Inflaatio ja korkojen nosto. Millainen uhkatekijä se oikein on?
Nyt ollaan kovasti huolissaan siitä että asuntolainoista pitää maksaa korkoa, ehkä jopa enemmän kuin prosentin, tai jopa kaksi prosenttia.
Onpas se hirveää.
Silloin kun minä tyhjätaskuna makselin pois ensimmäisiä asuntolainojani, korko ilmoitettiin kaksinumeroisin luvuin. Se tarkoittaa sitä että kahdensadan tuhannen euron lainasta joutui siloin maksamaan vuosittain yli 40 000 € korkoa.
Tosin, silloin ei kyse ollut euroista, vaan uppoavasta markasta. Korot sai vähentää verotuksessa, mikä paransi tilannetta huomattavasti. inflaatio jylläsi samoin kaksinumeroisin luvuin. Palkat nousivat vuosittain saman verran kun inflaatio eteni, niin että ostovoima ja koronmaksukyky säilyi ja kun velka oli asuntoon kohdistuvaa, asunnon arvo nousi inflaatiota vastaavasti.
Kyllä silloinkin pärjättiin niiden lainojen kanssa. Toki asiat ovat paremmin nyt, kun ei ole niitä korkoja, eikä sitä inflaatiota.
Ovatko asiat nyt menossa huonompaan suuntaan? Ovatko persujen kaipaamat uppoavan markan ajat palaamassa uppoavan euron muodossa? Ainakin euron arvo on nyt pudonnut dollarin arvoon nähden. Se vaikuttaa hintoihin, etenkin polttoaineen hintaan, koska nämä fossiiliset polttoaineet hinnoitellaan dollareissa.
‘Kaikki muutkin tavarat ja ruoka kallistuvat toki melkeen polttoaineen tahtiin, koska fossiilisten polttoaineiden hinta vaikuttaa kaikkiin kustannuksiin
Onneksi on sitä uusiutuvaakin energiaa sentään. Siihen ei dollarin kallistuminen vaikuta yhtä paljon. Lisäksi euroissa tehtävä työ on halvempaa ja varmaan työllisyys paranee sen myötä, kunnes palkkoja nostetaan inflaation myötä kuluttajien ostovoiman säilyttämiseksi.
Mitäs siinä, nostellaan palkkoja ja eläkkeitä ja aiheutetaan sillä tavalla palkka-inflaatiota, dollari- inflaation lisäksi. Kyllä tässä pärjäillään.
Silloin 70-luvulla täysien korkovähennysten aikaan inflaation jyllätessä lainat tulivat kyllä helpommin hoidetuiksi kuin viime aikoina on ollut asian laita. Mutta ongelmana oli niiden lainojen saaminen. Nyrkkisääntönä pidettiin silloin, että velkaa kannattaa aina ottaa niin paljon kuin sitä suinkin saa. Tällaista ohjetta ei enää ole pitkiin aikoihin annettu.
Ilmoita asiaton viesti
”Nyrkkisääntönä pidettiin silloin, että velkaa kannattaa aina ottaa niin paljon kuin sitä suinkin saa. ”
Minä sain muistaakseni aina lainaa sen verran kun pyysin ja mitä tarvitsin. Ajallaan tulivat maksettua.
Toki minäkin tiesin tuon, että velkaa pitää ottaa niin paljon kuin sitä saa, minä vain en älynnyt pyytää enempää kuin mitä tarvitsin.
Joillain oli tajua ottaa sitä velkaa enemmänkin, mutta ei niille kyllä aina hyvin käynyt niiden velkojen kanssa.
Silloin ennen kyllä rajoitettiinkin enemmän sitä lainan saantia.
Nykyisin sitä lainaa taitaa tosiaan saada niin paljon kuin kehtaa pyytää, sillä antolainallahan ne pankit elää, joskin, voi siinä pankeillekin käydä köpelösti, jos velallinen ei pysty maksamaan pois velkojaan.
Edellinen lama taisi juuri johtua siitä että pankit Amerikoissa olivat jakaneet ihmisille asuntolainoja liian heppoisin perustein. Siitä töpeksi näistä pantiin sitten loppujenlopuksi eurooppalaisetkin maksumiehiksi. Eiköhän se Kreikankin maksukyvyttömyys lauennut kriisiksi juuri sen laman myötä.
Mutta siitäkin lamasta on selvitty. Kaikesta selvitään, jos halutaan. Viime talven lumistakin on jo päästy eroon.
Ilmoita asiaton viesti
Onko näin?
Eikö ole päinvastoin niin että nykyään sanotaan että valtioiden kannattaa ottaa lainaa koska a) sitä ei tarvitse koskaan maksaa pois ja b) koska korot ovat nolla tai jopa lievästi negatiivisia?
Kukaan ei uskonut eikä usko oikein vieläkään sitä että korot eivät ole ikuiseti nolla % ja että lainat täytyy maksaa pois, jos ei muuta niin uusilla, korollisilla lainoilla.
Viimeksi viinikka taisi korjoittaa että Suomi huutokauppasi 3 mrd. lainaa korolla 1,46 %. No, ei se paljoa ole, 50 miljoonaa korkoa / vuosi. Mikä oli seuraavan lainan korko?
Kun meillä on tuota velkaa € 130 000 000 000 joka liukuvasti korvataan uudella velalla josta maksetaan oikeaa korkoa vaikkapa vain 3 % niin silloin korkomenot nousevat jo € 3,9 miljardiin vuositasolla. Rahaa jonka maksamiseen tarvitaan uutta lainaa koska mitään omaa reserviä ei ole eivätkä tulot kata läheskään menoja vaikka lainanhoitokulut ja mahdolliset lyhennykset jätettäisiin huomiotta.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse oli kommentissani kotitalouksien lainoista, kuten blogistikin kirjoituksessaan lähinnä on tarkoittanut.
Ilmoita asiaton viesti
Niin.
Tosin kun media kertoo kuinka valtioiden kannattaa otta lainaa niin kansalaiset mieltävät tämän myös omaan talouteensa.
Ja tottahan se on kun korot ovat nollassa.
Ilmoita asiaton viesti
Inflaatio johtuu tarjontapuolen ongelmista, käytännössä energiasta.
Keskuspankit reagoivat siihen kuitenkin mekaanisesti koronnostoilla, sillä se on ainoa työkalu jonka he tuntevat.
Korkoja ei voi kuitenkaan juurikaan nostaa, sillä jo pari vuosikymmentä jatkunut korkohalpuutus on ylivelkaannuttanut yks.sektorin esim. Jenkkilässä uudelle ennätystasolle > 250% / BKT (IMF debt database)
Pikkuruiset nostot tulevat ajamaan talouden taantumaan ja velkadeflaatioon. Itse asiassa jenkkilässä ollaan jo ilmeisesti taantumassa, sillä Q1 BKT oli -1.4% ja Q2 näyttää myöskin menevän miinukselle.
Euroalueella koronostot levittävät valtionvelkakirjojen korkoeroja ja siksi EKP on neste sukassa. EKP:n on pakko ostaa loputtomasti heikkojen euromaiden velkoja ja siksi nykyinen ostorajoite 33% per asiakas pitää poistaa. Eli tästä riidellään seuraavaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Se inflaation aika oli velalla rikastumisen aikaa. Piti ostaa velaksi reaaliomaisuutta. Korko oli pienempi kuin inflaatio ja lisäksi oli se korkojen vähentäminen verotuksessa. Oli se myös köyhtymisen aikaa. Säästäjä menetti säästöjensä arvosta säästökoron ja inflaation erotuksen.
Kasvavat yritykset hyötyivät silloisesta systeemistä erityisesti. Oli velan inflaatiohyöty, korkojen vähennys verotuksessa ja suuri (30%) poisto-oikeus käyttöomaisuudesta verotuksessa. Ja tietyn ajan kuluttua yrityksen sai myydä verottomasti.
Ilmoita asiaton viesti
”Se inflaation aika oli velalla rikastumisen aikaa. Piti ostaa velaksi reaaliomaisuutta. Korko oli pienempi kuin inflaatio ja lisäksi oli se korkojen vähentäminen verotuksessa. Oli se myös köyhtymisen aikaa. Säästäjä menetti säästöjensä arvosta säästökoron ja inflaation erotuksen.”
Ajattelu menee tässä kohtaa usein pieleen siksi että sotketaan keskenään raha, velka, kaikenlaiset osakepaperit sun muut ja realiset hyödykkeet.
Realiset hyödykkeet ovat se asia josta syntyy elintaso. Ei elintasoa ole lihava pankkitili, tai pullea osakesalkku. Elintasoa on se että meillä on ne hyödykkeet joita tarvitsemme tullaksemme toimeen ja mahdolliset viihdykkeet siihen päälle. Viihdykkeisiin kuuluvat nämä elektroniset vimpaimet, matkailu, viihdeteollisuus jne.
Rikkaiden elintaso muodostuu hylödykkeistä, samoin kuin köyhillä. Rikkailla voi olla enemmän mahdollisuuksia hyödykkeiden hyödyntämiseen, mutta ne isot säästötilit ja osakesalkut ovat vain mielikuvitushyödyke, eivät oikea hyödyke, jos niiden tarkoamaa kulutusmahdollisuutta ei oteta käyttöön. Rikkaalla jolla on jo käytössään kaikki tarvitsemansa hyödykkeet, pankkitili ja osakesalkku merkitsevät mahdollisuutta jota rikas ei tarvitse, eikä käytä.
Ekintaso on sitä että ihmiset ovat töissä, tuottaen hyödykkeitä joita muut ihmiset ostavat ja käyttävät. Lama on sitä että ihmiset eivät käytä hyödykkeitä, ei joko ole varaa, tai varoja jemmataan pahan päivän varalle.
Rahatalous ja finanssisektori on olemassa sitä varten että tuotetut hyödykkeet jaetaan kuluttajille jollain perusteella, joko niin että ne jotka tekevät töitä saavat enemmän ja ne jotka eivät töitä tee, eivät siihen kykene, saavat jotain rippeitä työtä tekevien työn tuloksesta.
Rikkaiden omaisuus on yleensä rahassa tai osakkeissa, eli he eivät käytä tuotettuja hyödykkeitä niin paljon kuin mihin heillä on oikeus. Tästä ylijäämästä rahasta muodostuu kapitaalia, eli sillä pelataan, sitä sijoitetaan, yleensä sijoittamisen motiivi on tehdä enemmän rahaa, vaikka rahaa on jo muutenkin enemmän kuin tarvitaan.
Kapitaali on kuitenkin tärkeä osa tätä systeemiä. Sillä tehdään investoinnit, luodaan työpaikat, sillä tehdään tutkimusta. On hyvä että on rikkaita, niitä joilla on ylimääräistä rahaa, ylimääräistä hyödykkeiden käyttöpotenttiaalia. Sillä pääomalla pidetään tämä yhteiskunta toiminnassa ja pystyssä.
Raha, kuten osakkeet, sun muut paperit, ovat kuitenkin riskisijoituskohde. Osakkeisiin sijoitetun rahan arvo voi nousta tai laskea, jopa hävitä kokonaan, samoin voi käydä rahana säilytetylle omaisuudelle, eli ihmisten säästöille.
Ilmoita asiaton viesti
Kansalaisten elintaso leikkaantuu nykyinflaatiossa, koska ansiokehitys vain harvoilla kompensoi kuluttajahintojen nousua. Lisäksi korkojen noustessa velallisten asema heikkenee.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ei sinänsä pidä paikkaansa.
Kun ajatellaan aikaa vaikkapa 1960-1980 niin tuon mukaan kansalaisten elintaso olisi heikentynyt vallan paljon noina 20 vuotena.
Todellisuus oli ja on ollut päinvastaista. Elintaso on parantunut koko ajan.
Elintaso ei todellakaan ollut 1960 samalla tasolla kuin 1980.
Palkkataso on siis kehittynyt positiivisesti suhteessa hintoihin.
Ilmoita asiaton viesti
”Palkkataso on siis kehittynyt positiivisesti suhteessa hintoihin.”
Palkkataso Suomessa on kaiken aikaa ollut hieman korkeampi kuin mitä sen pitäisi olla, jotta työllisyys Suomessa olisi sitä mitä sen pitäisi olla.
Tästä kiitos ammattiyhdistyksille ja ihmisten ahneudelle ja itsekkyydelle. Jos oltaisiin pidättäydytty hieman alemman palkan tasolla, se olisi poikinut sekä lisää työpaikkoja, että elinkeinoelänän kehittymistä ja valtiolle lisää verotuloja.
Toki työllisiä ei voida lisätä enempää kuin mitä valtakunnassa on työvoimaa ja siihen se palkkamaltin avulla saavutettava etu sitten tyssääkin.
Sen lisäksi populistipolitikot eivät voi olla tuhlaamatta valtion rahoja, joten ei ne valtion suuremmat tulot olisi Suonmen velkaantumista estäneet.
Suomi ei ollut velkaantunut kovin paljon silloin kun velkaa oli vaikeampi saada ja kun korot olivat vielä kustannustekijä. Niissä oloissa jossa velkaantuminen on ollut niin helppo homma kuin viimeaikoina, mitkään valtion tulot eivät olisi voineet estää valtiota velkaantumasta. Jos menoja ei oltaisi lisätty, niin sitten veroja oltaisiin ainakin laskettu.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä tai en ymmärrä vastasitko kommenttiini? Puhut joka tapauksessa aivan eri asiasta.
Suomessa on palkkataso suhteellisesti otettuna liian korkea muihin vastaaviin maihin verrattuna.
Syyllinen siihen ei todellisuudessa ole ay-liike vaan siirtyminen väärällä kurssilla Euroon.
Vaihtokurssin olisi pitänyt olla luokkaa 7,5 – 8 mk / euro.
Palkkatasomme ennen euroon liittymistä oli suhteellisen alhainen muihin vastaaviin maihin verrarruna ja siksi vienti veti. Samoin kuin myös kotimaan myynti veti.
Toki osasyyllinen, eikä pienin, on nk. halpatyövoiman tai orjatyövoiman maat Kiina ensimmäisenä.
Kun palkkataso kasvoi liian korkeaksi, se hoidettiin devalvoimalla markka. Maksja oli tietenkin työtätekevä kansa.
Mitä velkaantumiseen tulee niin tuohon aikaan velka oli vielä veli otettaessa ja veljenpoika maksettaessa.
Ilmoita asiaton viesti
”Syyllinen siihen ei todellisuudessa ole ay-liike vaan siirtyminen väärällä kurssilla Euroon.”
Muistan itse epäilleeni euroon siirtymisen suhteen sitä että mitenkä Suomen erittäin vaikea työmarkkinapolitiikka sopeutuu rahaan, jonka arvo ei koko ajan laske.
AY- liike ei kuitenkaan pannut vastaan valuuttaremonttia ja kyllä se siihen on sopeutunut omalla tavallaan, siis niin että AY- väki on koko ajan pitänyt työn arvoa hiukan yliarvostettuna, mikä on tehnyt työn tarjoamisen kannattamattomaksi varsinkin vähemmän tuottaville työntekijöille ja se on pitänyt yllä työttömyyttä.
Valtiovalta ei tälle ammattiyhdistysmafialle ole voinut mitään. Jossain vaiheessa kokeiltiin konsensusta, sitten nimi muuttui ja puhuttiin kikystä. Ammattiyhdistysliikkeissä ollaan oltu kuuroin korvin valtiovallan pyrkimyksille talouden tervehdyttämiseksi ja parempaan työllisyystilnteeseen.aikaansaamiseksi. Valtio on ollut mukana neuvottelupöydissä ja kaikkea on kokeiltu. Mikään ei ole auttanut.
Toki, jos vaihtosuhde markasta euroon olisi ollut parempi, sillä olisi ollut vaikutusta vähäksi aikaa, mutta vain vähäksi aikaa.
”Kun palkkataso kasvoi liian korkeaksi, se hoidettiin devalvoimalla markka. Maksja oli tietenkin työtätekevä kansa.”
Näin tehtiin ja sen maksoi. kuten sanoit, työtätekevä kansa, mutta myös eläkeläiset ja säästäjät. Rikkaat herrat tietenkin osasivat toimia siten ettei tämä inflaatiokierre heihin vaikuttanut, heillä oli oppainaan lakimiehet ja talousasiantuntijat. Devalvaatiotalouden maksumiehenä oli tavallinen kansa. Koko touhu oli kuin hölmöläisten peiton jatkamista. Peittoa jatkettiin yläpäästä peiton alapäästä leikatulla palalla.
Toki on vaara että EU:n talous menee samaan malliin kuin missä Suomen talous oli aikanaan, mutta toistaiseksi niin ei ole käynyt. Se ei pois sulje sitä mahdollisuutta että niin käy tulevaisuudessa. Eurostakin voi tulla uppoava valuutta jos EU:n alueella toistetaan Suomen taloudessa aikoinaan tehdyt virheet.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa, että palkansaajien ostovoima on kehittynyt suotuisasti näihin aikoihin saakka, mutta itse viittaankin tulevaisuudenkuvaan inflaation laukatessa.
Ilmoita asiaton viesti
”Olet oikeassa, että palkansaajien ostovoima on kehittynyt suotuisasti näihin aikoihin saakka, mutta itse viittaankin tulevaisuudenkuvaan inflaation laukatessa.”
Vaikka inflaattio laukkaisi, tai ei laukkaisi, ihmisten materiaalinen hyvinvointi on enemmän kiinni siitä onko materiaalisista hyvinvoinnin tekijöistä miukkuutta tai onko niitä runsaasti tarjolla.
Materiaalisia hyvinvoinnin tekijöitä syntyy työn tuloksena, eli jos ihmiset ovat työssä, he siinä samalla tekevät niitä hyödykkeitä ja hankkuvat itselleen pelimerkkejä niiden hyödykkeiden hankkimiseen.
Talous toimii jos se kuvio on kunnossa että hyödykkeitä tuotetaan ja ihmisillä on ostovoimaa hankkia niitä. Se että inflaatio jyllää, eli että ihmiset saavat enemmän rahaa, jolla maksavat kallistuneet hyödykkeet ei ole mukavaa eikä järkevää, mutta pääasia on tietenkin se että ihmiset on töissä tuottamassa hyödykkeitä ja että ihmisillä on ostovoimaa hankkia niitä hyödykkeitä.
Ilmoita asiaton viesti
Ihminen on tapojensa orja, eikä markkinataloudessa elävän suomalaisen ole helppoa muuttaa omia kulutustottumuksiaan. Suomalaisten velkaantumisaste käsittääkseni huitelee muuten noin 140 prosentissa tällä hetkellä.
Ilmoita asiaton viesti
”eikä markkinataloudessa elävän suomalaisen ole helppoa muuttaa omia kulutustottumuksiaan. ”
Tarkoittaa sitä että jos on tottunut tulemaan vähällä toimeen ja tulot alkaa lisääntymään. alkaa säästöjä kertymään, mutta jos on tottunut kuluttamaan paljon, mutta sitten tulot laskee, alkaa velkaantumaan.
Reteesti eläminen voi olla joillekin ilon aihe ja elämän sulostuttaja, toiset taas tykkää pihistellä, vaikka rahaa olisikin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo velkaantumisen alkaminen tulojen laskiessa ei aina ole niinkään riippuvainen totutusta kulutustasosta, vaan vallitsevasta yleisestä menorakenteesta, joka on kalibroitu suurempiin tuloihin. Suurin tekijä siinä on asunto ja asumisen kustannukset.
Ilmoita asiaton viesti
”Suurin tekijä siinä on asunto ja asumisen kustannukset.”
Joo. pienillä tuloilla pienessä asunnossa elämään tottunut voi jatkaa pienessä asunnossa vaikka tulot kasvaisivat, mutta pärjääkö isossa asunnossa elämään tottunut pienessä asunnossa, jos tulot tippuvat?
Ilmoita asiaton viesti