Huh Hellettä, sanoi jänis pakkasella.
Helteestä jotkut varmasti tykkää, ainakin sanovat niin. Minä en tykkää ja voin sanoa sen.
Kuumuudelta ei voi suojautua, kuten kylmyydeltä, eikä keinotekoisesti viilennetty ilma tunnu yhtä mukavalta kuin luonnollinen viileys.
Mutta ei tätä niin kauan kestä. Viimeistään syksyllä taas viilenee, eikä siihen ole pitkä aika enää. Siihen asti pitää kestää. Tänä vuonna on onneksi viilennyslaitteet kunnossa. Viime vuonna ilmaviilennyspumppu sanoi työsuhteensa irti kahdentoista vuoden palveluksen jälkeen, eikä helteisiin saanut vielä uudesta pumpusta apua. Nyt on homma kunnossa.
On tullut sen verran tuolla etelän kuumuudessa aikoinaan elettyä että voi sanoa että kyllä on tullut harjoiteltua tätä kuumuudessa elämistä. Harjoitus ei ole tuottanut tulosta. Kuumuus tuntuu yhtä epämukavalta harjoittelun jälkeen kuin ennen sitä.
Toki kuumat kaudet kotimaassa ovat nekin tukalia, mutta ne kestävät onneksi vain vähän aikaa, vaikka liian kauan kestävätkin. Etelässä ne kuumat kelit kestävät monta kuukautta. Siinä on kestämistä.
En keksi viileistä keleistä mitään moitittavaa, kylmät kelit on sitten jo eri asia, mutta niitä on talvella aika vähän. Yleensä talvellakin saadaan nauttia viileistä keleistä, joka talvella tarkoittaa muutamaa astetta pakkasta. Kesällä ne ihanat viileät kelit on silloin kun lämpötila on alle 18 astetta.
Nyt on kohta taas 30 astetta ja se on kuuma.
Mitenkähän ne sotilaat pärjäilee siellä Ukrainan helteessä? Miten ne jaksaa siellä sotia? Kuinka ne jaksaa ampua tykillä ja laittaa ohjuksia menemään? Miten ne oikein jaksaa hyökätä? Jos minä olisin sotimassa tässä helteessä ja joku hyökkäisi päälle, en kyllä jaksaisi puolustaa, enkä edes karkuun lähteä.
Ilmoittaudun vapaaehtoiseksi Suomen helteistä nauttijaksi.
Helteiden merkitystä liioitellaan täällä valtavasti. Suomessa on tosi harvinaista herkkua 30 asteen lämpötilat, vaikka joitakin päiviä sellaistakin on keskimäärin vuodessa. Joinakin vuosina ei lainkaan ja joinakin vuosina enemmän.
Suomessa lämpimät kesäpäivät ovat suhteellisen kuivia, jolloin 25 – 30 asteen lämpötila on aivan inhimillisen nautittava. Olen asunut viisi vuotta Tokiossa ja kymmenisen vuotta Shanghaissa, joissa moelmmissa kaupungeissa vallitsee kesäaikaan yli kolme kuukautta oikeasti trooppista ilmastoa tarkoittaen 30-40 asteen lämpötiloja 80-90 prosenttisella ilmankosteudella. Siihen soppaan päälle sitten katujen pakokaasusaasteet seisovassa pimeässä illassa, niin tilanne on jotain aivan toista kuin Suomen ”helteet”.
Todellisessa tropiikissa ei vuorokauden alinkaan lämpötila aamuyön tunteina painu alle 25 asteen. Suomessa sen sijaan on manipuloitu tuota ”trooppisen vuorokauden” käsitettä siten, että määritelmänä pidetään lämpötilan pysymista yli 20 asteessa. Paljon suurempi osa maapallon väestöstä elää trooppisilla alueilla kuin täällä arktisilla kulmilla. Sen lisäksi, että kesähelteet täällä ovat jo lämpötilaltaan sekä ilmankosteudeltaan inhimillisemmissä sfääreissä, täällä löytyy kaupungeissa myös varjoja arkielämässä enemmän, kun aurinko paistaa matalalta. Tropiikin kaupungeissa se möllöttää suoraan pään yläpuolella eikä varjoja ole lainkaan.
Tuimat arktiset pakkaset sekä runsas lumentulo ovat Suomen ilmastossa ne ongelmat, jotka vaikeuttavat arkea, saavat aikaan lisätyötä ja -kustannuksia, omakotitalojen vauroita, pakkaskuolemia kodittomille ihmisille j.n.e. Siksi Suomesta onkin kautta vuosisatojen ollut ilmastopakolaisuutta Aurinkorannikolle, Floridaan, Australiaan j.n.e. Vaikka muuta väitettäisiin, niin kauan saa maa vielä kiertää radallaan ennen kuin ilmastopakolaisuus alkaisi lisääntyä toiseen suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
”kauan saa maa vielä kiertää radallaan ennen kuin ilmastopakolaisuus alkaisi lisääntyä toiseen suuntaan.”
Se on hyvä. Sitten täällä ihanassa viileässä ilmanalassa on vähemmän ihmisiä ja enemmän tilaa. Minulla ei ole aikeita sinne helteisiin itseäni tukkia, ei edes talvella.
Jos haluan lomailla jossain, niin ei ainakaan missään kuumassa paikassa,
Nyt näitä helteitä ei valitettavasti pääse karkuun, mutta onneksi tuo viilennyspumppu sentään toimii ihanasti.
Ilmoita asiaton viesti
Asuin yhtäjaksoisesti Indonesiassa yli kymmenen vuotta Länsi Jaavalla ja seurasin ulko lämpötilaa päivittäin. Lämpötila ei juuri vaihdellut 28 astesa Celsiusta. Noin kolmen vuoden asumisen jälkeen ruumiini oli sopeutunut täysin tuohon lämpötilaan enkä juuri hikoillut lenkeillä ja mäkiä kiivetessäni.
Asuin paikkakuntani oli noin 600 m korkeudella merenpinnasta, jolloin ilman suhteellinen kosteus oli alhaalla. Meren rannalla tilanne on tukalampi juuri korkeasta kosteudesta johtuen.
Alin mittaamani lämpötila oli pilvettömänä yönä noin klo viisi aamulla, 24 astetta. Paikalliset vetävät toppatakkeja päälleen tuossa lämpötilassa.
Hieman korkeampaan lämpötilan ihminen sopeutuu, eikä se tunnu epämiellyttävältä.
Lämpimän ilman happipitoisuus tuntuu pienemmältä, kuin Suomen syksyisten päivien happirikas ilma.
Suomen raikkaita syksyisiä säitä kaipasin toisinaan.
Korkea lämpötila vaikuttaa eniten urheiluharrastuksiin Indonesiassa. Kaikkia urheilulajeja harrastetaan lähinnä ilmastoiduissa sisähalleissa.
Suosittuja lajeja ovat koripallo, jalkapallo ja sulkapallo, sekä jotkin itämaiset taistelulajit. Kaikkia noita harrastetaan sisällä. Yleisurheilulajit ovat harvinaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Kun ensimmäiset Vietnamin pakolaiset tulivat Suomeen 70-luvulla, niin heille oli lähtissä annettu Suomen talvea varten mm. karvahatut. He saapuivat kuitenkin elokuussa, kun lämpötila oli +20 astetta. Heti koneesta laskeuduttuaan he alkoivat kaivella niitä karvahattujaan esille.
Ilmoita asiaton viesti
Madrid on 600 m merenpinnan yläpuolella ja ainakin sieltä Espanjalaiset lähtevät lomalle juurikin meren rantaan, koska tuntevat olonsa tukalaksi Siellä Madridissa. Eli Länsi Jaavan tukaluus meren rannalla johtuu ilmeisesti erilaisesta ilmastosta eikä ehkä niinkään korkeuserosta.
Ilmoita asiaton viesti
Kokemukseni mukaan ilman suhteellinen kosteus on vaikuttava tekiä niin kuin saunassakin. Kuivassa ilmanalassa ihon pinalla oleva ilmakerros toimii eristeenä, eikä lämpö johdu iholle niin kuin kosteassa ilmaassa.
Ilmoita asiaton viesti
30-35C on paras lämpötila. Pidän tällä kelillä vielä paksua mustaa hupparia ainakin varjossa, jossa kylmä puree heti. Viihdyin kyllä hyvin myös arabimaissa kesällä 40-45C lämmöissä. Silloin ei enää tarvitse hupparia. Kävelin usein lounasaikaan parin kilometrin lenkin tuossa lämmössä.
Singaporen, Malesian, Indonesian ja Filippiinien vakio 31-34C ja kostea pehmeä ilma ovat mainioita, jos ei ole ilman saasteita. Säästä nauttii, kun siihen tottuu eikä ole ylipainoinen.
Ihmisen lämmönsäätelyssä on jotain vikaa, jos kutsuu alle 30C lämpötilaa helteeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Minulla on ääreisverenkierto jollain tavoin heikko, koska sormenpäät tuppaavat menemään valkoisiksi ja turtuneiksi jo alle +10 asteen lämpötilassa jos ilma on kostea. SItten niitä saa lämmitellä kotiin päästyään kuuman vesihanan alla kunnes veri alkaa taas kertää. Ja talvipakkaset aiheuttavat eräänlaisen stressireaktion, joka tuntuu ahdistavalta elimistössä.
Tämänhetkisissä lämpötiloissa keho tuntuu toimivan kuin öljytty moottori ja hyvinvoipaisuuden tunne on huipussaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Ihmisen lämmönsäätelyssä on jotain vikaa, jos kutsuu alle 30C lämpötilaa helteeksi”, kirjoittaa mies, joka kokee kylmän purevaksi paksussa hupparissa tuossa lämpötilassa.
Ilmoita asiaton viesti
Kylmyydeltä on hiukan vaikeaa suojatua jos ei ole lämmitystä.
Kylmään kuolee ihmisiä. Kuumuuteen kuoleminen täällä on hiukan niinkuin oma vika. Pitäisi vääntäytyä varjon puolelle tai hoitsujen pitäisi pitää huolta vanhuksista jos eivät itse enää älyä tai pysty.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, koditon kuolee vääjäämättä pakkasessa jossain vaiheessa, mutta korkeakaan helle ei tapa, jos suojautuu auringolta. Tietysti osalla vanhemmasta ikäluokasta saattaa aiheuttaa sydänhäiriöitä, jotka myötävaikuttavat ennenaikaiseen menehtymiseen.
Ilmoita asiaton viesti
”Viisaat istuvat varjossa” Kirjoittaa Eeva Joenpelto kirjansa nimessä.
Ilmoita asiaton viesti
Kerrostaloasunnossa on kohtalaisen helppo järjestää väliaikaista jäähdytystä siirrettävän ilmastointilaitteen avulla. Laite imee jäähdytettävää ilmaa ulko-ovesta raosta tai kylppärin avoimesta ikkunasta ja työntää koneessa kehittyneen kuuman ilman ulkoilmaan letkua pitkin ja jäähdytetty ilma työnnetään toiselta puolelta laitetta huoneeseen. Tuuletusikkuna on otettava saranoiltaan irti ja sen paikalle on asennettaan levy (kovalevy, pleksi tms), johonka letkun suulake kiinnitetään. Nytkin kone työntää 26 asteista ilmaa huoneeseen ja mukava tuossa ilmavirrassa on olla.
Ilman jäähdytystä huoneen lämpötila olisi n. 30, mutta jo 26 asteisella puhalluksella keho aistii jäähtymistä, eli ei tarvitsekaan puhaltaa esim. 20 asteista ilmaa viilentyäkseen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tätä lämpöä kauan riitä, viikon päästä palataan ”normaali” lämpöön ja voi tulla jopa vilu parin viikon päästä kun ilmavirrat tulee ennätyskylmän Arktiksen suunnalta.
Ilmoita asiaton viesti
Itselläni on talonyhtiömme viilein asunto, koska parveke on itään ja muut ikkunat pohjoiseen. Kaiken lisäksi asuntoni on ykköskerroksen kämppä! 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni ne kauppamiehet, jotka saavat myydyksi viilennyslaitteita Suomessa asuntoihin ovat lähes yhtä hyviä ammatissaan kun ne Ruduksen kaupparatsut, jotka myivät hiekkaa Saharaan.
Ilmoita asiaton viesti
Saharan hiekasta ei ole betoniin, kun on liian pyöreäjyväistä. Sinne viedään paljon hiekkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se on. Odotinkin kuka ekana huomaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kesähelteillä on mitä mukavinta istua aurinkoisella paikalla puistonpenkillä nauttien muutama pussikalja. Siihen vähän kirkasta kyytipojaksi ja onkin sopiva hetki ottaa pienet päivätorkut auringon hyväillessä ihosoluja. Herätessä onkin mitä raikkain olo.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyään saa tosiaan noin tehdä. Ennen lakien uudistuksia olisi herännyt putkasta.
Ilmoita asiaton viesti
Kerran kesällä erään kaupungin isossa puistossa yllätti pissahätä. Menin läheisen kuusiaidan taakse painetta helpottamaan, niin kohtapa kuusiaidan toiselle puolelle käveli kaksi poliisia ja kysyivät, mitä te teette? Kerroin että vähennän nestepuolen painetta. Sanoivat, että se ei ole sallittua, kaupungin järjestyssääntö kieltää veden heiton julkisella paikalla. En jäänyt enempää asiaa kuuntelemaan ja otin jalat alleni ja minut pelasti se, että kuusiaita oli n. 1.5 metriä korkea ja erittäin tiheä, että poliisit eivät päässeet välittömästi perääni.
Ilmoita asiaton viesti
Ihminen on tropiikin eläin. Aatami ja Eeva elivät tropiikissa poimien alastomina hedelmiä puista. Kun heidät karkoitettiin syntiä tehneinä trooppisesta paratiisista, ihmisiä alkoi virrata melkein kaikkialle maailmaan.
He ovat kuitenkin vieneet tropiikin mennessään erilaisin keinoin. Myös eskimot hylkeennahka-asuissaan ja iglujensa kaminalämmössä elävät tropiikissa, koska homo sapiens ei muualla pärjää.
Ne harvat ihmiskunnan poikkeusyksilöt, jotka meidän arktisille alueille ovat päätyneet, ovat kulttuurisopeutuneet ympäristöönsä erilaisin keinoin. Kun lämpötila äärimmäisissä poikkeustilanteissa joskus saavuttaa ihmisen kannata normaalit arvot, niin tilanne koetaan hämmentävänä, kun ei yhtäkkiä tarvitsekaan turvautua keinotekoisiin henkiinjäämisen konsteihin.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on hyvä maa – paras meille suomalaisille, sanoi jalkaväenkenraali. Pidän vuodenaikojen ja siten sään vaihtelua erinomaisena asiana!
Sateeseen kyllästyy toki nopeammin kuin auringonpaisteeseen, mutta molempia tarvitaan. Nyt olen Rooman n. 38-asteisessa lämmössä, eikä tämäkään muutamassa päivässä ehdi kypsyttää.
Kiva havainto on, että lähes taivaanlaelta paahtava aurinko kuumottaa mutta ei häikäise! Kukapa sitä tuijottaisikaan suoraan ylöspäin?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Suomi liian talvipainotteinen on. Omakotitalon sähkölasku on talvella 600€ kuukaudessa ja kesällä reilun satasen.
Putkien jäätymisen sulattamiseen menee talvisin 300€ LVI-kustannuksia, yksityistien 400 euron vuosimaksusta suurin osa on aurauskustannuksia ja siitä huolimatta pitää tehdä pihan lumitöitä kuusi tuntia viikossa. Auto jää joskus penkkaan ja hinaus maksaa parisataa euroa.
Viime talven runsaat lumet pudottivat katolta rautatikkaat ja ne joutui sitten kevään jälkeen rälläkällä pätkimään sekä toimittamaan jäteasemalle. Lumi aiheuttaa vuodesta toiseen lisääntyvää rasitusta kattorakenteeseen ja rempan tarpeen jossain vaiheessa.
Talvi on epäinhimillisen kylmä, pimeä, pitkä, liukas ja lohduton.
Miten joku voi olla eri mieltä? Ainainen kesä ratkaisisi tämän kaiken.
Ilmoita asiaton viesti
Tuohan on pelkkää kustannusten luettelemista ilman, että vaihtelu sinänsä ymmärrettäisiin hyvinvointitekijäksi. Luulen, että enemmistö suomalaisista ehti kesän 2021 pitkien helteiden aikana kaivata viileyttä.
Viime talvi puolestaan oli pitkä, kylmä ja luminen, mutta pääsiäisenä se kuitenkin oli ohi. Silloin oli kevään vuoro tuntua tervetulleelta.
Ilmoita asiaton viesti
On se niin mukavaa, kun mitään paikkaa ei säre!
Ei lämmin luita riko sanoopi wanhat viisaat.
Ilmoita asiaton viesti
Täällä moni todistelee, kuinka ihania ovat yli 30 asteen lämpötilat ja kuinka niihin tottuu. Maissa, joissa tuollaisia lämpötiloja jatkuvasti on, ei sitten varmaan ainakaan tarvita ilmastointia.
Ilmoita asiaton viesti
Muutama päivä sitten jouduin siirtymään ikkunan vierestä käytäväpaikalle Messinan ja Palermon välisellä junamatkalla, koska ilmastointi hönki epämiellyttävästi jääkylmää ilmaa pitkin ikkunaseinää. Shortsituristia paleli luonnottomasti ”puoliksi”!
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastointi on lähinnä mukavuusasia. Lämmitys on henkiinjäämisasia. Tosin lämmityksen merkitys mukavuusasianakin on tärkeämpi kuin ilmastoinnin. Kysyin aikoinaan paikallisilta ihmisiltä Floridan kesässä kummasta he mieluummin luopuisivat asunnossaan, ilmastoinnista vai lämmityksestä. Ja kaikki olisivat olleet valmiit luopumaan ensin ilmastoinnista. Floridan talvi vastaa kuitenkin suurinpiirtein Suomen touko-kesäkuuta lämpötilaltaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Nyt on kohta taas 30 astetta ja se on kuuma.” Sitten sinulla talvella on 30 astetta pakkasta. Sitäkin vastaan on suojauduttava.
Tähän aikaan vuodesta minun mittari piipahtaa melkein joka päivä +30.
Elokuussa monena päivävä käydään plus 40 yläpuolella. Sitten 8 kuukautta vuodesta ei ole liian kuuma eikä kylmä.
Suomessa sanottiin, että syyskuussa alkaa sataa vettä, sataa jouluun asti. Sitten sade muuttuu lumen tuloksi, jota kestaa huhtikuuhun. Lumi sulaa toukokuun. Ja loput vuodesta on mukava kesä – ellei satu sateinen kesä.
Kyllä sekä kylmälle että kuumalle on konstit, mutta kuumalta suojautuminen on vaan kalliimpaa. Pitkä aikanen pouta on pahempi ongelma.
Mark Twain, tunnettu irvileuka sanoi, että kaikki puhuvat ilmoista, mutta kukaan ei tee yhtään mitään sen parantamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Sitten sinulla talvella on 30 astetta pakkasta. Sitäkin vastaan on suojauduttava.”
En muista sellaisia pakkasia. Voi olla että niitä on ollut. Kylmä alkaa olla jo silloin kun on 20 astetta pakkasta, mutta aika vähän on niitä sellaisia pakkasia.
Pouta on tosiaan iso ongelma sekin, jos se pitkittyy. Jos vesi loppuu, elämä loppuu. Sen takia sateet ei ole paha asia, vaan hyvä asia, jos ei liian rankasti sada, eikä liikaa, niin että tulee tulvia oikein.
Ilmoita asiaton viesti