Kysymyksiä verotuksesta ja erityisesti siitä verotuksesta joilla hoitopalvelut rahoitetaan
Kun hinnat nousevat, nouseeko myös välillinen verotus?
Näinkö on? Yritin ottaa netistä selvää, mutta en ole ihan varma sainko yhtään mitään selville.
Kun sähkön hinta on moninkertainen entiseen nähden, onko sähköstä maksettava vero myös moninkertainen? Kun bensan hinta pumpulla nousee, saako verottaja enemmän rahaa valtion kassaan?
Jostain olen kuullut että bensavero olisi kiinteä, litramäärään eikä hintaan sidottu, mutta en saanut selvää onko näin.
Mikäli kaikki valtion verotus olisi hintaan sidottu, niin hintojen nousu merkitsisi valtiolle kasvavaa veropottia.
Yritin myös saada selvää millä verotuloilla valtio rahoittaa kaikki terveydenhoitoon liittyvät kustannukset, vaikkapa nyt ne nyt ajankohtaiset hoitajien palkat. Mistä veropotista siis maksetaan terveyskeskusten ja sairaaloiden kiinteistöt, niiden ylläpito, tarvittavat laitteet ja lääkäreiden sekä hoitajien palkat?
En saanut selvää.
Sosiaali ja terveysministeriön sivuilla ilmoitetaan otsikossa että Vuoden 2022 sairausvakuutusmaksut on vahvistettu”,mutta tekstissä taas puhutaan sairaanhoitomaksuista.
“Vakuutettujen sairaanhoitomaksu on 0,53 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta vuonna 2022. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,50 prosenttia.”
ja
“Vakuutettujen sairaanhoitomaksu on 0,53 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta vuonna 2022. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,50 prosenttia.”
https://stm.fi/-/vuoden-2022-sairausvakuutusmaksut-on-vahvistettu
En ymmärrä tästä yhtään mitään. Otsikossa puhutaan sairasvakuutusmaksuista, mutta tekstissä puhutaan sairaanhoitomaksuista, eikä mistään selviä mistä oikeasti on kysymys.
Käsittääkseni verotuksen kautta kuitenkin maksetaan sairaanhoidon kustannuksista melkoinen osa, mutta mistä verotuksen lajista se ajatellaan tapahtuvan ja kuinka paljon se summa on oikeasti? Mitä veronmaksaja joutuu maksamaan näistä kansalaisen hyvistä tai huonoista terveyspalveluista? Paljonko on hoitajien osuus koko potista?
Kuinkahan paljon mahtaa sairaanhoitajien osuus olla siitä summasta mitä me kaikenkaikkiaan maksamme veroa yhteiskunnan terveyspalveluista ja miten paljon lisää joutuisimmekaan maksamaan, jotta hoitajat saataisiin jatkamaan hommiaan?
Voitaisiinko kenties perustaa uusi oma tapa verottaa meitä, kulutusveron tai tuloveron kautta, jotta saataisiin sairaanhoitajille maksettua lisää palkkaa ja heidän irtisanoutumisensa peruttua, sekä saataisiin hoitajan ammatille myös lisää rahallista arvostusta ja sitä kautta lisää hoitajia alalle?
Verovarat eivät ole korvamerkittyjä, joten jokainen kannettu euro osaltaan rahoitaa kaikkia kuluja.
Valmisteverot, kuten alkoholi- ja polttoainevero ovat absoluuttisia, eivätkä siis muutu hintojen muuttuessa. Arvonlisävero taas on suhteellinen ja nousee ja laskee hintojen mukana samassa suhteessa. Jälkimmäinen on valtion suurin yksittäinen tulolähde, jolla katetaan noin puolet valtion menoista.
Ilmoita asiaton viesti
”Verovarat eivät ole korvamerkittyjä, joten jokainen kannettu euro osaltaan rahoitaa kaikkia kuluja.”
Työnantaja maksaa sairasvakuutusmaksua, joka on yksi pilkku jotain kaikista maksettavista palkoista.
Mitä sillä rahalla kustannetaan?
Eikö sitä veroa voitaisi vähän kasvattaa ja laittaa osa siitä työntekijän vastattavaksi? Sitä veroa voitaisiin sitten kutsua vaikkapa nimellä hoitajien palkankorotusvero.
Ilmoita asiaton viesti
Veroja voi kasvattaa jos haluaa. Kasvattaako se sitten verokertymää, on eri keskustelu. Astrid Lindgren kirjoitti aikanaan sadun Pomperipossa i Monismanien, kun häneltä kannettiin lisäansioista yli 100% veroa. Sekin on siis hyvinvointiyhteiskunnassa jo kokeiltu konsepti, että kannetaan veroa yli 100%. En osaa sanoa mikä on maksimi.
Ilmoita asiaton viesti
”Veroja voi kasvattaa jos haluaa. Kasvattaako se sitten verokertymää, on eri keskustelu.”
Jos hoitajille pitää maksaa palkka pimeästi, eli siis niin että raha vaihtaa omistajaa silloin kun hoitaja tulee käymään, se tietenkin helpottaa hoitajien asemaa ja alentaa varmaan palkkavaatimuksia ja veronmaksajien taakkaa, mutta onko se sitten kokonaisvaltaisesti terveyspalveluiden kuluttajille, eli meille, edullisempaa on toinen juttu.
”Sekin on siis hyvinvointiyhteiskunnassa jo kokeiltu konsepti, että kannetaan veroa yli 100%. En osaa sanoa mikä on maksimi.”
Se miten eri maissa verotus on suhteessa kyseisen maan bruttokansantuotteeseen on mielenkiintoinen lista.
Kärjessä on ns. onnellisia maita, kuten pohjoismaat. Siellä missä maksetaan vähemmän veroa, ei olla niin onnellisia, kuten Meksikossa, Chilessä, tai turkissa.
Eniten veroa maksetaan Tanskassa, 46.3% BKT:Stä
Suomessa maksetaan veroa 42,3% BKT:stä
Enemmän kuin Suomessa, maksetaan veroa myös Ranskassa, Belgiassa, Ruotsissa, Italiassa, Itävallassa.
Onko veronmaksu yhteydessä onnellisuuteen ja missä suhteessa, sitä en tiedä.
https://www.vertaaensin.fi/blog/veronmaksu
Ilmoita asiaton viesti
En kerrtakaikkiaan ymmärrä miten ihmeessä jotkut pimeät maksut liittyisivät mitenkään siihen, kasvattaako veronkorotus verokertymää. Lienet ottanut väärän lainauksen tuohon kommenttisi alkuun.
Jos veronmaksu tekisi onnlliseksi, ei kai Suomen kuuluisi olla kärjessä, kun kerran maksamme noin vähän veroja. Miksei Ranska ja Belgia hakkaa meitä onnellisuustilastossa?
Ilmoita asiaton viesti
”Miksei Ranska ja Belgia hakkaa meitä onnellisuustilastossa?”
Todella vaikea kysymys.
Verotuksen kärkimaa Tanska on kuitenkin toisena onnellisuustilastoissa.
Suomea korkeamman verotuksen maista Itävalta ja Ruotsi ovat myös varsin korkealla onnellisuustilastoissa.
Kysymyksesi on kuitenkin mielestäni vähän kiero.
Minä asettaisin kysymyksen toisin. Kysyisin miksi niissä maissa joissa verotus on suurinta, myös onnellisuus on suurinta ja niissä maissa joissa verotus on pientä, ollaan vähiten onnellisia?
Ilmoita asiaton viesti
Jos haluat esittää verotuksen tekevän onnelliseksi, olisi sinun esitettävä perustelu noiden väliselle kausaliteetille. En usko hetkeäkään, että verotuksen korottaminen itsessään lisäisi onnellisuutta. Voit toki yrittää perustella miksi asia mielestäsi mahdollisesti on niin.
Ilmoita asiaton viesti
”Voit toki yrittää perustella miksi asia mielestäsi mahdollisesti on niin.”
Voinhan yrittää perustella, vaikka en toki usko että mitkään perustelut saisivat sinut vakuuttuneeksi siitä että olet väärässä. 🙂
Ehkä niissä maissa joissa verotus ja onnellisuus on korkealla tasolla on demokratian keinoin, kansan tahdon mukaisesti, onnistuttu tekemään parempaa politiikkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos onnellisuus syntyy verotuksesta, on totaalisen yhdentekevää mitä politiikkaa on tehty. Olisiko siis niin, ettei onnellisuuteen vaikutakaan verotus sinänsä, vaan yhteiskunnalliset rakenteet ja toiminnot. Saattaisi jopa olla niin, että verotuksen taso ei ole syy onnellisuudelle, vaan seuraus tehdystä politiikasta. Tuskin sinäkään katsot etteikö valtiolla olisi yhtään sellaista kustannusta, jonka karsiminen ei vähentäisi onnellisuutta merkittävästi?
Ilmoita asiaton viesti
”Tuskin sinäkään katsot etteikö valtiolla olisi yhtään sellaista kustannusta, jonka karsiminen ei merkittävästi vähentäisi onnellisuutta?”
Sillä mitä minä haluan ei välttämättä ole merkitystä onnellisuuden kannalta. Lapsetkin haluaa aina karkkia, mutta eivät tykkää hammaslääkäristä, eivätkä ymmärrä mitään terveellisestä ruokavaliosta.
Hyvät vanhemmat eivät aina piittaa lastensa mielihaluista, vaan katsovat muksujensa kokonaisetua.
Sama tilanne on myös valtion hallinnossa. Jos meillä on hyvä hallinto, se katsoo kansalaisten kokonaisetua, riippumatta siitä mitä kansa haluaa.
Niissä maissa missä ollaan onnellisia, se on niiden maiden onnistuneen hallinnon ansiota.
Perheessä ja valtiossa on tietty vissi ero. Valtiossa kansalaiset voivat valita itse hallintonsa, kun taas perheessä lapset eivät voi valita vanhempiaan, eivätkä vanhemmat lapsiaan.
Jos lapset saisivat päättää omista vanhemmistaan, tulos onnellisuuden suhteen voisi olla huonompi, mutta siinäkään tapauksessa kaikille lapsille ei löytyisi markkinoilta huonoja vanhempia, jotkut joutuisivat tyytymään hyviin vanhempiin.
Demokratiassakin kansa tietenkin pyrkii valitsemaan ne huonot vaihtoehdot, mutta aina kansa ei saa mitä se itse valitsee, joskus ne huonot vaihtoehdot ovat vain teeskennelleet huonoa, niin on varmaan käynyt niissä maissa joissa ollaan onnellisia. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi pistit hymiön, niin tiedän ettet tarkoittanut kommenttiasi vakavasti otettavaksi. En ymmärtänyt ollenkaan mitä yritit sanoa. Ainakaan se ei liittynyt edeltävään keskusteluumme mitenkään.
Ilmoita asiaton viesti
”Saattaisi jopa olla niin, että verotuksen taso ei ole syy onnellisuudelle, vaan seuraus tehdystä politiikasta.”
Siihen tehtyyn politiikkaan liittyy tietenkin myös verotus, jopa aivan olellisena osana.
Auttaisiko tämä ymmärtämään kommenttini yhteyksiä siihen mitä sanoit edellä. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Taidat pahasti sekoittaa syyt ja seuraukset. Vaikka kuinka paljon kerättäisiin veroja, mutta ostettaisiin varoilla vain tikkareita, ei onnellisuus nousisi, vaikka kerättäisiin lisää veroja (ja ostettaisiin lisää tikkareita). Ei veroilla ole itseisarvoa, eivätkä ne varsinkaan lisää onnellisuutta. Voivat toki vähentää sitä.
Ilmoita asiaton viesti
”Ei veroilla ole itseisarvoa, eivätkä ne varsinkaan lisää onnellisuutta. Voivat toki vähentää sitä.”
Siinä on eroa miten veroja käytetään. Veroilla voidaan esimerkiksi ostaa kansalaisille hoitopalveluita, tai voidaan kouluttaa kansalaisten jälkeläisiä, tulevia veronmaksajia, fiksuja ja paukapäitä, kutakin omien edellytystensä mukaan.
Tai sitten verovaroilla voidaan tukea oligarkeja, rahoittaa heidän loistohuviloitaan ja luksusjahtejaan ja rahoittaa heidän hankkeitaan, kuten ulkomaalaisia urheiluseuroja tai jäähalleja.
Oligarkien hyvinvointi ei kuitenkaan kovin paljon nosta kansan onnellisuustasoa, mutta se kansalaisten parempi hoito ja vaikkapa koulutuksen tarjoaminen niille fiksuille voi kyllä parantaa hyvinvointia ja koko kansa saa osansa siitä hyvinvoinnista mitä niiden fiksujen kouluttamisella aikaansaadaan.
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa, olemme siis yhtä mieltä siitä, eteivät verot itsessään ole hyvä asia, eivätkä korkeammat verot automaattisesti tuota lisää onnellisuutta tai hyvinvointia.
Ilmoita asiaton viesti
”Hienoa, olemme siis yhtä mieltä siitä, eteivät verot itsessään ole hyvä asia. ”
Niin, kyse ei suinkaan ollut siitä että verot itsessään olisivat hyvä asia, enkä minä ole koskaan sellaista väittänyt, eikä tässä nyt siitä ole edes kyse, vaan siitä mihin verorahoja tarvitaan ja paljonko niitä tarvitaan.
Jotkut sen sijaan edustavat kyllä sellaista ajattelua että verot itsessään ovat aina paha asia, sellainen joka suorastaan tuhoaa yhteiskunnan ja sen jäsenten onnen.
Ilmoita asiaton viesti
Verot ovat ihan lähtökohtaisesti paha asia. Välttämätön paha, mutta paha silti. Ei sen ymmärtäminen vaadi kovin paljoa pohdintaa. Vuodot nyt vain vähentävät järjestelmän tehokkuutta. Kyse on vain siitä, onko verovarojen käytöllä saavutettavissa suurempi hyöty, kuin se haitta jonka veronkanto aiheuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Ei sen ymmärtäminen vaadi kovin paljoa pohdintaa. ”
Kannattaisi ehkä pohtia hiukkasen.
Millä helskutilla niitä sovittuja yhteisiä menoja muuten rahoitettaisiin.
Toki työnantajakin voi valittaa että palkkamenot on lähtökohtaisesti paha asia, mutta miten muuten se saisi ne työt tehtyä ja riistettyä työväkeä, orjuuttamallako?
Eikä se orjatyökään ole ilmaistaista. Orjatkin pitää syöttää ja vaatettaa.
Ilmoita asiaton viesti
M.S:”Voit toki yrittää perustella miksi asia mielestäsi mahdollisesti on niin. ”
Varakkaampi väki pääsee eroon liiallisen omistamisen tuomasta ahdistuksesta ja se taas köyhille jaettuna parantaa heidän (köyhien) eloa?
Ilmoita asiaton viesti
Mikään jakaminen nyt ei ole verotusta ensinkään.
Millaisella varallisuusmassalla omistaminen rupeaa ahdistamaan? Itse en ole vielä moista päässyt kokemaan, mutta silti verottaja muistaa joka vuosi rajoittaa kertymää.
Ilmoita asiaton viesti
M.S:”Mikään jakaminen nyt ei ole verotusta ensinkään. ”
No enhän minä nyt sellaista sanonutkaan..ylirikkailta verotetaan liika pois, eli se mitä eivät tarvitse. Se sitten jaetaan köyhälle kansanosalle.
Toi kysymyksesi ”millaisella varallisuusmassalla” jne. onkin sitten hieman vaikeampi asia. Voit kuitenkin ajatella esim. metsänomistajaa, jolla vaikkapa 100 hehtaaria metsää. Koskaan ei voi olla rauhallinen, koska aina pelko että joku kerää marjat sieltä, tahi katkoo oksia. Joulun aikaan tarvii juosta metsässä katsomassa ettei vaan kyläläiset käy joulupuita hakemassa jne. Jos taas osakkeissa liikaa, niin pelko kursseista ja varsinkin niiden laskuista. Käteisen kohdalla tuskin yhtään helpompaa. Säästötilit ei tuota, pankki voi mennä konkkaan, valtio voi tehdä rahauudistukseen 60-luvun malliin, tai mikä pahinta, kuolo voi korjata ennen kuin on ehtinyt kaikki tuhlata ja perilliset tärvää koko omaisuuden.
Liika omistus/omaisuus ahdistaa, lisäksi köyhempi väki pitää aika mulkkuna aina kun lehdessä omahyväisiä lausuntoja jakelee.
Hyvä ettet ole itse joutunut kokemaan moista..usko pois, se ei ole hauskaa.
PS uskoisitko että meillä olisi hyvä, jos jokainen huolehtisi itsestään/elatuksestaan, eikä valtio verottaisi mitään, tahi osallistuisi muutenkaan mihinkään?
Ilmoita asiaton viesti
”kuolo voi korjata ennen kuin on ehtinyt kaikki tuhlata ja perilliset tärvää koko omaisuuden.”
Noinhan siinä sitten loppujenlopuksi käy.
Olisi kamalaa olla rikas.
Köyhänä on helppo olla, ei tarvitse murehtia.
Ilmoita asiaton viesti
Sekin on varmasti suurimmalle osalle ihmisistä epäselvää että hoitajien palkkoja eivät suinkaan maksa ne jotka nyt vastustavat heidän palkkojensa korotuksia, ei sitä palkkaa hoitajille maksa myöskään hallitus, eikä mikään inhottava ja kasvoton valtion byrokraatti.
Hoitajille palkan maksamme me. Me palkansaajat, eläkeläiset ja kuluttajat maksamme hoitajille omasta pussistamme sen mitä ne saavat.
Maksammeko liian vähän?
Jos hoitajat päättävät irtisanoutua hommistaan ja hakeutua muille aloille, markettien kassoille, siivoojiksi, matkailualoille, vientiteollisuuteen, viihde-alalle, minne tahansa missä maksetaan parempaa palkkaa ja saa enemmän arvostusta, silloin maksamme hoitajille liian vähän.
Se tarkoittaa että meidän pitää maksaa enemmän veroja, muodossa tai toisessa, jotta saisimme hoitoa.
Toinen vahtoehto on sitten se että kun joudumme hoitoon, varaudumme maksamaan hoitajille pimeästi.
Aina kun hoitaja käy meitä hoitamassa, jonkin suuruinen seteliraha vaihtaa omistajaa, hoidettavilta hoitajille.
Ilmoita asiaton viesti
”Aina kun hoitaja käy meitä hoitamassa, jonkin suuruinen seteliraha vaihtaa omistajaa, hoidettavilta hoitajille.”
Mitä isompi seteli hoitotapahtuman yhteydessä vaihtaisi omistajaa, sitä parempi hoito.
Jos ei seteliä, ei myöskään hoitoa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos hoitajat päättävät irtisanoutua hommistaan ja hakeutua muille aloille, markettien kassoille, siivoojiksi, matkailualoille, vientiteollisuuteen, viihde-alalle, minne tahansa missä maksetaan parempaa palkkaa ja saa enemmän arvostusta, silloin maksamme hoitajille liian vähän.”
Niin, vaan kun ne hoitajat eivät ole hakeutumassa muille aloille. Hoiva-ala on yksi niistä, joilta on tähän mennessä kaikkein vähiten vaihdettu muille aloille. Koko uhkailu perustuu siihen, että sanoudutaan nyt irti, ja tullaan sitten takaisin samoihin hommiin – välissä vain kiristetään potilaiden hengellä ja terveydellä.
Ja edelliseen on syynsä. Paremmin palkattuja hommia, joihin pääsee suoraan sairaanhoitajan koulutuksella ei nyt vain ole tarjolla.
Kassatyöntekijöiden keskiansio on karvan päälle 2000€/kk, siivoojan noin 2100€/kk. (mitenköhän tulevat toimeen, kun sairaanhoitajan yli 3000€/kk keskiansiolla ei kuulemma tule…) Vientiteollisuudessa taas ei sorvin ääreen ilman sopivaa koulutusta ole nykyään asiaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Kassatyöntekijöiden keskiansio on karvan päälle 2000€/kk, siivoojan noin 2100€/kk. (mitenköhän tulevat toimeen, kun sairaanhoitajan yli 3000€/kk keskiansiolla ei kuulemma tule…) Vientiteollisuudessa taas ei sorvin ääreen ilman sopivaa koulutusta ole nykyään asiaa.”
Onhan sellainenkin vaihtoehto olemassa että jää vain kotiin makoilemaan, tai opiskelemaan Ruotsia, Norjaa tai Englantia ja hakeutuu sitten parempiin ansioihin jonnekin sellaiseen maahan missä hoitoalaa arvostetaan enemmän.
Toki Suomen yhteiskunta tulee jonkin ajan kuluttua osallistumaan joutenolon kustannuksiin siinäkin tapauksessa että olisi itse irtisanonut itsensä.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, ihan just alkavat tehdä niin, vaikkeivät tähän mennessä juurikaan ole niin tehneet.
Ilmoita asiaton viesti
Tilastolukuja hoitajista. Ajantasaisia lukuja ei ole saatavissa
Lähde THL blogi: ”kadonneiden hoitajien arvoitus”
Sairaanhoitajia ja lähihoitajia oli töissä noin 152 000, mukaan lukien terveydenhoitajat ja kätilöt sekä lähihoitajakoulutuksen tasoiset aiemmat vastaavat koulutukset (aiemmin myös varhaiskasvatuksen työntekijät, jotka eivät ole tässä luvussa)
lisäksi muilla toimialoilla työskenteli 23 500 työntekijää
joista hallinnossa ja koulutuksessa työskenteli 4 000 työntekijää
muilla toimialoilla työskenteli noin 19 500 työntekijää
työttömänä oli 10 600 ja työvoiman ulkopuolella eli esimerkiksi ulkomailla oli noin 10 500 ammattilaista.
Lähihoitajista 72,6 % työskentelee sosiaalipalveluissa ja 27,4 % terveyspalveluissa. Työllisiä lähihoitajia oli 147 630. Heistä ulkomaan kansalaisia oli 1,2 %, syntyperältään ei-suomalaisia 3,8 %.
Lähihoitajan peruspalkka on noin 2050 eur/kk
Ilmoita asiaton viesti
Yritä nyt ensin tehdä itsellesi selväksi ero sairaanhoitajan ja lähihoitajan ja peruspalkan ja kokonaisansion välillä.
Tai ehkä paperimiestenkin kohdalla voidaan jatkossa puhua peruspalkasta kokonaisansion sijaan, jolloin paperimiehet ovat huomattavasti hoitajia pahemmassa palkkakuopassa?
Ilmoita asiaton viesti
Lähihoitajan peruspalkka on noin 2050 eur/kk. Erilaiset lisät tekevät 200-300 eur kuukaudessa.
Sairaanhoitajan peruspalkasta en tiedä. Ehkä sinä tiedät jonkun esimerkin.
Minun esimerkkini on todellinen suoraan elävästä elämästä Vanhusten hoivakodista.
Siellä ei palkkaukseen liity monenlaisia lisiä. Vain vuorotyöstä ja viikonloppuun liittyvät lisät.
Tiedätkö montako paperimiestä Suomessa nykyisin työskentelee? Kuinka monta on työsuhteessa kuntaan tai Valtioon?
On jotenkin omituista verrata yksityisen sektorin ammattimiesten ja kunnallisen tyänantajan maksamia palkkoja toisiinsa. Yksityiset yleensä maksavat palkkansa yrittämällä ansaituista varoista ja kunnallinen työnantaja maksaa palkat veroina kerätyistä varoista
Ilmoita asiaton viesti
Ei verotusta voida enää kiristää tästä. Suomi etenee edelleen korkean verotuksen ja kasvavien palvelumaksujen tietä.
Jossakin vaiheessa ilmainen koulutuskin jää historiaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Jossakin vaiheessa ilmainen koulutuskin jää historiaan.”
Se että sairaat jäävät hoidotta ei taida olla kansantaloudellinen kysymys yhtä paljon kuin jos köyhät jäävät ilman koulutusta.
Jos köyhien fiksut lapset jäävät ilman koulutusta, se on kansallisten voimavarojen tuhlausta.
Samoin rikkaiden vanhempien paukapäälasten kouluttaminen on turhaa touhua, mutta sehän ei sitten menekkään yhteiskunnan piikkiin, vaan niiden rikkaiden vanhempien piikkiin, mutta kansakunnan kannalta se on jokatapauksessa hukkaan heitettyä rahaa.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi puollat rikkaiden vanhempien paukapäiden maksutonta koulutusta, jos pidät sitä turhana? Eikö köyhien vanhempien paukapäiden koulutus ole samalla tavalla turhaa?
Ilmoita asiaton viesti
”Miksi puollat rikkaiden vanhempien paukapäiden maksutonta koulutusta, jos pidät sitä turhana?”
Sen takia että rikkaat maksavat koulutuksesta enemmän kuin köyhät. Jos myös rikkaiden paukapäälapset eivät saisi samaa yhteiskunnan kustantamaa kasvatusta kuin köyhien fiksut lapset, rikkaat eivät suostuisi maksamaan veroja, tulisi verokapina ja silloin jäisivät ne köyhien fiksut lapset kouluttamatta ja koulutettaisiin vain rikkaiden lapsia riippumatta paukapäisyydestä.
”Eikö köyhien vanhempien paukapäiden koulutus ole samalla tavalla turhaa?”
Riippuu koulutuksen asteesta. Paukapäät pitäisi kouluttaa sellaisiin tehtäviin jotka on heille sopivia ja fiksut sitten pitemmälle, riippumatta varallisuuden asteesta.
Tässä on olellista se että ylikouluttaminen on kallista ja turhaa. Yhteiskunnassa riittää kyllä töitä myös paukapäille ja vähemmän koulutetuille, vaikka pitää myöntää että paukapäitäkin pitää tietenkin kouluttaa, jopa yksinkertaisempiinkin tehtäviin, juuri siksi että he ovat paukapäitä.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti siis kommenttisi motiivi oli kauna rikkaita vastaan, eikä sunkaan huoli yhteiskunnan varojen tuhlauksesta? Onneksi sentään tajuat, että juuri suurituloiset (joita jostain käsittämättömästä syystä kutsut rikkaiksi) rahoittavat meidän yhteisistä kuluistamme suuren osan.
Ilmoita asiaton viesti
”Ilmeisesti siis kommenttisi motiivi oli kauna rikkaita vastaan, eikä sunkaan huoli yhteiskunnan varojen tuhlauksesta?”
Tämä voi olla sinun käsityksesi minusta, mutta se ei pidä paikkaansa.
Minä ajattelen aina kokonaisetua, myös rikkaiden etu, ainakin niiden tulevien rikkaiden etu, on se että parhaat koulutetaan yhteiskunnan vaativimpiin tehtäviin.
Enkä ollenkaan ymmärrä miksi ajattelen kokonaisetua, se ei välttämättä ole minun etuni ollenkaan. Oma etu ei tule edes mieleeni, niin että miten minä sitä ajattelisin.
Toki, jos ymmärtäisin oman etuni ja sen ajamisen merkityksen, en ehkä olis näin köyhä ja kipeä. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Miten köyhänä ja kipeänä oleminen palvelee mielestäsi kokonaisetua?
Ilmoita asiaton viesti
”Miten köyhänä ja kipeänä oleminen palvelee mielestäsi kokonaisetua?”
Sille ei tietenkään kukaan mahda mitään jos ei itse kuulu niihin fiksuihin tyyppeihin jotka ymmärtää ajaa omaa etuaan ja samalla kansakunnan etua, nimittäin jos niille annetaan mahdollisuus kouluttautua.
Ilmoita asiaton viesti
Vain sinä vastaat tekemistäsi valinnoista. Ei kyse ole siitä, mitä sinulle annetaan, vaan mitä teet.
Ilmoita asiaton viesti
”Ei kyse ole siitä, mitä sinulle annetaan, vaan mitä teet.”
Toki kyse on myös siitä mitä saan, eli mitä minulle annetaan. Jos olet eri mieltä, voitko perustella.
Sen lisäksi vaikuttavat tietenkin paitsi omat tekemiset, myös tekemättä jättämiset.
Ilmoita asiaton viesti
Se mitä sinulle annetaan, riippuu siitä mitä sinä teet. Tekemättä mitään, saat vain sen minkä kaikki muutkin.
Ilmoita asiaton viesti
Onnellinen voi olla siitä että saa sen mitä kaikki muutkin, mutta vähempikin riittäisi hyvin.
Tietenkin on tavattoman hyvä asia että toisilla on enemmän kunnianhimoa ja että he haluavat enemmän kuin kaikki muut ja he haluavat ponnistella, tai he joutuvat ponnistelemaan onnensa eteen enemmän kun kaikki muut.
Ilmoita asiaton viesti
Tähän väliin sopii hyvin Speden viisaus, että ” kun kaikki ajattelevat vain omaa etuaan niin silloinhan kaikkien etu tulee huomioiduksi ”
Ilmoita asiaton viesti
Spede ei ollut oikein viisas.
Kaikkien etu tulee sillä tavalla huomioiduksi, mutta mahdollisimman huonosti.
Jos meillä on kymmenen ihmistä, niin se tyyli jossa kaikki ajattelevat kaikkien etua, tuo kymmenen kertaa paremman tuloksen jokaiselle kuin se että kaikki ajattelisivat vain omaa etuaan.
Ilmoita asiaton viesti
Etkö ole koskaan kuullut, että ”rikkaana on kiva rötkötellä”.
Ilmoita asiaton viesti
”Etkö ole koskaan kuullut, että ”rikkaana on kiva rötkötellä”.”
En ole kuullut ja minä ihmettelen mitä rikas niillä kaikilla rikkauksillaan tekee.
Jos köyhille on taattu kaikki hänen perustarpeensa, niin rikas pärjäilisi ihan sillä samalla kuin köyhäkin. Se kaikki mitä on yli niiden perustarpeiden on siis turhaa ja se turhuus aiheuttaa vain rikkaalle turhaa murhetta.
Ilmoita asiaton viesti
Budjetti oli 7 miljardia alijäämäinen. Mikäli nyt halutaan se ensin saada tasapainoon tarkoittaisi se esim valtion tuloveron tuplaamista. Siihen päälle nämä julkisten palkkojen ylimääräiset korotukset+Sote uudistuksen menot+muut alkaen komposti tarkastuksista. Siihen summaan ei vielä kuulu kuusien perus/sairaanhoitajien koulutus ja palkkaaminen. Tämä pulahan piti ratkaista. Toisaalta Suomessa on enemmän hoitajia/asukas kuin suurimmassa osassa muissa Euroopan maissa. Esim Ruotsissa heitä on vähemmän.
Johtopäätös. Mitään ei ole tehtävissä. Alijäämiä ei saada kurottua umpeen. Hoitajapula ei ratkea. Homma jatkuu, kunnes velkaraha tulee liian kalliiksi tai sitä ei enää anneta.
Ilmoita asiaton viesti
”Toisaalta Suomessa on enemmän hoitajia/asukas kuin suurimmassa osassa muissa Euroopan maissa. Esim Ruotsissa heitä on vähemmän.”
Tätä on selitetty sillä että Suomessa hoitajilla on enemmän vastuuta, heille on annettu tehtäviä jotka muualla ovat lääkärien vastuulla. Eli Suomessa on vähemmän lääkäreitä, mutta enemmän sairaanhoitajia kuin muualla. Fiksu tapa säästää kustannuksista.
Siitä en tiedä onko Suomen sairaanhoitajien koulutus parempaa kuin mitä se on muualla. Siinä tapauksessa parempi koulutus edellyttäisi parempaa palkkatasoa.
”Johtopäätös. Mitään ei ole tehtävissä. Alijäämiä ei saada kurottua umpeen. Hoitajapula ei ratkea. Homma jatkuu, kunnes velkaraha tulee liian kalliiksi tai sitä ei enää anneta.”
Olet turhan pessimistinen. Kyllä se siitä. Kaikki ongelmat ratkeavat tavalla tai toisella ja sitten tulee uusia ongelmia tilalle.
Jos veronmaksajat ovat sitä mieltä että ei ole varaa maksaa hoidosta, sitten ei hoideta. Se on vain yksi ratkaisu, mutta on muitakin.
Valtion budjettikin hoituu tasapainoon ajan mittaan tavalla tai toisella, tapoja on paljon, mitkään niistä tavoista eivät ole miellyttäviä, mutta joillakin niistä tavoista tai jollakin tapojen yhdistelmällä homma hoituu.
Pitää vain muistaa että ongelma on jokatapauksessa pysyvä ja se jatkuu sillä tavalla kuin jatkuu, mutta tasapaino kuitenkin on pitkällä tähtäimellä pakollinen, koska muu vaihtoehto olisi luonnonlakien vastaista.
Ilmoita asiaton viesti
Hoitajilla ei ole vastuuta sinänsä tai jos on, niin selventäkööt sitten joku tätä ” lisääntyneen ” vastuun todellisuutta.
Opettajat – jyrkästi surkastuneiden ikäluokkien vertailtavat opintotulokset laskevat kuin lehmän häntä ja tästä hyvästä vaaditaan nyt omakuvitteelliseti järjettömiä palkankorotuksia opettajille. Eli työn tuottavuus on huonontunut, mutta palkkavaatimukset kaikkein suurimpina .
Opettajallakin pitäisi olla sen verran älliä, että ymmärtäisi sen, mistä rahat ? Ei ainakaan n. 10 miljardin euron vuotuisista kroonisista alijäämistä. Ukrainan myötä Suomen talous on taamtumassa entistäkin syvemmälle, ja tässä tilanteessa ay- liikkeen ahneus on nyt ennen näkemätöntä.
Vasemmistohallitus on lisännyt julkista velkaa v. 2019 keväästä lähtien 43 miljardilla eurolla, joka on ennätys sekin palkankorotusvaatimuksia silmällä pitäen.
Maksajat puuttuvat eikä talous ole ainoana maana koko Euroopassa edelleenkään edes 2008 luvuissa eli talous ei ole kasvanut sen ensimmäistäkään senttiä liki 15 vuoteen ja otetusta valtavasta lisävelasta huolimatta. Julkisen sektorin palkkasumma on kasvanut silti n. 10 miljardilla eurolla samaan aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Vasemmistohallitus on lisännyt julkista velkaa v. 2019 keväästä lähtien 43 miljardilla eurolla, joka on ennätys sekinpalkankorotusvaatimuksia silmällä pitäen.”
Sairaanhiutajat ja opettajat äänestävät pääosin oikeistoa, he kun kuuluvat herraskastiin, niin että ei luulisi vasemmistohallitukselta heille rahaa tippuvan. Mutta hallitus ei ole neuvotteluosapuoli.
Tavalliset ihmiset haluavat hyvää hoitoa ja hyvää opetusta ja ovat solidaarisia opettajien ja hoitajien palkkavaatimuksille, mutta eivät ymmärrä että opettajien ja hoitajien palkat otetaan suoraan heidän palkkapussistaan.
Ihmiset kuvittelevat että ne ylimääräiset palkkarahat taiotaan jostain tyhjästä, jostain jakovarasta tai että ne palkkamenot vähennetään joistain tarpeettomista menoista. Mistä tarpeettomista menoista? Sitä ei osata sanoa.
Ilmoita asiaton viesti
Paljon on puhuttu myös siitä, että lääkäreillä pitäisi olla joku konttoristi, joka kirjoittaisi lääkärin sanelusta puhtaaksi potilaskertomukset ja lääkemääräykset.
Siinä ei ole juurikaan edetty ainakaan omien kokemusteni mukaan ainakaan yksityispuolella ja ymmärrän kyllä tämän. Vaikea kuvitella, että se tulisi halvemmaksi kokonaiskustannukset huomioiden. luulen, että halvemmaksi tulee kun lääkäri siinä samalla kun haastattelee potilasta kirjoittaa asioita ylös ja sitten luettuaan kertomuksen kerran, niin tulostaa sen.
Ilmoita asiaton viesti
Selitellä voidaan. Kysymys on kuitenkin julkisen tehottomuudesta hoitaa asioita. Erittäin vähäisestä työsuorituksesta/työntekijä.
Asiakkaalla/potilaalla ei ole väliä. Palkka tulee, vaikka volttia hypättäisiin.
Tasapaino saavutetaan, kuten sanoin. Kun velkaa ei enää saada tai siitä tulee liian kallista.
Ilmoita asiaton viesti
”Kysymys on kuitenkin julkisen tehottomuudesta hoitaa asioita.”
Toki, ihmiset on niin tehokkaita kuin ovat. Jos yksityinen sektori maksaa parempia palkkoja, se tietenkin houkuttaa ihmisiä ja yksityinen sektori saa valita päältä hakijoista parhaat, ja se ottaa tietenkin ne tehokkaimmat yksilöt, julkiselle sektorille jää rupusakkia. Tämä koskee niin johtoporrasta kuin suorittavaa tasoakin.
Toisaalta palvelujen yksityistäminen ei auta asiassa, koska yksityistäminen tuo mukanaan uusia ongelmia, myös voitontavoittelun.
Yksityisessäkin hoidossa potilas on systeemin armoilla. Määrätään turhia hoitoja ja turhia lääkkeitä jotta saadaan aikaan bisnestä. Potilaalla ei ole muuta mahdollisuuta kuin maksaa,
Aina on olemassa ongelmia.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys on siitä, että kenenkään ei ole julkisella omat varat pelissä. On pomo tai työntekijä, niin on yhdentekevää, kun palkka kumminkin tulee pakolla veronmaksajan taskusta. Yksityisellä asiakkaat loppuvat, jos homma ei hoidu. Pomon rahat on kiinni firmassa ja vastuu painaa.
Sosialismi on epäonnistunut kaikkialla. Täällä tämmöinen sekä järjestelmä on toiminut, mutta julkinen on paisunut kertakaikkiaan liian suureksi. Ei yksityinen pysty enää paisuvaa julkista rahoittamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Arviosi julkisen talouden tehon puutteen syistä on todellakin ihan todellinen, eli arvosteluusi, tai arvioosi on aihetta.
Näkemyksesi on silti varsin yksipuolinen, varsinkin jos arvioit että yksityisellä puolella puuttuisivat kaikki nämä mainitsemasi viat, jotka näkemyksesi mukaan vaivaavat julkisen puolen taloutta, tai että julkisella puolella, tai valtion omistuksessa, toiminta olisi aina kuvailemallasi tavalla ja kuvailemastasi syystä tehotonta.
Näkemyksesi on siis varsin yksipuolinen ja mustavalkoinen, mutta toki jossain määrin, vaihtelevassa määrin, paikkansa pitävä.
Vaikka haluan osoittaa että näkemyksesi on hyvin mustavalkoinen, olen silti sitä mieltä että yritystoimintaa on parempi hoitaa yksityisessä omistuksessa kuin valtion omisteisissa yrityksissä. Syy on paitsi tehokkuudessa, myös siinä että valtion kaksoisrooli, sekä omistajana, että lain säätäjänä, on ongelmallinen.
**************
Jos vielä vähän analysoin sitä mitä tarkoitan, niin eihän siinä paljon mitään eroa ole onko yritys valtion omistuksessa, tai ns. osakeyhtiö, jossa valtio voi olla, tai ei, myös yhtenä osakkaana.
Yritykset toimivat sillä tavalla että niihin on omistajien tomesta valittu hallintoneuvosto, joille maksetaan palkkaa, ovat siis yleensä palkattuja asiantuntijoita. Hallintoneuvosto puolestaan valitsee, palkkaa ja erottaa, yrityksille ammattijohtajat, jotka kantavat taloudellisen vastuun ja hoitavat yritystä omien näkemystensä mukaisesti, hyvin tai huonosti, valtiovallan laatimien lakien puitteissa.
Myös yksityisen yrityksen toiminta voi käsittääkseni, huonosti hoidettuna, olla kuvailemallasi tavalla, siis valtion omistamille yrityksille tyypillisellä tavalla, tehotonta. Ero onkin usein vain siinä että tehoton yksityinen yritys voi kaatua normaalisti, mutta valtion yritystä pyritään pitämään pystyssä veronmaksajien rahoilla, yleensä kansalaisten vaatimuksesta, mikä on väärä toimenpide.
*********************
Mitä terveydenhoitoon tulee, niin se nyt ei ihan tavallista yritystoimintaa ole. Siinä tehdään bisnestä ihmisten terveydellä, eikä kuluttajille tuotteen valinta ole ihan yksinkertaista, niin että voisi valita terveystuotteista samalla tavalla kuin valinta tapahtuu markettien hyllyillä, tai rautakaupassa, tai autokaupassa.
Kuluttajien asiantuntemus ei riitä siihen että kuluttajat pystyisivät omatoimisesti valitsemaan hinta-laatusuhteeltaan parhaan palvelun.
Sen taikia terveyspalveluiden kaupittelussa tarvitaan niiden palveluiden kaupittelioilta, jotain erityistä moraalista vastuuta ja vähän epäilen tässä suhteessa niitä pelkästään kaupallisella pohjalla tomivia yrityksiä.
Ilmoita asiaton viesti