Hyvinvointivaltion säilyttäminen, eli palveluiden rahoittaminen, on ihmisten työllistymisestä kiinni.

Mistä sitten työllistyminen on kiinni?

Tilanne Suomessa on nyt sellainen että jos suomalaisia ei saada työllistettyä enemmän ja paremmin, Suomessa ei palveluja enää jatkossa voida kustantaa siinä määrin kuin miten niitä tänä päivänä vielä kustannetaan, vaikka oikeasti siihen ei kyllä olisi nytkään varaa. Velaksi eläminen ei voi jatkua loputtomiin.

Tämä työllistäminen edellyttää sitä että pitäisi saada töihin väkeä niistä ryhmistä jotka eivät tällä hetkellä työssä ole. Sellaisia ryhmiä ovat eläkeputkessa olevat,  eläkeläiset, vajaatyökykyiset, ilman ammattikoulutusta ja ammattitaitoa olevat ja ne jotka esimerkiksi kannustinloukkujen takia, tai muuten, kieltäytyvät työnteosta vaikka olisivat työntekoon pystyviä.


On hyvä jos työntekijöitä aktivoidaan ja koulutetaan ja kannustinloukkuja puretaan, sillä se lisää työhön hakeutuvien määrää ja se parantaa yritysten mahdollisuuksia työllistää ihmisiä, kun valinnanvaraa on. 

Se ei kuitenkaan tee vielä lisää työpaikkoja että on työvoimaa tarjolla. Työpaikan tarjoamisen edellytyksenä on se että työnantaja pystyy hyödyntämään tarjotun työpanoksen tavalla joka tuo työnantajalle lisäetua, eli omistajille ja osakkaille voittoja, joko osinkoina tai osakkeiden arvon nousun muodossa.

Jotta rahaa sijoitettaisiin yritystoimintaan Suomessa ja sitä kautta saataisiin lisää työpaikkoja, sijoitusnäkymien pitäisi olla kannattavia, eli yritysten pitäisi pystyä laadukkaan tuotannon lisäksi kilpailemaan hinnoissa Suomessa ja maailmanmarkkinoilla. 

Suomen markkinat ja maailmanmarkkinat ovat sama asia siinä mielessä että suomalainen tuote kohtaa samat kilpailevat tuotteet sekä Suomessa että maailmanmarkkinoilla ja jotta suomalainen tuote menestyisi, sen pitää olla yhtä hyvä tai parempi kuin ulkomailla tehty tuote ja hinnaltaan kilpailukykyinen.


Tässä asiassa ei ole mitään vaihtoehtoa.

Jotta hyvinvointivaltio, eli suomalaiset palvelut voitaisiin säilyttää, pitää suurempi osa suomalaisista olla työelämässä mukana.  Tämä edellyttää sekä sitä että työntekijöitä on enemmän tarjolla että sitä että työtä on enemmän tarjolla.  

Työn tarjontaan voi hallitus vaikuttaa positiivisesti monilla eri toimilla, mutta se ei auta jos työlle ei ole kysyntää.  Työn kysyntään voidaan vaikuttaa vain kilpailukykyä parantavilla toimilla, mihin hallitus ei voi omilla toimillaan vaikuttaa. Tarvittaisiin työmarkkinoiden joustoja, eli pallo on työmarkkinoilla, se on ammattiyhdistysväen hyppysissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu