Tuulivoiman tasaamiseksi keinot, mitä muualla on jo kokeiltu
Suomi puskee tuulivoimaloilla eteenpäin, merellä, maalla ja tuntureilla.
Ailahteleva tuotantokaan ei tuulivoimaa pysäytä, johon on ratkaisuna tarjolla Wärtsilää, vetyä jne.
Mitään keskustelua tuulivoiman haitoista ei enää käydä. Merinisäkkäät saavat siirtyä kauemmas, kuten muutkin eläväiset, jotka pääsevät liikkumaan. Jopa kastemadot maalla kaikkoavat alueelta kauemmas. Pienpedot sentään odottavat tuulivoimaloiden lähistöllä windfall saaliita.
Maailman pelastuspuheet sentään on jo unohdettu ja puheet hiilidioksidista on pikkuhiljaa vaimentunut.
Kun kirjoitin alkuvuodesta, että tuulivoimalat tehdään Kiinassa venäläisestä öljystä, kirjoitus häipyi puheenvuoron sivustolta. Enää kukaan ei kiistä tosiasiaa, että kun ostaa tuulivoimalan Kiinasta, samalla tulee tukeneeksi Putinin hallintoa ja sodankäyntiä Ukrainassa. Ja riippuvuus Kiinasta kasvaa.
Tuulivoima on poliitikkojen luomus, uusiutuvaa energiaa. Lisäksi tiede ja tutkimus on tukenut poliitikkojen tuulivoimapuheita tilatuilla tutkimuksilla. Tosiasiassa tuulivoima on haitallista sähköverkossa, ympäristölle ja se on kallista, päinvastaisista puheista huolimatta.
Miten tähän on tultu. Propagandaa levittämällä. Riittävän monta kertaa kun toistaa samaa asiaa, muuttuu se todeksi, vaikka se olisi valhe.
Det statliga kinesiska bolaget CGN är den största ägaren av svensk vindkraft, enligt branschorganisationen Svensk Vindenergi, vilket Sveriges Radio rapporterade i början på maj.
Kina styrs av en auktoritär regim. Landet saknar ett oberoende rättsväsende, fria medier och fått kritik för bristande mänskliga rättigheter. / Google 25.7.
Suomesta en tiedä, mutta näin tuetaan liberaalissa Ruotsissa avoimesti Kiinan yhden puolueen ohjaamaa politiikkaa. Seuraavaksi kiinalaiset auttavat taiwanilaisia ymmärtämään paremmin Kiinan hallituksen itse oikeuttamat toimintatavat.
Ilmoita asiaton viesti
Sanos muuta. Hyvin ymmärtää, että alkuvuodesta on kirjoitus voinut lähteä sivustolta vekeen, kun on niitä riikosiakin ja rennereitä.
Mutta nyt on aikaa kulunut ja Pohjoismaissa on vielä sananvapaus. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Follow the money ( luonnon hyvinvoinnista ja toiminnan laadusta piittaamatta )
– vihreiden uusi vaalislogan ?
Ilmoita asiaton viesti
Niinhän se on. Tanskalaiset hipit rakensivat ensimmäisiä pieniä tuulivoimaloita pellon laitaan.
Idean ottivat sittemmin poliitikot ja liikemiehet haltuun.
Tanska ei tulisi yksin toimeen tuulivoimaloilla, vaan Ruotsi ja Saksa tasaavat hiilivoimaloilla ja ydinvoimaloilla tuulivoimaloiden haitat. Tuskin sentään ilmaiseksi. Tanskassa on ollut Euroopan kallein sähkö. Yhdessä Saksan kanssa Tanska pitää kärkipaikkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kallista on EU n yhteisen sähköpörssin vaikutusalueella. Fiksua ??
https://www.ekonomifakta.se/Fakta/Energi/Energikostnader/elpriser-internationellt/
Ilmoita asiaton viesti
Siellä on nyt veroa ja maksuja leivottuna sähkön hintaan.
Kaasun kohonnut hinta on vaikuttanut sähkön hintaan maailmanlaajuisesti.
Ilmoita asiaton viesti
”Tuulivoima on poliitikkojen luomus, uusiutuvaa energiaa.”
Hyvä juttu, uusiutuvaa energiaa tarvitaan lisää.
Ihmisissä jotka vastustavat uusiutuvaa energiaa on jotain pahasti vialla.
”Tosiasiassa tuulivoima on haitallista sähköverkossa”
Ole sitten ilman sähköä tai tee itse sähkösi. Ei kukaan pakota liittymään sähköverkkoon.
Ilmoita asiaton viesti
Oliko se niin, että Karnaattua häiritsi liikenne nurkan takana, muttei tuulivoimala kuuden kilometrin päässä.
Ilmoita asiaton viesti
Tietenkin. Liikenteestä kun tulee häiritsevää melua mutta tuulivoimalat ovat äänettömiä.
Ilmoita asiaton viesti
Täyttä roskaa!
– Tuuliturbiinin sijainti ~100dB(A)
– Etäisyys turbiinista 300m dB(A) ~39.5, joka tehona vastaa 0.0000000088Wm^2
– Etäisyys turbiinista 250m dB(A) ~41, joka tehona vastaa 0.0000000127Wm^2
Normaali jääkaapin dB (A) lukemat ovat luokkaa 40
Ilmoita asiaton viesti
Jääkaapin hyrinää. Kuulostaa tutulta, propagandaa.
Ilmoita asiaton viesti
Aro on hyvä ja laskee aerodynamiikan uudelleen.
Ilmoita asiaton viesti
Koska Sinivirrasta on tullut epidemiologian tuntija. https://ehp.niehs.nih.gov/doi/10.1289/EHP3909
”Epidemiologisissa tutkimuksissa on johdonmukaisesti todettu, että melupäästöön tuulivoimalasta liittyy ärsyttävyys (Guski ym. 2017; Hongisto ym. 2017; Michaud ym. 2016d). Altistus-vastekäyrät osoittavat, että tuulivoimamelu liitetään suurempaan määrään voimakkaasti ärsyyntyneihin henkilöihin kuin liikennemelut vertailukelpoisilla tasoilla (Janssen ym. 2011; Michaud ym. 2016d). Mahdollisiin selityksiin kuuluu, että tuulivoimalamelu, joka riippuu tuulen nopeudesta ja suunnasta, on vähemmän ennustettavissa altistuneille kuin muut melulähteet, kuten tieliikenteen melu. Lisäksi maissa sijaitsevat tuulivoimalat pystytetään tyypillisesti maaseutualueille, joilla ihmiset odottavat usein hiljaista ympäristöä ja joissa tuulivoimalasta tuleva ääni voi olla huomattavampi kuin kaupunkialueilla. Lisäksi amplitudimodulaatio antaa tuulivoimamelulle rytmisen laadun, joka eroaa liikennemelusta, ja on ehdotettu, että häiritsevyyden kannalta merkitykselliset tuulivoimalamelun ominaisuudet voitaisiin paremmin ottaa huomioon mittareilla, jotka keskittyvät amplitudimodulaatioon tai matalataajuiseen (LF) kohinaan, eikä täyteen spektrin A-painotettuun kohinaan (Jeffery ym. 2014; Schäffer ym. 2016).”
Ilmoita asiaton viesti
Miten oli se aerodynamiikan laskutehtävä?
Ilmoita asiaton viesti
Saat väitellä aerodynaamisesta melusta Henrik Møllerin kanssa.
Osaatko muuten sanoa, miksi Suomessa tehtiin melumallinnukset pienemmillä tuulivoimaloilla, kun ne toimitetut olivat.
”Større møller giver endnu større problemer Henrik Møller har i årevis fået mange henvendelser fra vindmøllenaboer, som føler sig generet af den konstante brummen, som kan give stress og søvnproblemer og på den måde måske være skadelige.
Forskeren bemærker, at målingerne er lavet på møller med op til 3,6 MW ’nominel elektrisk effekt’, som er de største vi bruger i stor skala i dag, men verden over arbejder firmaer og forskere på at udvikle langt større møller på helt op over 10 MW.
»Og man må forvente, at problemerne med lavfrekvent støj bliver større med større møller,« bemærker professoren.”
Ilmoita asiaton viesti
Tutkimuksissa on todettu, että tuulivoimaloiden häiriöt kohdistuvat ihmisiin, jotka ovat vastustaneet tuulivoiman rakentamista kaavoitusvaiheessa. Tuulivoiman meluhaitat lisääntyvät myös lehtikirjoittelun myötä ja tasaantuvat, kun asiaa ei pidetä esillä.
Monet tuulivoimapuistot ovatkin lähes ongelmattomia. Ihmiset eivät herkisty tuulivoimamelulle myöskään samalla tavoin.
Ilmoita asiaton viesti
Missä tutkimuksissa.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6081752/
”On selvää, että tarvitaan lisää tutkimusta ja menetelmien kehittämistä, jotta voidaan tarkasti mitata ja arvioida yksilöiden LF- ja IS-altistustaso erityisesti rakennetussa ympäristössä, jossa yksilöt asuvat ja nukkuvat. Selvyyden vuoksi tässä työssä on ensinnäkin keskityttävä korkealaatuisen tieteellisen tiedon keräämiseen, jotta voidaan saada käsitystä käynnissä olevista mekanismeista ja prosesseista.”
Ilmoita asiaton viesti
Voihan ne äänet kuulua myös korvien välissä.
Ilmoita asiaton viesti
Hauskinpiahan ovat ne ihmiset, jotka ovat alkaneet kuulla ääniä neljän vuoden päästä voimalan rakentamisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Mistäs lukemasi ovat kotoisin?
Ilmoita asiaton viesti
Äänenpaine laskee 6dB etäisyyden tuplaantuessa.
Joten tuulimyllyn 100dB melu ei todellakaan ole 300m etäisyydellä ~40dB luokassa.
Lisäksi A-painotus on täysin hanurista, koska se ei ota huomioon taajuuden vaikutusta. Tuulimyllyt kun meluavat infra-äänien taajuuksilla todella kovaa.
Laskukaavoillasi taannoin tapahtuneen tulivuoren purkauksen ääni ei olisi voinut kuulua mitenkään indonesiasta suomeen asti, vaikka sen paineaalto täällä rekisteröitiinkin.
Toinen esimerkki on maailman suurin ydinräjähdyksen (Tzar bomba) paineaalto kiersi telluksen kuusi kertaa ihan mitatusti.
Sinimuotoisen aallon maksimi painetaso on karkeasti ~194dB, koska tyhjiötä pienempää painetta ei todellisuudessa ole ja sitä kovemmat paineaallot vaativat aika rajusti ylipainetta toteutuakseen.
Tässä muuten meni tekniikan maailmakin halpaan uutisoidessaan takavuosina maailman kovimman äänen olleen ~290dB, mikä vaatisi toteutuakseen ~35 000 baarin painepulssin.
Jostain kumman syystä kuulen 18km etäisyydellä laukaistun tykin laukausäänen, joten laskelmasi eivät ole tästä maailmasta etäisyysvaimennuksen osalta.
Samaten kuulen 10 500m korkeudella ylitseni lentävän lentokoneen hyvin selvästi tyynellä kelillä.
https://www.avaruus.fi/uutiset/maa-ja-lahiavaruus/tongan-tulivuorenpurkauksen-paineaalto-tuntui-myoes-suomessa.html
Ilmoita asiaton viesti
Höpöjä. Otappa laskuri esiin ja laske niitä häiriöetäisyyksiäsi Betzin lain mukaan. Esimerkiksi massan säilymisen soveltamisena (jatkuvuusyhtälö). Vai onko Niemelä tällä kertaa torppaamassa Newtonin kaavan F = ma?
https://en.wikipedia.org/wiki/Betz%27s_law
Ilmoita asiaton viesti
Nyt sinivirta puhuu puuta heinää….
Jos ilmoitat äänenpaineeksi (SPL) arvoksi 100dB/1m A-painotettuna, niin se tottelee sääntöä 6dB vaimentuminen etäisyyden tuplaantuessa ja tuolla ei ole mitään tekemistä Betzin lain mukaan.
Betzin lakia voi soveltaa siihen, kuinka kovan melun yksittäinen tuuliturbiini voi tuottaa mutta sekään ei toimi enää tuulivoimapuiston kanssa tai edes kahden turbiinin kanssa, koska laskentatehtävän hilapisteiden määrä kasvaa eksponentiaalisesti etäisyyden funktiossa.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt taisi saada paitsi Newton myös Betz kyytiä, ketä seuraavaksi. No näitähän se Niemelä alituiseen yrittää.
Mutta otetaanpa yksinkertainen malli, joka perustuu konservatiivisempaan olettamukseen, eli puolipallon muotoisen äänen etenemiseen heijastavan pinnan yli, mukaan lukien ilman absorptio:
Lp = Lw – 10log10 (2πR^2) – αR
Lp = painetaso (dB) etäisyydellä R äänilähteestä, säteilyn tehotasona Lw (dB).
α = 0.005dB/m taajuudesta riippuva absorbtiokerroin.
Tarkastellaan esim. 50m tornin turbiinin tuottamaa, maanpinnasta emittoitunutta ääntä. Lähteen tehotaso on 102dB (A).
Mikä on silloin dB(A) esim. etäisyydellä 300m?
Odotan vastausta!
Ilmoita asiaton viesti
Voisitko hannu laskea resonansi ilmiön vaikutuksen matalilla taajuuksilla ääni tehoihin.
Tunnet kai resonansi ilmiön vaikutuksen esim soittimista. Soittimien asikaansaama musiikki täyttää suurenkin konserttisalin varsin pienellä energia määrällä,
Tuulimyllyjen matalien tyaajuuksien kirjo saa aikaan rsonanssi ilmiön esm rakennuksissa ja silloin äänen paine kasvaa häiritseväksi.
Rakennuksen vierellä tyhjäkäynillä pyörivä ajaoneuvo saa rakennuksen tärisemään voimakkaasti kun resonansibtaajuudelle osutaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kyseinen malli ei toimi kunnolla noin suuressa äänilähteessä, kuin tuulimylly, jonka turbiinin lavat ovat oletettavasti vähintään 60m pyörähdysympyrällä. Kaikki kolme lapaa ovat keskenään inferoivia äänilähteitä. Eikä ympäristö ole lasipinnan kaltainen, joten kaava on aivan liian vaillinainen antamaan todellisuutta edes ohuesti sivuavan vastauksen.
Tästä samasta syystä ampumaratojen ympäristölupien melu pitää mitata vanhoilta radoilta lupaa uusittaessa. Uusissa radoissa luvat ovatkin työn ja tuskan takana.
Mutta ns. matkavaimennus on 300m matkalla. ~49,5dB, joka sekin on kaukana todellisuudesta. Matalien taajuuksien osalta, koska tuo 300m on aallonpituus 1,1Hz taajuudella.
Matkavaimmennuskin on teoreettinen vaimennus pistemäiselle äänilähteelle, mitä tuulimylly ei taatusti ole. Lapjen kärki generoi korkeimmat taajuudet mutta paineminimi ei ole lavan kärjissä, vaikka se onkin suhteellisen lähellä sitä. Lisäksi voimalan tornikin tekee oman mausteensa voimalan generoimaan meluun.
Itse koen tuulivoimalan läheisyydessä muutamien minuuttien oleskelun hyvin kuvottavaa tunnetta, vaikken voi korvin aistia voimalan voimakkainta melua, mutta voin tuntea sen koko kehollani.
Korvin kuultavat äänet johtuvat pitkälti lavan pintojen epäideaalisuuksista ja laminaarisen virtauksen muuttumisesta turbulentiksi. Myös lavan kärjen nopeus transsoonisella vyöhykkeellä maustaa melun spektriä hyvin voimakkaasti.
Ilmoita asiaton viesti
Vestas Wind: The Most Sustainable company in the world (2022)
https://www.vestas.com/en/sustainability/reports-and-ratings
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa tulisi panostaa aurinkopaneelipeltoihin. Sähköntuotanto on mielekkäämpää hajauttaa keskitettyjen tuulivoimapuistojen sijaan. Tuulivoima tarvitsee massiiviset siirtolinjat, mutta aurinkovoimalla tuotettu sähkö pystytään hyödyntämään paikallisesti. Tällöin siirtolinjoja ei tarvita.
Lihantuotannon loppuessa maatalouden käytöstä poistuvat pellot on saatava johonkin hyötykäyttöön. Aurinkopienvoimalat on hyvä vaihtoehto esim. Itä-Suomessa, mihin tuulipuistoja ei voida sijoittaa. Tämä tukee paremmin taantuvien alueiden paikallista elinkeinotoimintaa.
Aurinkovoiman ympäristövaikutukset ovat matalat, kun pienpaneelivoimalat sijoitetaan jo olemassa oleville pelloille.
Ilmoita asiaton viesti
”Lihantuotannon loppuessa maatalouden käytöstä poistuvat pellot on saatava johonkin hyötykäyttöön”
Sitten, kun metsäteollisuus on häädetty Suomesta, olisi kai syytä ottaa metsätkin hyötykäyttöön.
Ilmoita asiaton viesti
Fantastinen ajatus! Etenkin näin vuoden lyhyimpänä päivänä, joka muistuttaa meille miksi aurinkovoimalat sopivat näille leveysasteille hyvin huonosti. Talvella, kun sähköä eniten tarvitaan niistä ei ole mitään hyötyä ja keskikesälläkin tuotto jää pahasti jälkeen etelämmässä sijaitsevista aurinkovoimaloista.
Vai oliko tuo Heikin kommentti tarkoitettu vitsiksi? Hyvinkin oli.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa ilmasto on viileämpää ja ilma puhtaampaa. Paneelit tuottavat paremmin viileässä ja ilman puhtaus parantaa tuottoa, kun paneelit pysyvät puhtaina.
Tuotto on suhteellista. Näin vuoden harmaimpana päivänä Suomessa tuotetaan 2 MW sähköä auringolla, mutta mittakaava ratkaisee.
Suomessa on maatalouskäytössä olevaa peltoa 2,3 miljoonaa hehtaaria. Sille alalle mahtuu 5 miljardia paneelia. Teho olisi 1 300 000 MW. Se määrä vastaa 330 000 tuulivoimalaa.
Ilmoita asiaton viesti
Koska tuulienergian tuotanto riippuu täysin tuulisuudesta, on selvä, että jossain on raja-arvo, jonka ylittyessä tuulivoimaan installoidulla teholla ei ole enää merkitystä. Suomessa vuonna 2021 tuulivoiman osuus energian tuotannosta oli 9,4 % (myös luku 10 % esiintyy).
Kun tuulivoimaa rakennetaan lisää niin kuin kaikki tiedämme, niin haitat rupeavat kasvaman hyötyjä suuremmiksi. Vaikka kuinka paljon rakennetaan, niin silti pitää rakentaa muuta sähkövoiman tuotantokapasiteettia vastaamaan tuulettomia päiviä eli tuplainvestoinnit ja lisäksi sähköverkon vahvistaminen. Ei järkeä. Tämä on jo nähty Saksassa. Mikä on tyhmän määritelmä: ei opi edes omista virheistään.
Ilmoita asiaton viesti
Kun aina korostat sitä lukuarvojen tärkeyttä, niin voisit kyllä itse näyttää esimerkkiä.
Oikeat luvut ovat siis 11,9% tuotannosta tai 9,3% kulutuksesta. Ja luvut viittaavat sähköön, eivät energiaan.
Mitään teoreettista ylärajaa ei ole. Jos tuulivoima tuottaa enemmän sähköä kuin verkko pystyy ottamaan vastaan, se voi rajoittaa tuotantoaan lapakulmaa säätämällä.
Ilmoita asiaton viesti
”Vaikka kuinka paljon rakennetaan, niin silti pitää rakentaa muuta sähkövoiman tuotantokapasiteettia vastaamaan tuulettomia päiviä”
Ennemminkin tarvitaan lisää varastointikapasiteettia ja kykyä säädellä kulutusta.
Karkeasti arvioituna pohjoismaissa voi rakentaa mielekkäästi tuulivoimakapasiteettia enemmän kuin mitä pohjoismaissa on vesivoimakapasiteettia, koska vesivoimalla voi paikata tuulettomat ajankohdat ja lisäksi vähän enemmän kun huomioidaan mahdollisuus säätää kulutusta ja varastoida.
Ilmoita asiaton viesti
Nämä tuuliveijarit ne lupasi että Suomeen tulee onni ja autuus korkeilla maan vuokrilla ja siitä syntyvällä verotuksella.
Hinta oli 3 sentin luokkaa kw.
No nythän se hinta alkaa olla jo sitä luokkaa että jonkinlaista bisnestä voi tehdä.
Minä kun en usko sattumiin niin mitenkähän tämä hinnan muodostus sähköpörssin avulla lienee.?
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoimaa ajettiin kuin käärmettä pyssyyn.
Nythän tiedetään jo, että sähkön monopolihinnoittelu on se syy, miksi niitä tuulivoimaloita yritetään joka paikkaan pystyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Huuhaablogi on sen sijaan Jouni Aron ikioma luomus. Jostain syystä sijoittajat haluavat investoida rahojaan niin tuulivoimaan kuin vetytalouteen ihan ilman poliitikkojen kannustimia.
Ilmoita asiaton viesti
Osaako Börje sanoa, että joko vety pystytään säilömään joksikin aikaa.
”Abstract
The essential facts about the nature of the hydrogen embrittlement of steels have now been known for 140 years. It is diffusible hydrogen that is harmful to the toughness of iron. It follows, therefore, that the harmful influence of diffusible hydrogen can be mitigated by preventing its entry into steel or by rendering it immobile once it penetrates the material. This review deals with the methods that might be implemented to design steels and components that resist hydrogen embrittlement by reducing the intake of hydrogen or rendering it innocuous when it does penetrate the steel.”
https://www.jstage.jst.go.jp/article/isijinternational/56/1/56_ISIJINT-2015-430/_html/-char/en
Ilmoita asiaton viesti
Osaan toki. Kyllä sitä varastoidaan ja kuljetetaan myös putkistoja pitkin. Sitä voi hyvin käyttää auton polttoaineena. Tuolta voit katsoa autojen jakeluverkoston päivän tilanteen Euroopassa. https://h2.live/en/
Työnantajani tuottaa paitsi maakasulämmityslaitteita kiinteistöihin, niin nykyisin myös vetylämmittimiä. Tosin nuo perinteiset metaanin kuljetukseen tarkoitetut kaupunkien kaasuverkot eivät ole läheskään aina riittävän tiiviitä vedylle.
Suomessa Neste on suurin vedyn tuottaja ja käyttäjä. Tosin SSAB taitaa Raahessa tulla ohittamaan Nesteen jo lähivuosina. Nestehän on luopumassa raakaöljyn jalostuksesta ja siirtyy myös vetybisnekseen. Aiemmin vety tehtiin maakaasusta, mutta jatkossa valtaosin uusituvalla sähköllä. https://www.neste.fi/tiedotteet-ja-uutiset/uusiutuvat-ratkaisut/neste-mukana-luomassa-eun-vihrean-vedyn-arvoketjua-porvoon-jalostamon-vetyhankkeille-euroopan-komissiolta-ipcei-status
Ilmoita asiaton viesti
Onhan se tietenkin mahdollista rakentaa putkia ja tankkeja vedyn kuljetusta ja varastointia varten.
https://media.springernature.com/full/springer-static/image/art%3A10.1038%2Fs41597-020-0568-6/MediaObjects/41597_2020_568_Fig2_HTML.png
Ilmoita asiaton viesti
Jostakin luin, että tuulivoiman vastustajissa tuulivoima aiheuttaa mm. väsymystä, -tinnitystä, -painon pudotusta, -painon lisääntymistä, -jopa diabetestä ja herpestä. Ainakin nämä kaikki oireet liittyvät suhteellisen normaaliin länsimaalaiseen yltäkylläiseen elämään, ei niinkään tuulivoimaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa moni lääkärin koulutuksen saanut on kanssasi osittain eri mieltä.
The increasing use of wind turbines as a “green” form of energy generation is an impressive technological achievement. Over time, there have been rapid increases in the size of the towers, blades, and generator capacity of wind turbines, as well as a dramatic increase in their numbers. Associated with the deployment of wind turbines, however, has been a rather unexpected development. Some people are very upset by the noise that some wind turbines produce. Wind turbine noise becomes annoying at substantially lower levels than other forms of transportation noise, with the exception of railroad shunting yards (Pederson and Persson Wayne, 2004; Pederson and Persson Wayne, 2007; Pedersen et al, 2009). Some people with wind turbines located close to their homes have reported a variety of clinical symptoms that in rare cases are severe enough to force them to move away. These symptoms include sleep disturbance, headaches, difficulty concentrating, irritability and fatigue, but also include a number of otologic symptoms including dizziness or vertigo, tinnitus and the sensation of aural pain or pressure (Harry, 2007; Pierpont, 2009). The symptom group has been colloquially termed “wind turbine syndrome” and speculated to result from the low-frequency sounds that wind turbines generate (Pierpont, 2009). Similar symptoms resulting from low frequency sound emissions from non-wind turbine sources have also been reported (Feldmann and Pitten, 2004).
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2923251/
Ilmoita asiaton viesti
Se on tietysti niin, että ne jotka tuulivoimaa vastustavat perustelevat kantojaan mm. terveyteen liittyvinä kannanottoina vs. muu melu, mikä kantautuu liikenteestä tai muusta vastaavasta melusta, jossa on myös infraääniä, mutta ovat paljon voimakkaampia. Tämä luonnollisesti riippuu siitä, missä tuulivoimaloita on ja missä muuta melua, kuten liikenteen aiheuttamaa. Jos siellä, missä on haudan hiljaista, kaikki ylimääräinen melu aistitaan herkemmin, kuin esim. asutusten ja liikenteen läheisyydessä. Mutta kutakuinkin on selvää, että kaikissa näissä tapauksissa Bentzin laki toimii yhtä hyvin (sovellettuna).
Toisaalta ne jotka kannattavat tuulivoimaa, he yleensä perustelevat kantojaan energialla, joka muuten jäisi hyödyntämättä, jos tuulivoimaloita ei olisi. Se on käyttämöntä energiaa, samoin kuin aurinkoenergia. Itse asiassa ainoa ongelma sekä tuuli- että aurinkoenergian suhteen on niiden varastointi ja siinä ollaan edetty. Tuulienergiasta saatua sähköä voidaan varastoida mm. jääkaappipakastimen kokoiseen laitekaappiin. Se sisältää sähkövaraston, joka on rakennettu käytetyistä Tesla Model S -sähköauton akuista. Innovaatio on lähtöisin Suomesta.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoima on haitallista sattumavoimaa. Tuulivoiman rakentaminen Suomeen täytyy lopettaa.
Suomeen pitää rakentaa lisää ydinvoimaa, ydinvoimaa ja vielä ydinvoimaa: Loviisa 3, Olkiluoto 4 ja Vaasa 1. Kaikkiin kolmeen 1340 MW APR1400 ydinvoimala Etelä-Koreasta – eli yhteensä 4000 MW lisää ydinvoimaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoimahankkeet keskeytettävä heti, myös suuret aurinkopaneelihankkeet keskeytettävä ja ydinvoimaloiden rakentaminen käyntiin.
Väliajan täytyy pärjäillä fossiilisilla polttoaineilla.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, aurinkovoimakin on Suomessa haitallista sattumavoimaa. Sellaisissa paikoissa, joissa sähkön huippukulutus menee jäähdytykseen aurinkovoima voi olla ihan järkevää. Kun auriinkovoima tuottaa eniten sähköä, niin samaan aikaan sähköä kulutetaan eniten.
Fossiilisissa polttoaineissa ei sinänsä ole mitään periaatteellista vikaa, kunhan niitä poltetaan puhtaasti, eikä tupruteta tappavia pienhiukkasia ilmaan holtittomasti.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on.
Ilmoita asiaton viesti
Fossiilisissa polttoaineissa on sellaisia periaatteellisia vikoja että loppuvat pian ja näiden poltto kiihdyttää ilmastonmuutosta mikä nykyään merkittävällä tavalla lisää lajikatoa.
Kasvillisuusvyöhykkeiden muuttuminen ja merenpinnannousu voi romahduttaa yhteiskunnat uuteen kansainvaellusaikaan että voi tännekin tulla miljoona ihmistä lisää eikä sitä mikään estä kun ei ole mitään Suomen, EU:n tai edes rahan kaltaisia uskomusrakenteita enää olemassa.
Mistä tiedetään että näin voi tapahtua? Vaikka siitä kun vastaavaa on tapahtunut aiemminkin.
Sellainen etu asiassa on että ilmaston lämpeneminen lisää kosteutta kun viileneminen taas kuivuutta, mutta nopea muutos ei ole hyväksi ja ihmiset eivät oikein osaa siirrellä rajojaan sotimatta, kuten nähdään vaikka Ukrainassa.
Aurinkovoimassa on sellainen kiistaton vahvuus että riippumatta vuodenajasta, kulutus on suurempi päiväsaikaan. Aurinkopaneelien lisäys siis hyödyttää tasaamaan tuotannon ja kulutuksen välistä vaihtelua.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta ei ole mielekästä rakentaa ydinvoimaa yli oman tarpeen, koska on jo olemassa yhteistuotantoa ym. voimaa. Ydinvoiman rakentaminen ei ole yksinkertainen prosessi, joka on jo nähty OL3:n viivästymisestä. Mitä pienvoimaloihin tulee, niissäkin on paljon epävarmuuksia. Niiden käyttöönottoon menee vähintään 8 – 10 vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedoksi että Etelä-Korean APR1400 ydinvoimaloiden rakennustyöt ovat viime aikoina pysyneet hyvin aikatauluissaan, jopa alle 6 vuotta aloituksesta.
Käynnistynyt/käynnistyy:
– Shin Kori 3; 2016;
– Shin Kori 4; 2019;
– Shin Hanul 1; 2022;
– Shin Hanul 2; 2023;
– Shin Kori 5; 2023;
– Shin Kori 6; 2024;
– Barakah 1; 2021;
– Barakah 2; 2022 (kaupallisessa tuotannossa);
– Barakah 3; 2023 (aikataulussa, kytketty verkkoon, tuottaa sähköä);
– Barakah 4; 2023 (aikataulussa).
Ilmoita asiaton viesti
Mikäli Antti Rantakaulioon (Fortumin pienten modulaaristen reaktoreiden tutkimus- ja kehitysprojektin vetäjä ) on uskominen, kyllä siihen menee 10-15 vuotta.
https://www.fortum.fi/tietoa-meista/blogi/forthedoers-blogi/ensimmainen-pienydinvoimala-suomeen-10-15-vuoden-paasta
Ilmoita asiaton viesti
10 vuotta ensimmäisen SMR-voimalan käyttöönottoon Suomessa kuulostaa yltiöoptimistiselta. 15 vuotta voisi onnistua. Ja olisi taas prototyyppi lastentauteineen.
APR1400 on olemassaolevaa tekniikkaa ja niitä valmistetaan koko ajan ”sarjatuotantona”. Siten jos Suomessa oltaisiin viisaita ja nopeita, niin Loviisa 3 voisi käynnistyä APR1400 voimalalla jo vuonna 2028, Olkiluoto 4 vuonna 2029 ja Vaasa 1 vuonna 2030.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmettelen vain sitä, miten Putkinen aikoo konstruoida nämä pienvoimalat, kun Fortumin Antti Rantakaulio ei ole tehnyt asian suhteen mitään? Lieneekö kuitenkin niin, että asiantuntijuus on aivan jossakin muualla, kuin näillä palstoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Mistähän ”pienvoimalasta” herra Sinivirta kirjoittaa ?
APR1400 on 1400MW:n voimala !
https://en.wikipedia.org/wiki/APR-1400
Ilmoita asiaton viesti
Johan se tuossa aiemmassa keskustelussa tuli ilmi.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoima on pelkkää vihreää sattumavoimapuuhastelua kun jatkuvasti puhaltavia tuulia ei ole keksitty.
Ilmoita asiaton viesti
Täytyy näsäillä tästä vähän….
Kyllä ne suihkuvirtaukset ovat jatkuvia tuulia, mutta niiden reitti saattaa vaihdella paljonkin.
Samaten antarktiksen napapyörre on käytännössä jatkuva tuuli…
Saataahan se olla hitusen vaikea projekti rakentaa 100m korkea masto mount everestin huipulle…. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Tai sitten se fakta että eihän tuulen tarvitse olla jatkuvaa.
Ei minulla autokaan ole jatkuvasti ajossa. Suurimman osan vuorokaudesta se on parkissa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä sinä kaarnattu olet sitten kujalla kuvitelmissasi…
Sinusta on siis oikein hyvä, jos vettäkin saisi vesihanasta silloin tällöin…
Saattaisi mennä viikko tai kaksi, että saisit vettä hanastasi uudestaan tai sitten se katkeaa kesken suihkun…
Sähkön puute aiheuttaisi mm. sen, ettet pystyisi käymään kaupassa ja maksamaan kortilla, eikä jäteveden puhdistus toimi. Pirun monta yhteiskunnan toimintoa keskeytyy sähkön katkettua ja niiden käynnistäminen kuluttaa sähköä pirusti enemmän, kuin niiden käynnissä pitäminen jatkuvasti.
Ilmoita asiaton viesti
”Sinusta on siis oikein hyvä, jos vettäkin saisi vesihanasta silloin tällöin…”
Vesitorni on keksitty, joten sitä saa silloin kun haluaa. Se ei toimi että kaikki kääntävät hanan auki ympärivuorokautisesti, sehän menee tyhjäksi silloin mutta kas kun ihmiset eivät ole jatkuvasti suihkun alla.
Tässä on sama logiikka kuin auton kanssa. Ihmisen eivät ole jatkuvasti suihkussa tai tiskaamassa astioita, eikä autot liiku jatkuvasti. Sitä varten autossa on vaikka akusto ja vesitorniin voidaan pumpata vettä.
Sähköjen ei tietenkään pidä katkeilla, eri laitteiden pitää keskeyttää kulutus automaattisesti tilanteen mukaan ja varastoida vaikka sitä energiaa tai pumpata vettä. Tällä tavalla sähköä ei tarvitse jatkuvasti suuria määriä.
Sähkön hinta kuitenkin tiedetään pari vuorokautta etukäteen varsin hyvin joten tämä ei ole mikään ongelma.
Ilmoita asiaton viesti
Sähkölle ei ole olemassa samanlaista varastoa, kuin vesitorni on, eikä ihan lähivuosina tulekkaan.
Kulutuksen hallinta on niin vaikea savotta, että se tulee monin verroin kalliimmaksi, kuin jatkuvasti riittävän sähkötehon tuottaminen.
Tiedätkö edes kuinka paljon sähköä tämän blogin lukeminenkin kuluttaa? Tai yksi massa jaettu sähköposti?
Ilmoita asiaton viesti
”Sähkölle ei ole olemassa samanlaista varastoa, kuin vesitorni on, eikä ihan lähivuosina tulekkaan.”
Ei tarvitsekkaan. Sähkö on ensisijaisesti keino siirtää energia paikasta toiseen. Energian varastointi voidaan tehdä toisessa muodossa. Esimerkiksi lämpönä: https://www.kansakunnantila.fi/maailman-ensimmainen-hiekka-akku-kayttoon-suomessa-600-asteinen-hiekka-on-hyva-energiavarasto/
Euroopan autokanta kun vaihtuu sähköautoihin, on siinä melkoinen akusto varastoksi. Sen ohjaaminen koordinoidusti onnistuu autojen softalla.
”Kulutuksen hallinta on niin vaikea savotta, että se tulee monin verroin kalliimmaksi”
Ei hinnalla ole mitään merkitystä vaan sillä, että tuotetaanko energia uusiutuvasti ja parannetaan hyötysuhdetta.
Tiedätkö kuinka paljon hyötysuhde on parantunut ensimmäisistä kaasuvalaisimista nykyisiin LED-valaisimiin? Ihmiset voivat huonosti teatterissa käynnin jälkeen kirjaimellisesti tukehtumisen takia kun valot polttivat kaiken hapen huoneesta.
Nyt on tarkoitus parantaa energiajärjestelmän hyötysuhdetta että fossiilisten polttoaineiden osuus energiantuotannosta lasketaan nollaan. On aivan selvä asia että tässä tarvitaan kulutuksen hallintaa, eikä se edes ole mitään vaikeata. Päinvastoin, se on äärimmäisen yksinkertaista logiikkaa mitä laitteeseen tarvitsee ohjelmoida.
Ilmoita asiaton viesti
”Tiedätkö edes kuinka paljon sähköä tämän blogin lukeminenkin kuluttaa? Tai yksi massa jaettu sähköposti? ”
Tuota asiaa ollaan optimoitu paljon ja optimoidaan edelleen.
Konesalit tekevät sitä kulutuksen hallintaa, melkoinen määrä palvelimia myydään spot hinnoittelulla. Pääasiassa hinnoittelussa vaikuttaa tietääkseni vielä vapaa palvelinresurssi mutta kun siinä hinnassa on myös sähkönhinta mukana niin datakeskus voi samalla myös säätää kulutusta alaspäin.
Ilmoita asiaton viesti