Fiskaalinen dominanssi ja rahapoliittinen dominanssi

Törmäsin otsikossa käyttämiini sanoihin ensi kertaa ihan vasta äskettäin, eikä minulla ollut aavistustakaan mitä ne tarkoittavat,  mutta kuuklettamalla kaikki selviää.   Täällä  se asia on selvitetty aika kattavasti.

Teoriassa elämme siis sellaisessa tilanteessa joka on fiskaalisen dominanssin vastakohta nimittäin rahapoliittisessa dominanssissa.


Lainaus linkkaamastani Hesarin artikkelista:

Rahapoliittinen dominanssi: Keskuspankit tähtäävät hintavakauteen määräämällä itsenäisesti korkojen tasosta. Poliitikot joutuvat pohtimaan valtion velkaantumista korkotaso huomioiden.

Fiskaalinen dominanssi on teoreettisen nykyisen olotilan vastakohta

Fiskaalinen dominanssi: Teoria, jonka mukaan keskuspankkien rahapolitiikasta tulee alisteista poliitikkojen talouspolitiikalle. Kun valtiot velkaantuvat rankasti, ne käytännössä pakottavat keskuspankit jatkamaan elvyttävää rahapolitiikkaa, vaikka uhkana olisi inflaation kiihtyminen. Muuten seurauksena voisi olla velkakriisi.


Tämä on juuri se asia josta olen kirjoittanut saarnaavaan sävyyn, vaikka en ole tiennyt mitään noista sanoista, en edes niiden olemassaolosta, saatika niiden merkityksestä.   

Keskuspankit eivät voi estää valtioita ottamasta lisää velkaa mutta se velanotto pakottaa “itsenäiset” keskuspankit  toimenpiteisiin jotka estävät valtioiden velkakriisit.   Käytännössä tämä on merkinnyt sitä että keskuspankit ovat olleet pakotettuja ostamaan valtioiden velkakirjoja painetulla rahalla,  jotta velkakriisi ei pääsisi roihahtamaan.

Vika ei siis ole keskuspankeissa, vaan valtioissa jotka velkaantuvat.  Keskuspankit yrittävät vain  pelastaa tilanteen.


Mutta mikä onkaan syy valtioiden velkaantumiseen?    Valtioidenhan ei olisi pakko velkaantua.  Ne voisivat pienentää menojaan ja kasvattaa tulojaan verotuksen avulla.   

Vastaus kysymykseen mikä on syy holtittomaan velkaantumiseen on demokratia.   Demokratia on syypää valtioiden velkaantumiseen.  Ihmiset eivät halua että valtio pienentää menojaan, tai että valtio nostaa verotusta.   

Valtiolle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin kattaa menonsa velan otolla, eikä keskuspankille jää muuta vaihtoehtoa kuin ostaa valtioiden velkakirjoja pois lainamarkkinoilta painetulla rahalla, muuten velkakriisi panee maailmantalouden sekaisin.


Käytännössä meillä on siis demokratian takia Fiskaalinen dominanssi,  vaikka teoriassa keskuspankit toimivat itsenäisesti, eli meillä pitäisi vallita Rahapoliittinen dominanssi.   

Demokratian puitteissa ei näytä mahdolliselta muuttaa asiantilaa mitenkään jos demokratiaa ei rajoiteta tietyiltä osin, niin että valtiot jotenkin pakotettaisiin hoitamaan menonsa verotuksen kautta, eikä velaksi.   EU:ssa tätäkin on yritetty, mutta se ei ole toiminut,  ei ainakaan kriisiaikana,  kuten koronakriisissä.  Valtiot ovat toimineet itsenäisesti, eivät ole piitanneet EU:n ohjeista  ja ovat rahoittaneet menojaan ottamalla velkaa,  toiset valtiot ovat ottaneet velkaa enemmän, toiset vähemmän.  Suomi on ottanut velkaa suurinpiirtein samaan tahtiin kuin Saksa,  siis paljon, mutta useimmat EU- maat ovat ottaneet lainaa vieläkin enemmän,  jotkut tosin vähemmänkin.

Toki voidaan kysyä että mitä se sitten haittaa vaikka meillä onkin fiskaalinen dominanssi, eikä rahapoliittista dominanssia?  Keskuspankithan voivat painaa rajattomasti rahaa valtioiden menojen kattamiseen.

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu