Deflaatio ja inflaatio
Deflaatio on sitä että hinnat laskee ja ihmiset eivät osta, koska kuvittelevat että huomenna saa jo halvemmalla, eikä vielä kannata ostaa.
Inflaatio on sitä kun hinnat nousee ja ihmiset ryntää ostamaan, koska pelkäävät että seuraavana päivänä hinta on jo korkeampi kuin tänään.
Deflaation oloissa kulutus pienenee, mikä antaa tavaran tuottajille syytä laskea hintoja edelleen ja tehostaa tuotantoa niin että tuottaminen tulee halvemmaksi.
Inflaation oloissa ihmiset ryntäävät ostoksille, jos vain rahaa on, koska hinta voi huomenna olla korkeampi. Tavaran tuottajien ei tarvitse huolehtia menekistä. Tavara käy kaupaksi vaikka hintoja nostettaisiin, eikä sillä ole niin väliä mitä tavaran tuottaminen maksaa.
Tuolla perusteella deflaatio olisi kyllä parempi kuin deflaatio, ainakin yhteiskunnan tehokkuuden kannalta. Kuluttajat katsovat tarkemmin mitä ostavat ja ostavat vain mitä tarvitsevat. Tuottajat katsovat tarkemmin tuotantomenetelmiään ja kehittävät niitä, niin että tavaroita voidaan tuottaa edullisemmin.
Inflaatio on mielestäni pahempi ongelma, se lietsoo kulutushysteriaa eikä kannusta tuotannon tehostamiseen.
Nyt pelätään inflaatiota ihan aiheesta. Sitä ennen, nyt jo monta vuotta, on pelätty deflaatiota. Minä en oikein ymmärrä tätä deflaation pelkoa. Mitä pahaa siinä on että tuotantoa tehostetaan hintojen kurissa pitämiseksi. eivätkä ihmiset tee turhia ostoksia?
Kai siinä deflaatiossa pelkona on ehkä se että kysynnän laskiessa tuotanto hiipuu, mikä puolestaan aiheuttaa työttömyyttä.
Deflaatio voidaan hoitaa siten että valtiot lainaavat rahaa ja laittavat sen kiertoon. Kun keskuspankit painavat rahaa, jolla ne sitten ostavat valtioiden lainapaperit jälkimarkkinoilta, säilytettäväksi pankin holveissa ikuisia aikoja, rahan määrä markkinoilla kasvaa, mikä kasvattaa kysyntää, niin että tuotanto pysyy pyörimässä ja ihmiset voidaan sillä tavalla pitää töissä. Näin on nyt menetelty ja se on toiminut hyvin.
Kun rahan määrä markkinoilla kasva, se kyllä pienentää deflaation uhkaa, mutta toisaalta se voi riistäytyä käsistä ja aiheuttaa inflaation.
Nyt kun valtiot ovat koronaelvytyksen nimissä satsanneet elvytykseen ja ovat tuoneet ja tuomassa markkinoille valtavia summia velaksi otettua rahaa, joka velka aikoinaan ajautuu keskuspankkien holveihin, kuten edellisetkin valtioiden velat, se rahan määrän lisäys on aiheuttamassa inflaatiota.
Inflaatio sitten toisaalta, paitsi että se lisää kulutusta, myös pienentää sitä, ellei palkkoja nosteta. Kun ne rahat jotka ihmiset ovat korona-aikana jättäneet käyttämättä, on kulutettu, tai kun inflaatio on syönyt niiden arvon, ihmisillä ei ole enää yhtä paljon rahaa tuhlattavaksi, hinnat voisivat taas laskea, mutta ne eivät laske seuraavasta syystä.
Mikäli inflaatio äityy palkkainflaatioksi, koska palkansaajat haluavat hyvitystä inflaation takia menetetylle ostovoimalleen, tuotantokustannukset kasvavat ja hintojen nousu jää pysyväksi, Hinnat eivät laske, vaikka kysyntä hiipuu, koska hintoja ei ole enää varaa laskea.
”Inflaation oloissa ihmiset ryntäävät ostoksille, jos vain rahaa on, koska hinta voi huomenna olla korkeampi. Tavaran tuottajien ei tarvitse huolehtia menekistä. Tavara käy kaupaksi vaikka hintoja nostettaisiin, eikä sillä ole niin väliä mitä tavaran tuottaminen maksaa.”
Aika lavea on inflaation käsite Arton blogissa.
Eivät ihmiset inflaation jyllätessä osta sen enempää tarpeetonta tavaraa kuin deflaatiossakaan. Suurin ongelma inflaatiossa on se, että hinnat nousevat koko ajan nopeammin kuin palkat, mikä voi pahimmillaan tarkoittaa valtavaa kurjuutta ja elintason romahdusta.
Suurimman vaaran yhteiskuntarauhan rikkumiselle inflatoituvassa yhteiskunnassa aiheuttaa elintarvikkeiden sekä energian kallistuminen yli äyräidensä.
Ilmoita asiaton viesti
”Suurin ongelma inflaatiossa on se, että hinnat nousevat koko ajan nopeammin kuin palkat, mikä voi pahimmillaan tarkoittaa valtavaa kurjuutta ja elintason romahdusta.”
Minun nuoruudessani, silloin uppoavan markan aikaan, oli vallalla jatkuva inflaatiotila. Hinnat nousivat, samoin palkat, mutta myös elintaso nousi koko ajan.
Ihmiset muuttivat maalta kaupunkeihin, sinne rakennettiin näitä siirtolaisia varten lähiöitä ja sinne minäkin sitten änkesin, tietenkin, heti kun kynnelle kykenin, Olin jopa tyytyväinen velaksi ostettuun kaksioon, jossa oli suihkut ja kaikki muut tarpeelliset tykötarpeet, mistä maalta muuttanut ei ollut vielä muutamaa vuotta aiemmin voinut uneksia.
Inflaatio ei uppoavan markan aikana tuonut kurjuutta, eikä elintason romahdusta, Säästöt hupenivat inflaation myötä mutta velat hupenivat samaa tahtia, Me velalliset kasvatimme silloin omaisuuttamme velaksi, säästäjien kustannuksella. Mutta mitäs me säästäjistä, se raha mitä ne olivat säästäneet ja minkä he inflaatiossa menettivät, olivat heille ylimääräistä rahaa, eivät he sitä olisi mihinkään tarvinneetkaan.
Tilanne on siis nyt kohta sama kuin silloin uppoavan markan aikaan. Vaötioiden velat katoavat, samoin asuntovelallisten velat, pikkuhiljaa, mutta ne joille on kertynyt sellaista varallisuutta mitä he eivät tarvitse, sellaista joka on säästötileillä, menettävät rahansa pikkuhiljaa.
Työntekijät ovat palkkansa ansainneet ja elintasonsa ja heidän palkkojaan tullaan nostamaan inflaation mukaisesti, joten se ei ole mikään ongelma. Toivottavasti eläkkeetkään eivät jää jälkeen ja toivottavasti Suomessa ei nosteta palkkoja enempää kuin muualla maailmassa, jotta kilpailukyky säilyisi ja työllisyys Suomessa ei pahentuisi.
Elintason nousu, tai sen pysyminen, ei riiipu niin paljon deflaattiosta tai inflaatiosta kuin siitä miten paljon realihyödykkeitä ihmisillä on käytössään.
Kun elintaso Suomessa on noussut, se ei riipu siitä paljonko ihmisillä on velkaa tai rahaa pankissa, vaan siitä kuinka paljon he pystyvät hankkimaan realista hyvää.
Elintason nousu johtuu etupäässä teknisestä kehityksestä, siitä että on tarjolla enemmän ja parempia hyödykkeitä kuin ennen. Kun olin lapsi, silloin ei ollut asunnoissa juoksevaa vettä, ei viemäreitä, ei jääkaappeja, ei pesukoneita, ei edes sähköhelloja. Niitä ei ollut olemassakaan ja jos oli, ne olivat kalliita.
Nykyautot ovat jokaisen käytössä ja ne ikäloput vanhat autotkin ovat tekniikaltaan loistavia niihin vanhoihin rotteloihin verrattuna joilla ennen kuljettiin. TV:tä ei ollut, puhumattakaan näistä internetin ajoista. Ennen ei kukaan oikein päässyt matkustamaan, paitsi valtavin kustannuksin ja erittäin hankalasti, Nykyään matkustelu kaukomailla on halpaa ja helppoa.
Ei ennen, silloin 70 vuotta sitten, kenelläkään olisi voinut olla sellaista elintasoa joka on nykyisin normaalia ja tavallista, ei vaikka rahaa olisikin ollut. Rahalla ei voi hankkia sellaista mitä ei ole, eikä siihen aikaan ollut olemassakaan sellaisia asioita joista nykyinen elintaso koostuu.
Ilmoita asiaton viesti
Suosittelen Vihavaiselle kansantaloustieteen opintoja.
Deflaation oloissa ei ole kellään kivaa.
Inflaatiossa monilla on kivaa, kuten vaikka velkaisilla tai kauppiailla joilla on tavaraa varastossa. Kivaa ei ole niillä jotka ovat säästäneet, säästöt menettävät arvonsa.
Ilmoita asiaton viesti
”Kivaa ei ole niillä jotka ovat säästäneet, säästöt menettävät arvonsa.”
Miksi heillä on säästöjä? Siksi että heillä on jo kaikkea, he eivät tarvitse enää mitään, heillä on kivaa ilman että he niitä rahoja käyttäisivät mihinkään.
Velallisillakin voi olla kivaa, kun heidän palkkansa inflaatiossa nousee, sillä paremmalla palkalla on kiva maksaa pois vanhoja velkoja, vaikka korot vähän kiusaavat.
Niihin jotka elävät kädestä suuhun deflaatio ei vaikuta, koska palkat nousevat samaa tahtia kuin hinnat ja he jokatapauksessa käyttäisivät kaiken mitä saavat.
Inflaation oloissa siis on kaikilla kivaa.
Mihin perustuu ajatuksesi että deflaation oloissa kenelläkään ei olisi kivaa? Mistä tiedät ettei ole. Eihän deflaatiossa olla edes oltu, vaikka pariinymmeneen vuoteen hinnat eivät ole juurikaan nousseet.
Se on ainakin ollut minusta ollut kivaa että tavaroiden hinnat eivät ole pariinkymmeneen vuoteen juuri nousseet. Varmaankin, jos hinnat olisivat laskeneet, olisi ollut vielä kivempaa.
Ilmoita asiaton viesti
Et näköjään tiedä mikä deflaatio on. Deflaatiossa hinnat nousevat mutta palkat eivät nouse.
Kädestä suuhun elävälle duunarille inflaatio on ihan okei koska palkka nousee samalla kun hinnat nousevat.
Deflaatiossa hinnat nousee, töitä ei ole ja ja vähä palkat pysyvät samoina tai laskevat.
Ilmoita asiaton viesti
”Deflaatiossa hinnat nousevat mutta palkat eivät nouse.”
Tämä on eri määritelmä kuin mitä on Wikipedian määritelmä. Minä perustan esittämäni ajatukset wikipedian määritelmään, eikä tähän simun määritelmääsi.
Tälle sinun määrittelemällesi ilmiölle pitäisi varmaan keksiä joku oma nimi, ellei sitä vielä ole annettu. Ehkä määritelmäsi on se mihin edellinen hallitus, se Sipilän hallitus pyrki. Sen mukaan oikea nimitys määritelmällesi olisi ”kiky”.
”Kiky” olisi hyvä asia ainakin siinä mielessä että se lisäoisi työpaikkoja ja vähentäisi työttömyyttä ja lisäisi näin valtion tuloja ja vähentäisi sen menoja.
Wikipedian mukaan deflaatio on rahan arvon nousua, eli se olisi käänteinen ilmiö inflaatiolle. Wikipedian mukaan deflaatiosta olisi haittaa seuraavalla tavalla.
”Deflaation tekee negatiiviseksi ilmiöksi se, että kun hinnat laskevat hetkellä t, niin kuluttajat alkavat odottaa niiden laskevan tulevaisuudessa edelleen hetkillä t+1, t+2, t+3 ja niin edelleen. Tästä seuraa, että hyödykkeiden kulutuspäätöksiä ei tehdä ja esimerkiksi asuntojen, autojen ja muiden kestokulutushyödykkeiden markkinat käytännössä jäätyvät. Tällöin suuri määrä henkilöstöä eri talouden sektoreilla menettää työpaikkansa ja toimeentulonsa. Kierre vain voimistaa itseään ja kansantalous ajautuu syvään taantumaan. Erityisesti siksi deflaatio on talouden hirviö – se tekee laajaa tuhoa talouden eri sektoreilla.”
En toki aivat allekirjoita tuota mitä Wikipediassa sanotaan. Ei deflaatio sellainen mörkö ole. Deflaatiossakin voidaan selvitä varsin hyvin. Ihmisten ostovoima kasvaa kun tavaroiden hinnat laskevat, mutta palkat eivät laske. Eihän palkkojen laskemiseksi ole vielä keksitty mitään keinoa, ei Sipiläkään keksinyt, vaikka yritti kovasti.
Sitä miten palkkoja voitaisiin laskea ei vielä olla keksitty, niinpä palkat eivät laske deflaatiossakaan, vaan rahan ostovoima kasvaa, mikä vahvistaa kysyntää.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaiset ovat säästäväistä kansaa ja siksi meillä on säästetty aika läjä rahaa käytettäväksi eläkkeisiin. Säästöille käy varsin huonosti inflaation oloissa. Nytkin eläkerahastojen korkosijoitukset ovat ottaneet osumaa. Minun on vaikea nähdä etteikö se olisi haitallista hyvinvoinnin kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomalaiset ovat säästäväistä kansaa ja siksi meillä on säästetty aika läjä rahaa käytettäväksi eläkkeisiin.”
Eläkesäästöt eivät ole kiinni rahassa, ei säästötilillä, eikä piirongin laatikossa. Säästöt on sijoitettu kohteisiin joilla on konkreettinen merkitys, kuten osakkeisiin, jotka merkitsevät omistusta johonkin konkreettiseen asiaan, kuten tuotantolaitokseen. Riippuu niiden konkreettisten asioiden arvon kehityksestä miten eläkerahastoille käy.
Jos niiden konkreettisten asioiden, mihin eläkerahastot on sijoitettu, arvo katoaa, silloin tapahtuu paljon muutakin kummallista ja ennakoimatonta. Toivottavasti eläkerahastojen rahat on hajautettu selllaisella tavalla että ainakin jotain jää eläkeläisillekin. Uskon että niin on.
Jos korkosijoitukset ottavat osumaa, niin yleensä silloin niiden muiden sjoitusten arvo nousee, kun raha pakenee korkosijoituksista materiaalisiin sijoituskohteisiin.
Säästöille käy varsin huonosti inflaation oloissa. Nytkin eläkerahastojen korkosijoitukset ovat ottaneet osumaa. Minun on vaikea nähdä etteikö se olisi haitallista hyvinvoinnin kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
Korkosijoitukset ovat ottaneet osumaa jo nyt ja aika lailla, tiedoksi vaan
Joo, olet oikeassa, ajattelin koko ajan että tarkoitat stagflaatiota mikä on merkittävin uhka ja todennäköinen tulos nykysekoilusta.
Deflaatiota en todellakaan pidä mahdollisena. En edes ajatellut että voisit tarkottaa sellaista tilannetta.
Inflaatio olisi paljon parempi vaihtoehto kuin stagflaatio, mutta ei sekään hyvä ole,
Ilmoita asiaton viesti
Se raha on rahastoitu eri omaisuuslajeihin.
Inflaatio itsessäään ei sitä varallisuutta vie koska se ei ole rahassa. Rahan arvo laskee mutta jonkun toisen omaisuuslajin arvo ei välttämättä.
Käytännössä menee helposti niin että alkaa olla enemmän myyntiä että saa rahaa, ja kun myyjiä on enemmän kuin ostajia niin se sulattaa omaisuuksien arvoa.
Ilmoita asiaton viesti
Onko vaikea ymmärtää että korkosijoitukset ovat rahassa mitattavia ja kun korot nousevat, vanhojen korkopapereiden arvo laskee.
Kun hinnat nousevat rahassa mitattuna mutta korkopaperin arvo nousee vain hitaasti rahassa, se merkitsee että säästäjä, vaikkapa eläkeyhtiö menettää arvoa. Eläkeyhtiöiden kyky maksaa kunnollisia eläkkeitä heikkenee. Yksityisen säästäjän kyky maksaa elinkustannuksiaan omalla rahallaan heikkenee myös.
Ilmoita asiaton viesti
”kun korot nousevat, vanhojen korkopapereiden arvo laskee.”
Kun inflaatio kasvaa, myös korot nousevat. Korkopaperit ovat osa hyvin hoidettua rahastosalkkua. Välillä korkopaperien hinta nousee, välillä taas laskee. Samoin käy myös kiinteään omaisuuteen sijoitetuille varoille. Jos hajoitus on tehty oikein, sijoitusten arvo pysyttelee suhteellisen vakaana. Toki joskus sijoitus tuottaa enemmän, joskus vähemmän, joskus menee jopa tappiolle.
Tällaista se sijoittaminen on, paitsi eläkerahastoille, myös kaikille muille sijoittajille, sellaisille joilla sitä ylimääräistä rahaa on.
Ilmoita asiaton viesti
Tästä talouden neroudesta tulee jotenkin mieleen Karl Marxin teoriat ja Sirola-opisto..
Ilmoita asiaton viesti
https://www.suomenpankki.fi/fi/rahapolitiikka/hintavakaus/
Harmi, kun Tyhmyrin blogi sekä hänen wordpress on poistettu. Luultavasti se ekonomisti delasi.
Siinä hän osasi selventää todella hyvin eri devalvaatioista ja selvensi myös deflaatioista ja inflaatioista esimerkeillä ja taulukoiden avulla.
Deflaatio ja devalvaatio olisi se kaikkein huonoin skenaario, siinä palkat laskee ja hinnat nousevat lukuunottamatta omia tuotteita. Lainan määrä kuukaudessa pysyy samana paitsi ne korot, joita joutuu maksamaan lainan lisäksi.
Tämä Tyhmyri osasi ennustaa Carunan seurauksia paljon aikaisemmin ja hämmästeli, että kuinka eduskunnassa päättäjät voivat olla lahopäitä, kun eivät osaa huomata katastrofia.
Ilmoita asiaton viesti
”Siinä hän osasi selventää todella hyvin eri devalvaatioista ja selvensi myös deflaatioista ja inflaatioista esimerkeillä ja taulukoiden avulla.”
Ei nämä asiat oikeasti niin vaikeita ole. Kyllä niistä pitäisi ihan talonpoikaisjärjellä järkeilemällä päästä hyvin selville. Asiaa oikeastaan monimutkaistavat nämä kaikenmaailman selittäjät, joita on joka lähtöön, eivätkä Suomen pankin ekonomistit osaa selittää asioita sen kummemmin kuin muut, mutta osaavat toki sotkea ihmisten ajatukset, kun selittelevät asioita kryptisesti ja monimutkaisesti.
Ihmisillä on yleensä vääriä käsityksiä näistä asioista, tai ei ole mitään käsitystä. Sitten demokratioissa nämä ihmiset jotka eivät ymmärrä pannaan päättämään keitä politikkoja nousee valtaan.
Politikot voivat kyllä asiat ymmärtää ja voivat yrittää panna asioita kuntoon, mutta törmäävät sitten kansalaismielipiteisiin jotka eivät asioista ymmärrä, koska me on pantu sekavilla selityksillä ja populistisilla vaalilupauksilla pyörälle päästään.
Politiikot eivät voi ohittaa kansalaismielipidettä, vaikka haluaisivatkin, koska politiikan avulla he ansaitsevat leipänsä ja se on myös heidän mielipuuhaansa, eikä politiikassa pärjää ohittamalla kansalaismielipidettä.
Sen takia tärkeät uudistukset jäävät tekemättä ja talous on jatkuvasti huojunnassa, siinä kiikun kaakun, kaatuuko koko systeemi, vai saadaanko aina jollain tempuilla romahdukset vältettyä.
Ilmoita asiaton viesti