Rasismin historia Suomessa ja sen uusi nousu

Viime maailmanodan jälkeen rasismia on saatu vähenemään siellä missä sitä on perinteisesti ollut. Nyt rasismi on uudessa nousussa maailmalla ja se on levinnyt sinne missä sitä ei ole ennen ollut, myös Suomeen.  Suomalainen puolue joka on syntynyt rasistisin teemoin ja kasvattanut suosiotaan rasistisilla teemoilla ja vihapuheilla on nyt Suomen suosituin piolue.  Suomi on siis rasistinen maa.


Ennen Suomi ei ollut rasistinen, vai oliko sittenkin?

Mikä on muuttunut ja mistä muutos johtuu?


Asia on tietenkin sikäli selvä että eihän Suomessa ole ennen olliut mustia ihmisiä, eikä muutenkaan kovin erinäköisiä. On vaikeata olla rasisti, kun ei ole ollut kohdetta rasismille, paitsi tietenkin ryssät, hurrit ja mustalaiset.  Suhtautuminen ryssiin hurreihin, mustalaisiin ja kommunisteihin on ollut rasistista, vaikkakaan se syrjintä ei ole olliut rasismin määritelmän mukaisesti rasismia.


Jos oikein muistan menneitä aikoja, eli niitä aikoja kun Suomessa ei katukuvassa ollut vielä  mustia, ruskeita, tai vinosilmäisiä ihmisiä, eikä rasistisesta puolueesta ollut tietoakaan, niin puheet ryssistä, hurreista ja mustalaisista olivat kyllä silloinkin kovia. Nämä kansanryhmät olivat niissä puheissa kaikella tavalla pahoja ja huonoja, siis huonompia kuin me suomalaiset.  Meillä Suomessa oli siis perinteet valmiina ja heti kun maahamme tuli eriväristä porukkaa, malli rasistiselle suhtautumiselle ja vihapuheille näitä vieraan näköisiä ihmisiä kohtaan oli heti valmis käyttöön otettavaksi.

 

Jos yhtään muistan oikein  niitä vanhoja aikoja, niin silloin ennen myös kommunistinen  ja yleensä vasemmistolainen maailmankatsomus oli samalla tavalla kuin venäläisyys tai mustalaisuus oikeutus suhtautua ihmiseen halventavalla tavalla, eli myös vasemmistolaiset olivat sallittuja vihapuheiden kohteita.  Vaikka vasemmistolaiset olisivat olleet miten isänmaallisia tahansa, heidät yhdistettiin venäläisiin, jotka siis olivat kaikki vallitsevan käsityksen mukaan pahoja kommunisteja.


Rasistinen vihapuhe ja ihmisten halveksiminen liittyi silloin aikanaan, kuten nytkin, vahvasti isänmaallisiin tunteisiin ja rasismi ja isänmaallisuus oli melkein sama asia. Isänmaallisen ihmisen kuului olla rasisti, jotta olisi oikealla tavalla isänmaallinen ja voisi tulla kansalaisena hyväksytyksi.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu