Mistä säätövoimaa tuuli- ja aurinkovoimalle?
Nyt kun tuulivoimaa on Suomessa rakennettu paljon ja lisää rakennetaan ja aurinkovoimaa myös, kyse ei ole enää uusiutuvan energian tuotantokyvystä vaan siitä miten sähköä saadaan silloin kun ei tuuli tuule, eikä aurinko paista.
Kun tuulee ja paistaa, sähkövoimaa on tarjolla yllin-kyllin ja tällä pörssisähkösysteemillä se on halpaa, melkein ilmaista, tai ilmaista, tai hinta voi olla jopa miinusmerkkinen, kuten lainan korot olivat vielä jokin aikaa sitten.
Kun aurinko ei paista, eikä tuule, ei sähköä tule tarpeeksi, se ei riitä kulutukseen, mitä nyt vesivoimalaitokset pystyvät tuottamaan, jos altaissa on vettä ja mitä ydinvoimaloissa pystytään tuottamaan, mikäli ne ei ole remontissa ja mitä jäljellä olevilla hiilidioksidia ilmakehään syytävillä, uusiutuvilla ja uusiutumattomilla hiilipolttoaineilla pystytään tuottamaan.
Hiilen poltto aiheuttaa ilmaston lämpenemistä, se antaa Putinille lisää rahaa pommittaa Ukrainaa ja tappaa ukrainalaisia. Päästökauppa on kallista ja on vaikeata myydä eteenpäin tuotteita joiden tuottamisessa syntyy hiilijalanjälki. Asiakkaat eivät halua hiilijalanjälkeä, asiakkaat haluavat vihreitä tuotteita.
Mikä neuvoksi? Ei se nyt niin vaikeaa ole, ratkaisu on olemassa, se pitää vain ottaa käyttöön.
Vesi on vanhin voitehista. Ratkaisu on vesi.
Meillähän on nyt olemassa sitä halpaa pörssisähköä silloin kun tuulee ja paistaa. Eikös vaan olekin? Sen lisäksi meillä on vettä. Siinä on ratkaisu.
Sillä halvalla tuuli- ja aurinkosähköllä, jota tuotetaan yli oman tarpeen, silloin kun tuulee ja paistaa, sillä voidaan tehdä sitä säätövoimaa.
Vesivoimaloiden ylävesialtaita voidaan kasvataa ja korottaa ja sinne sitten pumpataan sillä halvalla ylimääräisellä tuuli- ja aurinkosähköllä vettä jostain alempaa, silloin kun tuulee ja paistaa. Se vesi lasketaan sitten vesiturbiinien läpi silloin kun ei tuule, eikä paista, silloin kun sähkö on kallista ja siitä saa hyvää hintaa. Luulisi että kannattaa.
Jos nykyinen vesivoimalakapasiteetti ei riitä, sitä voi rakentaa lisää, minne vain, missä vain on sellaisia korkeita paikkoja vapaana minne voi rakentaa altaan ja missä jossain alempana on vettä, järvi, joki, tai meri, mistä voi pumpata vettä sinne ylä-altaaseen sillä halvalla tai ilmaisella tuulisähköllä.
Eikä siinä vielä kaikki. Sillä halvalla tai ilmaisella tuulisähköllä voi tehdä vedestä vetyä ja happea, mikä on jo sinänsä valmista polttoainetta ja tarpeen muussakin käytössä, kuten vihreän teräksen valmistuksessa.
Vety voidaan sitäpaitsi jalostaa normaaleiksi fossiilisen polttoaineen tapaisiksi polttoaineiksi, nestemäisiksi tai kaasumaisiksi, jos niihin lisätään ilmasta, tai fossiilisten poltosta syntyvää savupiipuista puhdistimien avulla kerättyä happeen sidottua hiiltä. Se on vihreää polttoainetta, jonka käyttö ei lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä.
Tällä vihreällä polttoaineella voidan korvata kaikki fossiiliset polttoaineet ja sitä voidaan käyttää energianlähteenä joko suoraan, tai pienin teknisin muutoksin, kaikissa nykytekniikalla varustetuissa kulkuneuvoissa, autoissa, rekoissa, junissa, laivoissa, lentokoneissa ja työkoneissa, kuten traktoreissa ja metsätyökoneissa.
Nekin jotka ovat jo ennättäneet hätäpäissään vaihtaa kulkupelinsä sähkökäyttöisiksi, voivat palata takaisin diesel- ja bensakalustoon.
Tekniikka taitaa olla olemassa, ehkä ei vielä ihan kunnossa, pitää vain kehittää lisää prosessia. Mitä kalliimmiksi fossiiliset polttoaineet tulevat, sitä edullisempaa on valmistaa fossiilittomia polttoaineita. Se muutos voitaisiin siis tehdä jo ennenkuin ilmasto lämpiää, tai ennenkuin fossiiliset on käytetty loppuun.
Kyse on lähinnä kannattavuudesta, hommaan ei oikein kannata lähteä niin kauan kuin fossiilisten käyttö on edullisempaa. Fossiilisten käyttöön on tuotantolaitokset olemassa ja valmis pitkään hiottu tekniikka olemassa. Uusiutuvien polttoaineiden tekemiseen ei ole vielä työkaluja, pitää ensin investoida rajusti ja tekniikkakin on vielä kehitysvaiheessa.
Tuo mitä yllä kerroin on nykyinen käsitykseni. Siinä käsityksessä on todennäköisesti puutteita ja virheitä, koska en ole mikään asiantuntija ja käsitykseni on syntynyt muuta kautta kuin asiantuntemuksen kautta. Se on syntynyt siitä uutisoinnista jota asian tiimoilta on olemassa.
Jos siinä on jotain väärää, niin kertokaa se.
Vesivoimalan teho tulee virtaaman ja putouskorkeuden tulosta. Pumppuvaraston ongelma meikäläisittäin on siinä, että Suomesta puuttuvat merkittävät korkeuserot. Norjassa tai Sveitsissä korkeuseroja riittää ja siellä tekniikka onkin jo käytössä.
Synteettiset polttoaineet tuskin antavat perustetta palata sähköautosta polttomoottoriautoihin, sensijaan niitä käytetään niissä liikennevälineissä joiden sähköistäminen on vaikeaa, kuten merenkulku tai kaukolennot.
Muuta marmatuskynnyksen ylittävää en nyt löytänyt.
Ilmoita asiaton viesti
”Muuta marmatuskynnyksen ylittävää en nyt löytänyt.”
Hienoa, saan olla itseeni tyytyväinen. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Putouskorkeuden suhteen on tietenkin myös kyse kannattavuudesta. Voi olla että jos nostaa vettä korkeammalle, siitä saa alas laskettaessa enemmän watteja mutta myös ylöspäin nostamiseen menee enemmän watteja, jotka toki on paljon halvempia.
Kyse lienee siitä että jos pudotuskorkeus on pienempi, tarvitaan siellä ylhäällä enemmän vettä saman sähköenergian tuottamiseen kuin jos vesivarasto sijaitisi alempana.
Aiemminkin Suomeen on ihan vakavasti suunniteltu näitä pumppuvoimalaitoksia. Silloin kannattavuus on vielä ollut kyseenalaisempaa kuin nykyään, mutta hankkeet ovat kai kaatuneet paikallisten ihmisten hankkeen vastustamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Meinaatko, että pitäisi pumpata tuulivoimalla vettä merestä Lokan ja Porttipahdan tekojärviin?
Ilmoita asiaton viesti
”Meinaatko, että pitäisi pumpata tuulivoimalla vettä merestä Lokan ja Porttipahdan tekojärviin?”
Loka ja Porttipahta eivät ehkä ole sopiva pumppuvoimalan paikka, mutta toisaalta voitaisiin ehkä kasvattaa altaiden kokoa, jotta voitaisiin tehostaa säätömahdollisuuksia. Voiman kokonaistuotantoon ei siitä olisi apuja, mutta varmaankin voisi altaisiin varastoida enemmän vettä esimerkiksi talven tyynien pimeiden pakkaspäivien varalle.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattavuudesta hyvinkin. Jos nostat putouskorkeuden 10-kertaiseksi, saat 10-kertaisen määrän energiaa talteen samalla laitteistolla. Suomessa voi löytyä sieltä täältä sopivia paikkoja vaikkapa vanhoista kaivoksista, mutta niiden merkitys kokonaisuutta ajatellen jää pieneksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomessa voi löytyä sieltä täältä sopivia paikkoja vaikkapa vanhoista kaivoksista, mutta niiden merkitys kokonaisuutta ajatellen jää pieneksi.”
Kyse on tietenkin investointien kannattavuudesta.
Mitä enemmän säätövoimaa tarvitaan, eli mitä kalliimpaa sähkö on kun on kylmää, pimeää ja tyyntä, sitä useampia investoinnin kannalta kannattavia kohteita varmaan löytyy.
Valmista tekniikkaa on varmasti olemassa, ainakin Norjassa ja Jenkkilässä, mistä voi ottaa oppia, mutta ehkä knnattaisi rakentaa valmiiksi jonkinlainen koelaitos, uusimmalla tekniikalla, ihan vain kokemuksien hankkimiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin meidän kannattaa pilotoida tekniikkaa josta tiedetään että se ei meillä skaalaudu. Pilotoidaan mielummin jotain sellaista joka voi skaalautua.
Ilmoita asiaton viesti
”Tuskin meidän kannattaa pilotoida tekniikkaa josta tiedetään että se ei meillä skaalaudu.”
Tästä olen samaa mieltä. Ehkä on olemassa parempia keinoja kerätä energiaa talteen pimeiksi, tuulettomiksi ja kylmiksi talvipäiviksi. Piloteilla voisi selvittää mikä olisi paras ratkaisu.
Luulen, vaikka en tiedä, että tullaan turvautumaan monenlaisiin ratkaisuihin, joista pumppuvoimalat voisivat olla yksi.
Toki, kun kyse on yksityisellä pääomalla tehtävistä investoinneista, päätökset asioista tekevät sijoittajat, eli kapitalistit.
Jos yhteiskunnan kannalta katsotaan tarpeelliseksi suosia joitaintapoja tuottaa säätövoimaa ja sorsia toisia tapoja, tuotantoa voidaan suunnata tiettyihin tapoihin vaikkapa verotuksen tai tukiaisten muodossa.
Jos säätövoiman rakentaminen ei ala tapahtumaan kannattavuusperiaatteella, yksityisellä rahoituksella, sitä on syytä ryhtyä sitten tekemään osittain tai kokonaan yhteiskunnan rahoituksella, sillä pakkohan sitä on rakentaa, tavalla tai toisella.
Ilmoita asiaton viesti
On totta, että taloudellisessa mielessä on kannattavampaa nostaa 10 yksikköä vettä kilometrin korkeuteen kuin 100 yksikköä 100 metrin korkeuteen, mutta fysiikka sinällään on armoton: 10 x 1000 = 100 * 100 . Norjan painovoimavarastot ovat näppäriä, ekonomisia ja ainutlaatuisia yksittäisratkaisuja; otettu käyttöön siellä missä luonto tarjosi tilaisuuden.
Ilmoita asiaton viesti
Tai nostat virtaaman kymmen kertaiseksi. Suomessa on aika isot järvet varastona verrattuna Norjaan tai Sveitsiin.
Ilmoita asiaton viesti
Luontoa säästämättä,tuulimyllyn jalka on ainakin Kannuksessa n.1000 kuution neljämetriä vahva betonimöykky.
Ja erittäin todennäköisesti täynnä rautaa.
Murskettakin menee varmaan jonkin verran ja sitä ajetaan fossiilisilla polttoaineilla.
Ja ne murskeasemat ja betoniasemat jotka perustetaan metsiin toimii myöskin fossiilisilla polttoaineilla.
Mutta se ei vihreitä näytä haittaavan.
Ilmoita asiaton viesti
”Ja ne murskeasemat ja betoniasemat jotka perustetaan metsiin toimii myöskin fossiilisilla polttoaineilla.
Mutta se ei vihreitä näytä haittaavan.”
Se että fossiilisia käytetään, johtuu tietenkin siitä että ei ole vaihtoehtoa. Jos olisi vaihtoehto, olisi mahdollista käyttää ekologista polttoainetta. Ekologista polttoainetta ei synny ellei rakenneta sellaisia laitteita joilla sitä pystytään tuottamaan, esimerkiksi tuulivoima voi olla yksi ratkaisu.
Kun kaikki fossiiliset polttoaineet on joskus loppuun käytetty, silloin ei ole enää mahdollista rakentaa mitään sellaisia värkkejä millä voitaisiin tuottaa sähköä tai keinotekoisia polttoaineita kun ei ole mitään energiaa, eikä voi siis tehdä yhtään mitään.
No, se olisi sitten maailmanloppu, ainakin sellaisen maailman täydellinen loppuminen millaisessa maailmassa nyt elämme.
Mutta sama se, joskushan se kuitenkin loppuu,
Ilmoita asiaton viesti
Ja ihmisten aiheuttama ilmaston lämpeneminen aihutuu?.
Afrikkaan kehitysapua,ukko panee jotta kakaroita riittää,ettei äijän pannamuuta kuin akkaa.
Ja montako hänellä niitä olikaan?
Ilmoita asiaton viesti
”Marinin lupaamat sopeutustoimetkin ovat toistaiseksi olleet vain hyvätuloisten kovempi verotus. ”
Ei ne köyhät lapset siellä Afrikassa sitä ilmastonmuutosta aiheuta, kyllä sen aiheuttaa nämä kaikki hyvinvoivat elintasosurffarit, joita on vain murto-osa maapallon väestöstä
Ilmoita asiaton viesti
Ja miksi minä maksan veroja?
Vain ja ainoastaan sen vuoksi,että Afrikassa lapsiluku lisääntyy?.
Vai onko joku muu perustelu?.
Ilmoita asiaton viesti
”Vai onko joku muu perustelu?.”
Afrikkalaiset lapset on toki parempi ja humaanimpi perustelu kuin Suomen valtion budjetin vajeen paikkaaminen, mutta sinähän et ilmeisesti piittaa sen kummemmin niistä lapsista kuin siitä valtion budjettivajeestakasn.
Ilmoita asiaton viesti
Saahan sitä kuvitella kaikenlaista.
Tuulivoimaloita pitää sitten olla joka niemessä ja notkossa, ja mitenkäs sen paljonpuhutun luontokadon sitten käy. Hienon näköisiä puistoja tulee (sarkasmia) jotka on 15 vuoden kuluttua romurautaa.
Että mitenköhän kestävää kehitystä se sitten on?
Ilmoita asiaton viesti
”Hienon näköisiä puistoja tulee (sarkasmia) jotka on 15 vuoden kuluttua romurautaa.”
Romurauta voidaan kierrättää.
Kaikki mikä rakennetaan myös puretaan joskus.
Toki on mahdollista että 15 vuoden kuluttua puistot rakennetaan uudestaan, nyt vihreästä teräksestä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoimala-alueet aiheuttavat luontokatoa, vaikka voimalat rakennettaisiin vihreästä teräksestä.
Ilmoita asiaton viesti
”Tuulivoimala-alueet aiheuttavat luontokatoa, vaikka voimalat rakennettaisiin vihreästä teräksestä.”
En ole aiemmin esittänyt mielipidettäni tästä käsitteestä ”luontokato”, joka on mielestäni vihreää propagansaa, samalla tavoin kuin termi ”haittamaahanmuutto” on persupropagandaa. Molemmissa termeissä on jotain ”totuutta” takana, mutta ne on molemmat silti ”harhaanjohtavia”, joten aina kun niitä termejä käytetään ollaan ajatuksissa jossain metsässä, tai harhassa. Sen takia, kun itse käytän niitä termejä olen itsekin harhateillä, riippumatta siitä mitä mieltä muuten olen.
En siis käytä sanaa luontokato, mutta väitän että tuulivoiman rakentaminen ei suinkaan tuhoa luontoa enempää kuin vaikkapa aikoinaan kasliviljely tai karjan laitumet, vaan se päinvastoin edistää luonnon monimotoisuutta samalla tavoin kuon esimerkiksi aikoinaan kaskenpoltto, tai karjan laitumet.
Kun metsää raivataan tuulivaimalan tai vaikkapa sähkön siirtolinjojen tieltä, se ei tuhoa luontoa, vaan antaa tilaa toisille luontotyypeille, jotka puolesteen tulevat uhanalaisiksi jos metsäaukiot katoavat.
Jos sanon asian vielä toisella tavalla niin.
Vaikka en vastusta Ikimetsien suojelua tietyssä rajoitetussa mittakaavassa, niin se ei ole oikeasti luonnon monimuotoisuuden turvaamista, vaan sen tuhoamista siltä tietyltä alueelta. En kuitenkaan itse pidä ollenkaan niistä luonnopuisto-risukoista, vaan viihdyn paremmin ihmisten hyvin hoitaman luonnon parissa.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö mikään riitä?
Ilmoita asiaton viesti
Aikoinaan oli Päijänteen rannalle Vaaruvuoreen suunnitteilla tuollainen energiavarastovoimala, mutta olisiko ollut liito-oravan papanoita vaiko kannattavuustekijöitä, että se jäi rakentamatta.
Jos ”tavallisen” järven pintaa heilutellaan ylös-alas voimalan virtausta säätelemällä ja ajoitatin pysäyttämällä, niin kaipa siitä jotain vahinkoa rantaluonnolle tulee. Esimerkiksi talvella rannoille tulisi maapohjaan nojaavaa jääkerrosta.
Kokonaisuutenaanhan Suomeen ei voi kovin paljon lisää vesivoimaa enää rakentaa, mitä nyt ehkä Vuotoksen tekojärivi, kunhan alue on autioitunut Keskustan maaseutupolitiikan vallitessa. Tuulivoimala-alueitahan on tullut runsaasti lisää, niin ei siinä yksi vesivoimala paljon säätöä tarjoaa.
Ilmoita asiaton viesti
Joissakin Suomen järvissä pinta heilahtelee monta metriä voimatuotannon takia. Tosin heilahteleehan järvien pinnat luontaisestikin sateiden ja vuodenaikojen takia.
Ilmoita asiaton viesti
Ei siinä pumppaamisessa oikein järkeä ole että ennemmin vaan antaa altaan täyttyä ja antaa auringon hoitaa sen pumppamisen. Sitä vettä voi sitten säästää silloin kun on paljon halpaa energiaa.
Vettä sen sijaan voi käyttää toisilla tavoilla, kuten kylmentämällä tai kuumentamalla. Veden ominaislämpökapasiteetti mahdollistaa varastointia.
Vety ei taida hyötysuhteeltaan olla kovinkaan järkevä ratkaisu.
Ilmoita asiaton viesti
”Sähkön” varastointi niin vetysäiliöhin kuin pumpattuun veteen on aina kallista (hyötysuhde). Arvaamattomasti vaihtelevat pinnankorkeudet luovat paljon mutaisia ja haisevia rantamaita, joissa eivät eläimet eivätkä kasvit viihdy. Jonkin sortin säätöydinvoima olisi varmaan parempi ratkaisu, samoin kuin yhteiskunnan energiaintensiteetin (lue: elintaso) lasku. 1960-2010 -luvun jatkuvan kasvun energiaonnelaan ei ole paluuta.
Paras Suomea koskeva skenaario olisi tämä:
– nykyinen yhteiskunnallinen teho 100 % (tuotto ja kulutus)
– uusiutuvia 2 % (tuotto)
– 60 vuoden valtava ponnistelu –> uusiutuvat 8 % (tuotto, myös rakenteiden uudistaminen ilman fossiilisia)
– samaan aikaan väestö puoleen (kulutus 100 % –> 50 %) ja elintaso viidennekseen (kulutus 50 % –> 10 %)
– viidesosan yhdyskuntalogistinen tehostus (kulutus 10 % –> 8 %)
Ja kas, ihme on tapahtunut: uusi uljas yhteiskunta, joka pärjää kokonaan uusiutuvilla ( 8 % tuotto ja 8 % kulutus). Tähän voitaisiin päästä varsinkin vihreiden johdolla, sillä heillä on ideologisia erityiskikkoja, joilla varsinkin tuo väestön puolittaminen toteutetaan helposti (ulkoistetaan maatalous ja jäädään globaalien taloushäiriöiden armoille).
Ilmoita asiaton viesti
Teen pahan härön eli kommentoin omaa blurpsautustani:
Nollaemissiolinja on sangen anarkistinen suuntaus. Sen lisäksi, että hiilineutraalius on epämääräinen ja mystifioitu termi, ja sitä käytetään moderniin anekauppaan, siunaamaan ja kiroamaan eri hankkeita, se on numeromielessä suhteellisen mahdoton juttu:
https://dailysceptic.org/2023/01/10/net-zero-will-lead-to-the-end-of-modern-civilisation-says-top-scientist/
Ilmoita asiaton viesti
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/0963d66c-9005-4ffc-b916-d4a1addffc35?ref=ampparit:9cb7
Aika monet ovat kanssasi eri mieltä, ainakin sillä perusteella miten paljon tähän ”haittaenergiaan” nyt investoidaan.
”Haittasähkön” kuulostaa terminä vähän samalta kuin haittamaahanmuutto. Kuitenkin sähköä tarvitaan, samoin kuin maahanmuuttajia. Miten ne siis voi olla haitallisia?
Kun tätä ”haittasähköä” kuitenkin jokatapauksessa tuotetaan enenevässä määrin, vastustuksesta huolimatta, koska se on knnattava bisnes, markkinoilla tulee olemaan enenevässä määrin myös sitä halpaa sähköä. silloin kun tuulee ja aurinko paistaa, tulee olemaan myös ylituotantoa sähköstä, kosla tuulimyllyjä ei kannattaisi pysäyttää eikä aurinkokennoja lähtä peittämään.
Olisi tyhmää jättää se ylimääräinen halpa sähkö käyttämättä, kun se voidan hyödyntää.
Ilmoita asiaton viesti
””Sähkön” varastointi niin vetysäiliöhin kuin pumpattuun veteen on aina kallista (hyötysuhde).”
Se kalleus riippuu tietenkin siitä mikä on sen halvimman sähkön hinta, verrattuna siihen kalliiseen sähköön.
Nythän se hintaero on sellainen että varmasti kannattaa, kun se on ollut kannattavaa normaalimmassa tilanteessa.
Ongelma on siinä että jos halpaa sähköä aletaan enemmän hyödyntämään kalliimman sähkön tuottamiseksi, tilanne muuttuu sellaiseksi että se halpa sähkö ei enää olekaan niin halpaa, eikä se kallis yhtä kallista. Ei ole mahdollista tietää millaiseksi kalliin ja halvan sähkön hintaero tulee kun halpaa sähköä aletaan ”varastoimaan” eri tavoin ja myymään sitten voitolla kun sähköstä saa kovempaa hintaa.
Ne jotka ennättävät ensimmäisenä, niillä on mahdollisuus pärjätä, joskin siitä tekniikasta jolla sähköä kannattaa varastoida saadaan varmuus vasta kokemusten myötä, joten on mahdollista valita huonompi varastointimetelmä.
Onneksi markkinatalous tuntuu toimivan tässä suhteessa paremmin kuin poliittinen päätöksenteko ja monenlaisia kaupallisia hankkeita sähkön varastoimiseksi näyttää olevan liikkeellä, huolimatta skeptisistä mielipiteistä joita varsinkin sosialisessa mediassa esittävät ne jotka ikuisesti ovat vastaan kaikkea uutta.
Ilmoita asiaton viesti
Lueppa tuo kommenttini ajatuksella ja mieti mittakaavoja…
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hannusinivirta/tuulivoima-tuottaa-ns-reguloitua-sahkoa-ei-terveyshaittoja-thl-ja-lapojen-kierratettavyyskin-on-parantunut/#comment-3809421
Ilmoita asiaton viesti
”Mutta noilla numeroilla pyöritettynä jokainen terveen talonpoikaisjärjen omaava edes avustavasti tekniikkaa tajuava ymmärtää sen, miksi ainoastaan poliitikot ja uskovat haihattelevat vety-talouden perään.”
Sillä ei taida olla mitään merkitysta mitä politikot haihattelevat. Ne eivät ole insinöörejä eikä heillä ole sellaisia rahoja millä vetytaloutta kehitetään ja rakennetaan.
Vetytaloutta kehitetään tällä hetkellä kovaa vauhtia nimenomaan yksityisellä pääomalla, sillä kapitaalilla mikä tätä systeemiä muutenkin pyörittää. Käytännön hommia tekevät tiedemiehet, tutkijat ja insinöörit ja homma pelaa samalla tavalla kuin millä on aikoinaan kehitetty se tekniikkaa jolla nykyinen maailma toimii, eli fossiiliseen energaan perustuva tekniikka.
Älä minulta kysy miten se on mahdollista. Kysy niiltä jotka tekee ja toimii ja niiltä jotka rahoittaa sen tekemisen ja toiminnan. Heillä on parhaat tiedot tekniikasta, ei minulla sellaisia tietoja ole.
https://www.rakennuslehti.fi/2023/01/forssan-vetylaitosurakka-ruoppaus-p-suomiselle-p2x-panostaa-samalla-paikallisuuteen/
Ilmoita asiaton viesti
Vesivoimaloissa ongelmaksi suomessa tulee juurikin se, että putouskorkeudet ovat pieniä, joten mitenkään merkittävän tehon tuottamiseksi pitää vettä virrata jumalattomia määriä.
Jos kuvitellaan, että ostan torppani vierestä mäenpäältä 20ha pinta-alaisen alueen (jos omistaja myy) ja rakentaisin sinne 10ha pinta-alaisen tekoaltaan, johon menisi aika rutkasti betonia tiivistämiseen, vaikka kyseessä on peruskalliota oleva mäki.
Mäen korkeus on 125m ja järveni korkeus on meren pinnasta mitattuna 78m. Putouskorkeutta metrin syvyisellä tekoaltaalla saisi 46 metriä.
Tuollaisesta putouskorkeudesta saisi energiaa talteen 100% hyötysuhteella irti 451kW tehoa, mikä on kyllä yhden kotitalouden tarpeisiin enemmän kuin tarpeeksi mutta suomen mittakaavassa täysin mitätön teho.
10ha tekoaltaasta saisi 1m^3 virtaamalla tuon 451kW tehon ainoastaan 27,7 tuntia! Ja sitten allas olisi tyhjä.
Jos korkeuseroa olisi samalla virtaamalla vaikkapa 500m, niin tehoakin alkaisi kuution/sekunti virtauksella, jo ihan mukavasti (4,9MW), joka olisi jo jonkinmoinen teho. Tosin OL3 mittakaavaan vesivoimala 500m putouskorkeudella vaatiikin sitten aikamoisen joen virtauksen (330m^3 sekunnissa). Siihen ei suomessa pääse monikaan joki läpi vuoden keskimääräisesti.
Joten ymmärtänet, ettei vesivoimalla suomessa tuuliturbiinien tehoheittelyitä korvata, vaikka jokaisen mäen päälle rakennettaisiin vesiallas.
Minä pärjäisin läheisen mäen päälle tehtävällä 10ha vesialtaalla kyllä läpivuoden, jos sateet täyttäisivät sen, koska torppani ns. keskiteho on ainoastaan alle 1,5kW vuositasolla. Joten virtaamaksi riittäisi viereiseltä mäeltä vain 4l/s määrä, jolla saisi jo riittävän perustehon jopa talvella. Koska varaston ollessa täynnä, se riittäisi 4l/s virtauksella 289 päivää tyhjentyä ilman täyttöä.
Mutta kannattaisiko tuollainen investointi minulle?
Ei, ellen olisi voittanut lotossa miljoonia ja haluaisin puuhastella vihreästi… Vaikuttaisiko se mitenkään mihinkään maailmassa? Kyllä! Tekisi sen verran ”pahoja” CO2 päästöjä, ettei se korvaisi itseään koskaan takaisin.
Yrittäjiä ja heidän työntekijöitään se kyllä hyödyttäisi melko mukavasti…
Ilmoita asiaton viesti
Enpä ota kantaa noihin sinun laskelmiisi sen kummemmin. Minä kun en hallitse näitä voimala-asiota niin hyvin.
Kiinnitän kuitenkin huomiosi siihen että Imatran voiman insinöörit olivat vakuuttuneita pumppuvoimaloiden tarpeellisuudesta ja käytännöllisyydestä jo 1960- luvulla ja löysivät hyvin erilaisia paikkoja minne pumppuvoimaloita kannattaisi rakentaa.
Mm Vaaruvuorelle, joka nykyään sijaitsee Jyväskylän kaupungin alueella, oli tarkoitus rakentaa pumppuvoimalaitos, joka teholtaan olisi vastannut keskisuurta ydinvomalaa (540 MW). Nämä rakennettavat pumppuvoimalaitokset olisi tarkoitettu säätövoimaksi rakennettaville ydinvoimalaitoksille, joiden ylimääräinen tuotto olisi ollut tarkoitus varastoida nimenomaan pumppuvoimaloiden avulla.
Vaaruvuoren osalta suunnitelmat olivat valmiita toteutettaviksi, IVO osti maat Vaarulta samoina kuukausina kun solmi Suomen ensimmäisen ydinvoimalatilauksen Moskovassa.
============================
Se homma torppasi silloin aiihen että kehitys meni silloin pumppulaitoksen ohi. Syy Vaarulta vetäytymiseen oli ydinvoiman voittokulun hiipuminen.
Nykyään uusi ydinvoima tuottaa sähköä paljon kallimmalla kuin tuulivoima. Esimerkiksi Olkiluoto 3:en osakkaina Mankala-periaatteella olevat, kuten kuntien energialaitokset, joutuvat ostamaan tuon osuutensa mukaisen kalliimman sähkön, esim. halvemman tuulivoiman sijaan.
Ydinvoimaa ei siis oikein kannattanut enää rakentaa suunnitellulla tavalla ja siksi ei enää tarvittu ydinvoiman säätövoimaa suunnitellulla tavalla. Nyt sen sijaan tilanne olisi toinen tuulivoiman osalta.
Tässä vähän tietoa Vaaruvuoreen suunnitellusta pumppuvoimalasta ja vähän muustakin.
https://sites.google.com/view/vaarunvuoriliike/etusivu/pumppuvoimalahanke-vaarulle
https://sites.google.com/view/vaarunvuoriliike/etusivu/miksi-pumppuvoimalaa-ei-tehty?pli=1
Ilmoita asiaton viesti
Vaarunvuorella taisi tulla myös ympäristöasiat jarruksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Vaarunvuorella taisi tulla myös ympäristöasiat jarruksi.”
Vihreät ja persut vastustavat aina kaikkea. Toki sekin on hyvä että aina on niitä jarrumiehiä joukossa mukana, ettei homma lähde liikaa keulimaan, eikä lähde laukalle.
Ilmoita asiaton viesti
Hiilidioksidi ei ole mikään ongelma, mutta energia on.
Aivan hyvin ylimääräisellä (tarkoittaa myös sähköä, joka sotkee vakaata energiantuotantoa) sattumavoimalla voi pumpata jokien alajuoksulta yläjuoksulle pato kerrallaan. Pienistä korkeuseroista johtuen virtaamien pitää olla suuria. Suurten pumppujen hyötysuhde on siinä 80% hujakoilla ja suuret vesiturbiinit samoin. Eli systeemin hyötysuhde on ainakin kuusinkertainen sähkö-vety-sähkö systeemiin. Samalla voisi rakentaa ne kalatiet.
Ilmoita asiaton viesti
”sattumavoimalla voi pumpata jokien alajuoksulta yläjuoksulle pato kerrallaan”
Suhtaudun myönteisesti tähän, mutta en ota niin kovin selkeää kantaa näihin menetelmiin sinänsä.
Voisi kaivaa vaikka esiin ne IVO:n suunnitelmat joilla IVO:n tarkoitus oli säätää ydinvoimaa silloin kun tarkoitus oli hoitaa koko Suomen energiantuotanto lähes kokonaan ydinvoimalla. Silloin ei ollut tuulivoimaa ja veslivoimaa ei ollut tarpeeksi säätötarkoituksiin.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vuosikymmenia-sitten-suomeen-piti-nousta-ydinvoimalan-tehoa-vastaava-pumppuvoimala-nain-jattihanke-kaatui/8602282#gs.meqgzg
Säätövoimaloita oli suunniteltu vissiin muuallekin kuin Vaariunvuorelle Jyväskylään. Ainakin paikkoja oli valmiiksi kartoitettu.
Nämä vanhat säätövoimaöa-suunnitelmat pitäisi varmaan kaivaa esiin sieltä arkistojen kätköistä ja lähteä niiden pohjalla liikkeelle, ei tarvitsisi kaikkea ihan alusta asti keksiä uudestaan.
Ilmoita asiaton viesti