Kuplat, kuplauskollisuus ja todellisuus

Sanotaan että elämme kuplissa,  samassa kuplassa  kanssamme elää muita samalla tavalla ajattelevia ihmisiä, se ajattelutapa joka kuplassa vallitsee on todellisuutta siinä kuplassa, koska kaikki uskovat siihen.  Helluntailaisilla on oma kuplansa, samoin muslimeilla, lestadiolaisilla ja persuilla.

Ne kaikki uskoo omaan todellisuuteensa koska kaikki muutkin samassa kuplassa majailevat uskovat siihen.  Mutta koska kaikkien todellisuus ei voi olla se oikea todellisuus, niin missä kuplassa on se oikea todellisuus, johon olisi turvallista luottaa ja uskoa?  Mikä on se oikea todellisuus`?


Vaikka itsestään ei olekaan asiallista puhua, puhun nyt kuitenkin, koska itse tunnen oman kuplani ja siinä vallitsevan todellisuuden parhaiten. Jos puhun muista kuplista, en tunne niiden sisältöä yhtä hyvin kuin mitä tunnen tämän oman kuplani.

Minun todellisuuskuvani ei ole staattinen eikä pysyvä, eikä se perustu sellaiseen yhteisölliseen tunteeseen, jonka mukaan minun pitäisi olla uskollinen sille mitä muut minun kuplassani ajattelevat totuudesta.   

Kuitenkin, jos muutan mieltäni jossain asiassa, petän oman kuplani muiden asukkaiden luottamuksen, en enää usko samoihin asioihin, minua pidettään petturina omassa kuplassani ja minua hävettää ja minulle tulee paha olo paitsi itseni, myös muiden kuplalaisten puolesta, koska tiedän että heilläkin on paha olo, koska en ole omalle aatteelleni uskollinen, enkä heille.


Sen takia että en ole kovinkaan aatteille uskollista tyyppiä, olen katsonut parhaaksi että minä en kuulu mihinkään kuplaan, enkä edes teeskentele kuuluvani,  vaan minun kuplani käsittää vain minut. 

Kun muutan ajattelutapaani, eli luovun uskostani, en ole pettymys kenellekään muulle kuin itselleni.   Ei silti että siitä minun kuplittumisestani olisi mitään haittaa tai hyötyä kenellekään,  tai millekkään kuplalle, saatika sitten itselleni,  mutta ainakaan minusta ei tule luopiota, enkä aiheuta pahaa mieltä muille enkä itselleni, kun en huoli muita omaan kuplaani.

Tämä oli tässä.  Ei silti etteikö olisi asiaa, mutta teen näitä blogeja keskustelun herättämiseksi ja jos kellään ei ole mitään keskusteltavaa tästäkään asiasta, niin ei kannata kirjoitella tämän enempää. 


Eikä toki kannatakaan kirjoittaa mitään, jos sitä asiaa ei ole, siis pelkästään minun mielikseni.  Kyllä minä sen hyvin kestän ettei kommentteja tule ja kirjoitan taas kohta jotain jostain muusta asiasta, jonka toivon kiinnostavan enemmän.  🙂

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu