Miksi kaikki poliitikot valehtelevat?

Poliitikot ovat tavallisia ihmisiä ja ihmiset ovat kovia valehtelemaan ihan yleisesti.  Valehteluun on monia syitä, eli motiiveja, joista suurin osa liittyy kai laumakäyttäytymiseen.  Ihmiset haluavat kuulua laumaan ja vahvistaa laumaa ja se edellyttää laumakäyttäytymistä, eli yhtenäisyyttä ajattelussa ja siihen tarvitaan myös valehtelemista.  Kun lauma suree, tai kun laumassa riemuitaan, tai kun lauma on vihainen, kuuluu lauman jäsenen tuntea samoja tunteita.  Jos   ihminen ei tunne näitä “laumatunteita”, yksilön  kuuluu niitä kuitenkin esittää, eli teeskennellä, eli pitää valehdella.

Valehdella pitää osata myös muutenkin.   Oman turvallisuuden ja hyvinvoinnin vuoksi pitää esittää valkoisia valheita,  pitää olla kohtelias, pitää imarrella, ei saa sanoa asioita jotka heikentävät omaa asemaa, salaisuuksia on, yksityisiä ja yhteisöllisiä  salaisuuksia  ja niitä ei saa hölistä väärille henkilöille. Salaisuuden pitäminen on jo sinänsä valhe, mutta usein pitää lisäksi oikeasti valehdella, ettei salaisuus paljastuisi.

Poliitikot ovat siis valehtelijoita ihan luonnostaan, ihmisinä ja yhteisön jäseninä.  Jos poliitikot olisivat rehellisiä, he olisivat ihmisyhteisössä omituisia friikkejä, jotka herättäisivät muissa epäluuloa, eikä heihin luotettaisi.

Mutta on olemassa myös erityisiä valheita jotka ovat tyypillisiä nimenomaan poliitikoille.  Otan esiin kaksi niistä.

Poliitikon pitää olla uskollinen oman puolueen puolue-ohjelmalle ja oman puolueen johtohenkilöille.  Jos poliitikko poikkeaa tästä periaatteesta hän on puolueelle taakka, eikä vahvistus, hän on puolueelle riski ja riski puolueen kannatukselle,  puolueen muiden poliitikkojen kannatukselle.  

Jos poliitikolla on puolueen kannasta eroavia näkemyksiä, hänen on syytä pitää mölyt mahassaan ja pyrkiä keskittymään vahvistamaan puolueen linjaa.  Niin poliitikot tietenkin tekevätkin, mutta sehän on tietenkin  suurimmaksi osaksi valhetta, sillä onhan melkein mahdotonta että niin moni ihminen kuin mitä puolueessa tarvitaan poliitikkoja, olisivat samaa mieltä niin monesta eri asiasta.  Valehtelu tässä asiassa on välttämätöntä ja se pelastaa tilanteen,  puolueita ei voisi olla elleivät poliitikot osaisi valehdella.

Toinen asia missä politikon kuuluu valehdella on poliitikolle ihan ehdottoman tärkeä hänen poliittisen uransa takia.  Mitä tahansa mieltä poliitikko on ja mitä tahansa poliitikko puhuu, hänen tulee ehdottomasti muistaa ettei sano mitään sellaista mikä poikkeaa äänestäjien näkemyksistä, poliitikko ei voi kannattaa  sellaista politiikkaa minkä äänestäjä kokee olevan hänen omien etujensa vastaista.

Koska äänestäjien tilanteet ovat erilaisia, heidän mielipiteensä asioista ovat erilaiset ja heidän etunsa ovat ristiriidassa muiden äänestäjien etujen kanssa,  poliitikko ei voi sanoa paljon mitään paljon mistään menettämättä ääniä.  Seurauksena on se että poliitikot höpöttelevät niitä näitä, ympäripyöreitä, ottamatta selkeästi  kantaa juuri mihinkään.  Sekin on tietenkin  valhe, sillä tietenkin poliitikoilla on  ja pitää olla näkemyksiä asioista, sillä miten he muuten pystyisivät  mitään päätöksiä koskaan tekemään.

Kaikki poliitikot,  tai ainakin suurin osa poliitikoista, ymmärtävät hyvin miten Suomen tärkeät taloudelliset ongelmat saataisiin kuntoon, jos ne haluttaisiin saada kuntoon, mutta yksikään poliitikko ei kerro meille niistä asioista niinkuin ne ovat, vaan kiertelevät ja kaartelevat, eli valehtelevat,  koska ne konstit eivät miellytä heidän äänestäjiään.

Työttömyys saataisiin kuriin parantamalla yritysten kilpailukykyä, eli tekemällä niitä toimia joita Sipilän hallitus yritti toteuttaa, mutta jotka eivät onnistuneet kuin ihan pieneltä osin ja nekin vähäiset toimet nykyinen hallitus on kansan tahdon mukaisesti jo perunut.

Valtiontalouden vaje, eli velkaantuminen, saataisiin loppumaan ja velan takaisinmaksu saataisiin käyntiin, kun valtion menoja reilusti leikattaisiin ja palkansaajien verotusta  nostettaisiin.  Yritysten maksamia veroja sen sijaan pitäisi vähentää, jotta niiden kilpailukyky ei heikkenisi, vaan paranisi ja työttömyystilanne ei pahenisi, vaan sekin paranisi.  

Yritykset kyllä palkkaavat työntekijöitä, sen viimeisenkin työkykyisen yksilön,  jos työntekijöitä palkkaamalla yritys voi kerätä lisää voittojaan. 

Yksikään yritys ei voi kerätä voittoja muuten kuin työntekijöidensä työn tuloksen kautta, mutta jos työntekijöistä on yritykselle enemmän menoja kuin tuloja, yritykset tietenkin haluavat poistaa ylimääräiset kulut ja siksi irtisanovat porukkaa.