Ameriikassa tarjotaan poliittiseksi viihteeksi vanhojen herrojen mutapainia.

Politiikan rappio on huolestuttavaa niin Ameriikassa kuin muuallakin maailmassa.  Ameriikassa politiikka on mennyt vanhojen herrojen mutapainiksi.

Suomessa sitä mutapainia myös tarjotaan ja onhan sitä ollut jopa Suomen presidentinvaaleissakin, joskaan vanhat herrat eivät ole siihen Suomessa sillä tavalla syypäitä,  ei ainakaan valituksi tullut, vaikka vanha herra onkin.  Lähinnä mutapainia ovat Suomessa esittäneet perussuomalaiset keski-ikäiset miehet, olipa kyse mistä tahansa vaaleista tai muista tilanteista, mutapainijat ovat olleet pääasiassa keski-ikäisiä persumiehiä.

Kansalle tarjotaan toki mitä kansa haluaa. Jos kansa haluaa mutapainia, niin sitä sille sitten tarjotaan. Ameriikkalaiset tykkää ilmeisesti mutapainista, mutta myös suomessa siitä tykätään, ainakin ne jotka persuja äänestää.

Onneksi täällä Uuden Suomen puheenvuorossa käydään joskus myös asiallista keskustelua,  siitä huolimatta että persut pyrkivät täälläkin dominoimaan ja muuttamaan keskustelun täälläkin mutapainiksi.

Eduskunnassakin mutapainia harrastavat  lähinnä oppositiossa olevat pesrsut,  viime hallituskaudella persut tosin olivat hallituksessa, mutta jakaantuivat sitten siten että osa persuista voi jatkaa mutapainia oppositiossa.

Kuraa lentää sieltä persuopposition  suunnasta ministereiden aitioon tämänkin eduskunnan aikana tiuhaan tahtiin.  Onneksi ministerit ovat Suomessa säilyttäneet arvokkuutensa, mutta Suomessa onkin vähemmän vanhoja ja keski.ikäisiä herroja ministereinä.  Ei taida olla yhtään yhtä vanhaa herraa koko Suomen eduskunnassa  kuin mitä  Ameriikassa mutapainivat presidenttiehdokkaat ovat.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu