Linnassa herrojen taas tanssitaan
Linnassa herrojen taas tanssitaan
Ei rahvasta joukossa näy
Rinnoissa mitalit luo hohtoaan
On kerrankin täys tyhjäpää
Vain yksi on joukosta poissa
Sven Tuuvaa siellä ei näy
On sankarit muut karkeloissa
Ja juhlat heiltä ne käy
On sankarit muut karkeloissa
Ja juhlat heiltä ne käy
Ja juhlat heiltä ne käy
Suur-Sarvilahden kartano Loviisassa, itäisellä Uudellamaalla on saanut uudet asukkaat.
Kartanon historiasta ja sen rakentajasta Lorentz Creutzista saa parhaat tiedot Wikipediasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lorentz_Creutz
Mukava heppu tämä Lorenz
Pari otetta Wikipediasta
*******************************Lainaus******************************
Creutz johti noitavainojen aikana Ruotsissa Taalainmaan noituuskomissiota. Hän tuomitsi poltettavaksi yli 20 ihmistä.
Creutz loi urallaan valtavan omaisuuden, joka koostui pääasiassa maatiloista. Hän rakennutti Pernajan Suur-Sarvilahden kartanon päärakennuksen, joka Askaisten Louhisaaren kartanon ohella on toinen kahdesta Suomeen suurvalta-ajalla valmistuneesta kivisestä kartanolinnasta.
**************************************************************************
********************************lainaus**********************************
Creutz oli elämänsä viimeiset hetket Kronan-laivan kannella jouduttuaan vastentahtoisesti merenkulkua hallitsemattomana siviilivirkamiehenä Ruotsin laivaston amiraaliksi. Ruotsin laivaston ylpeys Kronan tuhoutui Öölannin itäpuolella 1676, jolloin laiva Creutzin väärinkäsityksen takia kääntyi liian nopeasti ja purjeisiin tarttunut tuuli paiskasi sen kyljelleen. Ruutivarastossa syttynyt kipinä räjäytti laivan, ja se vajosi syvyyksiin mukanaan yli 800 miestä, mukana Creutz ja hänen poikansa Gustaf, joka myös oli laivaston upseereita.
*******************************************************************************
Tekevälle sattuu ja rapatessa roiskuu! Creutzin suku pitää majaa Malmgårdin kartanossa, johon rahvas voi tietyin ehdoin tutustua. Ja marketin kaljahyllystä löytyy merkkiolutta made in Loviisa.
Ilmoita asiaton viesti
Köyhällä Suomella on ollut varaa elättää näitä rikkaita herroja vuosisatoja.
Taitaa olla sama juttu edelleen.
Ehkä Suomi ei niin kovin köyhä olekaan, rikkaudet vain jakautuvat kovin epätasaisesti, mikä on toisten mielestä oikeudenmukaista.
Tänä päivänä tällä epäoikeudenmukaisuudella on myös Suomen kansan enemmistön kannatus ja sen takia varallisuuseroja pyritään hallituksen toimesta kasvattamaan eduskunnan enemmistön siunauksella.
Ilmoita asiaton viesti
Arto Vihavainen. Olet sitten radikalisoitunut aiemmasta.
Mutta niinhän se on, että kun kansa houkutellaan äänestämään helppoheikkejä ja muita silmänkääntäjiä ja hurmossaarnaajia, niin iso raha kerää potin ja tyhmä kansa ei edes huomaa. Vähän niin kuin bimbomaissa, latinalaisessa ameriikassa ja muuallakin.
Ilmoita asiaton viesti
”Arto Vihavainen. Olet sitten radikalisoitunut aiemmasta.”
Kerro vähän tarkemmin mikä minussa on niin radikaalia, jotta voin ottaa kantaa asiatasolla.
En minä ainakaan sellainen radikaali ole joka lähtee istumaan kadulla, tai lähtee ammuskelemaan kadulle, tai kyykyttää köyhiä, tai nöyryyttää duunareita, tai kurmoottaa mamuja.
Kerro minulle millanen radikaali minä sinun mielestäsi oikein olen.
Ilmoita asiaton viesti
Se oli vain heitto tuosta esittämästäsi tulonjakodilemmasta ja enhän kuitenkaan ole väittänyt, että väärässä olisit asian suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
”Kartanon ylläpito vaatii todellista sitoutumista ja uhrauksia, aina hiekkaraitin viirujen haravointia myöten.”
Eikä ole enää varaa pitää palveluskuntaa, mitä välttämättä tarvittaisiin tällaisessa kartanossa, kiitos äärikommunististen ammattiyhdistysliikkeiden, jotka pitäsi mahdollisimman nopeaan tahtiin kieltää ja kriminalisoida, eikä tämä meidän sinimusta hallituksemme ole vielä päässyt asiassa juuri alkua pitemmälle.
Ilmoita asiaton viesti
Oho, olitpa harvinaisen oikeassa tällä kertaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Oho, olitpa harvinaisen oikeassa tällä kertaa.”
Oho, onpas harvinaista että joku sanoo olevansa samaa mieltä jostain asiasta.
Mutta enpäs innostu liikaa. Epäilen että tämä samanmielisyys on samanlaista sarkasmia kuin sekin minun mielipiteeni josta sanot olevasi samaa mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Vihavainen se ei ole vielä päässyt ylös sisällissodan aikaisesta juoksuhaudasta.
Aateliset ei taida enää olla määräävässä asemassa Suomessa.
Se oli itse asiassa jo Yhdistys- ja vakuuskirja joka olennaisesti rajoitti aatelisten valtaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Aateliset ei taida enää olla määräävässä asemassa Suomessa.”
Joo, ei sen paremmin kuin muutkaan kansalaiset, mutta on niillä joillakin vielä perittyä omaisuutta melkoisia määriä varmaan, en nyt sen tarkemmin tiedä.
Mannerheim oli aatelinen ja hänellä oli valtaa.
Nykyhallituksessakin taitaa istua yksi aatelinen, tosin hän ei ole mikään äärioikeistolainen populisti ja äärikonservatiivi, persujen tapaan ja tuntuu muutenkin ihan järkimieheltä.
Ilmoita asiaton viesti
Vuoden 1789 Yhdistys- ja vakuuskirja laajensi Kustaa III:n valtaoikeuksia ja teki tästä lähinnä yksinvaltiaan.
Yhdistys- ja vakuuskirja poisti valtiopäiviltä aloiteoikeuden ja oikeuden päättää hyökkäyssodasta.
Jepjep, toki aatelisille jäi ”vähemmän” valtaa.
Tuo perustuslain tasoinen säädös mahdollisti autonomian myöntämisen Suomelle.
Ilmoita asiaton viesti
”Tuo perustuslain tasoinen säädös mahdollisti autonomian myöntämisen Suomelle.”
Suomalaiset aatelisethan yrittivät jonkinlaista irtiottoa Ruotsista, se oli anjalan liiton kapinaksi kutsuttu rähäkkä ja se kukistettiin ja taisi siinä muutama aatelinen tulla päätään lyhyemmäksi.
Taisi siinä Venäjän ja Katariina II:n sormet olla mukana pelissä.
Jokatapauksessä Kuistaa III:n sota Venäjää vastaan ei tuottanut tuloksia, vaikka Venäjä kävi samalla sotaa Turkkia vastaan.
Mutta tuossa ajassa taisivat vaikuttaa jo valistuksen aatteen ja Yhdistys- ja vakuuskirja saattoi olla pelkästään oire tästä kehityksestä.
Vaikka sekä Venäjä että Ruotsi kävivät myöhemmin yhdessäkin sotimaan Napoleonia ja valistusaatetta vastaan, valistusaate voitti kuitenkin alaa sekä Venäjällä että Ruotsissa, missä valistuksen opit kiinnostivat selvästi sekä hallitsijoita että korkeita virkamiehiä jotka eivät välttämättä enää tulleet ylimyssuvuista, vaan rikkaista porvarissuvuista saattoi päästä korkeisiin asemiin. Se merkitsi vähitellen vanhan feodaalijärjestelmän ja maalaisaateliston lopun alkua.
Ilmoita asiaton viesti
Laajensi valtaoikeuksia, aivan niin, Ja vei valtaa aatelistolta. Ja lisäsi sitä siinä sivussa talonpojille. Aateliston valta lähti murtumaan alkaen Yhdistys- ja vakuuskirjasta.
Ilmoita asiaton viesti
No, ruotsalaisten historioitsijoiden mielestä aateliston vallan rajoittaminen alkoi jo 1600-luvulla Kaarle XI:n määräämällä reduktiolla, jolla rajoitettiin paljon rajummin ylhäisimmän aateliston taloudellista valtaa ja maanomistusta. Tosin samanaikaisesti alemman aateliston valta lisääntyi suurvaltakauden sotien ansiosta.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka nyt on mitäkin mieltä. Talonpoikien maanomistus nyt kuitenkin tuli yhtä vahvaksi kuin aatelistenkin, mikä oli maajussien mielestä merkittävää.
Jos kaikkien säätyjen asema olisi huonontunut, yhdistys- ja vakuuskirjaa tuskin olisi kannatettu säätyvaltiopäivillä.
Silloin tapahtui se että kolmen säädyn asema parani ja yhden, aateliston, huononi.
Merkittävä talousnero Anders Chydenius oli hyvin iloinen saavutetusta parannuksesta vaihdantaan ja kauppaan, ts. porvaristokin hyötyi yhdistys- ja vakuuskirjasta.
Ilmoita asiaton viesti