Maahanmuuttokriittisyydestä

Humanitaarinen maahanmuutto on Suomessa epäsuosittua, suomalaiset katsovat sitä karsaasti. Tällä hetkellä vajaa 20% suomalaisista on sitä mieltä että yhtään ulkomaalaista ei pitäisi Suomeen ottaa humanitaarisin perustein. Pohjoismaista Tanskassa ihmiset ovat yleisesti samaa mieltä kuin Suomessa ja siellä tätä maahanmuuttokriittistä politiikkaa toteutetaan nyt sikäläisten tanskalaisten demarien toimesta.


Humanitaarisen maahanmuuton pelätään mullistavan yhteiskuntaa liikaa. Uhkana on rikollisuuden ja terrorismin kasvu. Kun tulijat eivät välttämättä kaikki sopeudu suomalaiseen yhteiskuntaan, muodostuu alakulttuureita, joiden arvot ja moraali eivät ole samat kuin valtaväestöllä. 


Maahanmuuttajien työllistyminen on vaikeaa monista syistä ja heidän kuvitellaan olevan työhaluttomia ja mielellään elävän sosiaaliturvan varassa, koska se on Suomessa mahdollista. Työttömien maahanmuuttajien nauttiman yhteiskunnan tuen pelätään vaarantavan hyvinvointiyhteiskunnan palvelut suomalaisille työttömille ja muille tukien varassa eläville.


Onko näihin pelkoihin hyvinvointiyhteiskunnan romahtamisesta, rikollisuuden kasvusta, tai terrorismista perusteita?   

Varmasti näin on, mutta missä mittakaavassa?

Katsotaan vähän joitakin faktoja

Suomessa on  noin 5,5 miljoonaa ihmistä, joista työelämässä on tavalla tai toisella reilut 2,5 miljoonaa. Nämä työelämässä mukana olevat suomalaiset elättävät meidät kaikki muut suomalaiset, joita on siis reilusti enemmän kuin työllistettyjä,  noin 3 miljoonaa.

Kaksi ja puoli miljoonaa työtä tekevää suomalaista elättää itsensä ja kolme miljoonaa muuta suomalaista.

Meitä elätettäviä on monenlaisia.  On meitä paremmin toimeen tulevia  eläkeläisiä ja heikommin pärjääviä eläkeläisiä, riippuen siitä miten paljon meistä kukin on ennättänyt ennen eläkeikää tienaamaan ja maksamaan niitä eläkevakuutusmaksuja.  

Yhteensä meitä elätettäviä eläkeläisiä on runsaat puolitoista miljoonaa. Sen lisäksi tulevat koululaiset, noin puoli miljoonaa,  alle kouluikäiset, sairaat, työttömät  ja kaikki muut joutilaat. Työttömiä on kaikkiaan yli kaksisataa tuhatta.  Yhteensä elätettäviä on siis kaiken kaikkiaan se kolme miljoonaa.

Suomeen muuttaneet ulkomaalaiset ja turvapaikan saaneet sisältyvät näihin kaikkiin lukuihin.


Eniten pelkoa herättävä maahanmuuttajaryhmä ovat turvapaikanhakijat.  Monet maahanmuuttokriittiset ovat nimenomaan tähdentäneet ettei heillä ole mitään pelkotiloja niitä maahanmuuttajia kohtaan jotka ovat tulleet maahan työn, tai rakkauden perässä.

Suomessa asuvista ihmisistä vajaa viisi prosenttia, eli runsaat  200 000, on ulkomaalaisia, eli heitä on saman verran kuin työttömiä suomalaisia.  Ulkomailla syntyneitä Suomessa on runsaat seitsemän prosenttia, eli  noin 400 000.  Lukuun sisältyvät kaikki työn tai rakkauden perässä muuttaneet, ulkomailla suomalaisille vanhemmille syntyneet ja myös ne kalliiksi ja vaarallisiksi koetut turvapaikanhakijat.

Turvapaikkoja Suomessa on myönnetty vuoteen 2020 mennessä 30 415, wikipedian mukaan.  Jotenkin tuntuu pieneltä tämä määrä siihen nähden miten paljon nämä henkilöt ovat herättäneet levottomuutta ja pelkoa Suomessa ja synnyttäneet kansanliikkeen joka on kerännyt ääniä yleisissä vaaleissa melkein 20%.


Yhtä kaikki, vaikka huoli turvapaikanhakijoista olisi ylimitoitettu, se olisi kuitenkin otettava huomioon valtakunnan asioista päätettäessä, kuten demoktatioissa on tapana, tai ainakin pitäisi olla.  

Valitettavasti persujen sivistymättömä rasistiset vihapuheet ja hurja ja kritiikitön muiden puolueiden kritiikki on aiheuttanut sen että muut puolueet ovat karsastaneet yhteistyötä persujen kanssa enemmän kuin muiden puolueiden kanssa, mikä on tietenkin demokratian vastaista. Persujen mielipiteitä ei ole oikein otettu huomioon niin kuin demokratiassa pitäisi.


Minulla olisi ehdotus.

Olen viime aikoina lukenut ja kuunnellut erään tutkijan mielipiteitä, tutkijan joka ei ole persu, mutta joka näyttää ymmärtävän persuja hyvin.  Tämä tutkija on kirjoittanut kirjan persuista, kirjan jossa hän ei kritisoi persuja, vaan ymmärtää heitä ja kritisoi sen sijaan muita puolueita, jotka eivät persuja hänen mielestään tarpeeksi ymmärrä.

Tämä henkilö, tutkija, on tietenkin Markku Jokisipilä, joka ei ole persu, mutta mieleltään ja ajatuksiltaan ja aatteiltaan ihan niinkuin persu.  Hän ei kuitenkaan ole syyllistynyt niihin persujen ylilyönteihin, vihapuheisiin mamuja kohtaan, vihapuheisiin suvakkeja kohtaan, eikä vihapuheisiin muita puolueita kohtaan.

Jokisipilästä voitaisiin tehdä persujen puheenjohtaja pikaisella tahdilla. Enää ei muilla puolueilla pitäisi olla syytä karsastaa persuja hallitusneuvotteluissa.

Riikka Purra ei varmaankaan tästä ratkaisusta pitäisi, koska hän näköjään nauttii puheenjohtajan roolistaan, mutta varmaan hänkin lopulta hyväksyisi ratkaisun, puolueen ja kansan edun nimissä.

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu