Etninen identiteetti, vaiko kulttuuri-identiteetti ja  ovatko ne yleensä tarpeen nykypäivänä?

Jos olet suomalainen,  oletko enemmän samaistunut suomalaiseen kulttuuri-identiteettiin, vaiko suomalaiseen etniseen identiteettiin?

Kulttuuri-identiteetti tarkoittaa sitä että puhut ja ymmärrät Suomen yleiskieltä, tai jotain Suomen murretta tai slangia,  ammattiin liittyvää kapulakieltä, tai vaikkapa nuorison V-kieltä  ja tiedät mitä tarkoitetaan kun sillä kielellä tai murteella tai slangilla jotain sanotaan ja tiedät että kun sanot jotain sillä kielellä minkä hallitset, toiset, jotka omaavat saman kulttuuri-identiteetin, ymmärtävät mitä tarkoitat.

Jos vähän vielä ”fiilataan”, niin samaa kieltä tai murretta puhuvien keskuudessa on ilmiöitä joita kutsutaan modernissa yleiskielessä kupliksi.  Kuplien sisällä asustelevat ymmärtävät paremmin toinen toisiaan, kuin muissa kuplissa asustelevat, tai kuplien ulkopuolella ajelehtivat.   Näitä kuplia ovat, kuten kaikki tietävät ja ymmärtävät, persut, vihreät, demarit, kokkarit ym.   Mutta tämä ”fiilaus” menee ehkä jo vähän liian pitkälle ja ohi blogin aiheesta,    


Etninen identiteetti, johon joissakin kuplissa uskotaan enemmän ja toisissa vähemmän, merkitsee sitä että samaistutaan muihin ihmisiin enemmän ulkonäön kuin kulttuurin perusteella.   Sillä ei ole niinkään väliä jos eri näköinen tai eri värinen, siis ei niin suomalaisen näköinen henkilö,  osaa kieltä,  häntä on helppo ymmärtää  ja hän ymmärtää meidän ajatuksemme meidän puheidemme perusteella,  hän ei vain ole ulkonäkönsä perusteella  identifioitumiskelpoinen ja sillä siisti.

Jotkut ihmiset näyttävät identifioituvan toisiin ihmisiin ulkonäön,  toiset kulttuuritaustan perusteella. Se on tietenkin jokaisen oma valinta miten haluaam tai ei halua, identifioida itsensä ja identifioitua muihin ihmisiin.  


Joillekin itsensä identifioiminen on vaikeaa ja identifioituminen muihin ihmisiin samoin.  Jotkut eivät voi samaistua muihin vaikka haluaisivat, jotkut eivät halua identifioitua, jotkut eivät välitä ovatko he identifioituneita ja millä tavalla ovat.  

Onko se identifioituminen nyt niin tärkeää, kun yhteiskunta huolehtii institutionaalisesti, eikä identifioituminen muihin ihmisiin ole tärkeätä materiaalisesti vaan korkeintaan psyykkisellä tasolla.  


Aiemmin identifioituminen oli sikäli tärkeää että mitä suuremman ja vaikutusvaltaisemman porukan kanssa ihminen pystyi identifioitumaan, sitä enemmän hänelle oli siitä etua elämässään.  Kannatti kuulua erilaisiin porukoihin,  seurakuntaan, ompeluseuraan, lions-clubiin,  kuoroon, vapaamuurareihin  ym.  herra- rouva- ja hyväveli-kerhoihin.  Siitä oli sitten apua oman elämän erilaisissa vaiheissa.

Tänä päivänä tällaista veljellistä, sisarellista, tai ystävä-apua vähän karsastetaan, sitä pidetään puolueellisena suhtautumistapana ja sellaisten ihmisten etujen polkemisena jotka  eivät ole identifioituneita, ovat siis identifioitumiskyvyttömiä, tai  identifioitumiskelvottomia,   eivät siis identifioitumiskelpoisia,

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu