Mistä se velkaraha oikein tulee? 

 Valtiot elävät velaksi.  Loppuuko valtioiden rahoitus jos velkarahaa ei enää saa?  Miten meidän käy jos velkarahaa ei enää tule, jos rahat loppuu? 

Loppuuko ruoka?  Saammeko enää itsemme vaatetettua?  Miten saamme asumiskulumme rahoitettua?  Onko enää tietokoneisiinkaan varaa?  Katoaako some?


Kaikki valtiot tuntuvat olevan korviaan myöten veloissa.  Suomen veloista on puhuttu, mutta Suomen velat ovat vain pientä piperrystä verrattuna isojen kansantalouksien todella isoihin velkoihin.  Amerikkalaisten velat ovat isoimmat, sitten tulee Japani, Kiina ja kaikki talouden alalla maailman suurimmat mahdit tulevat perässä.


Maailman globaali velka on Talouselämän tämän vuoden arvion mukaan 258 000 miljardia dollaria.    

Wikipediasta löytyy lukuja vajaan kymmenen vuoden takaa.  Silloin Maailman velka oli sen mukaan  56 308  USD.  Lisäystä maailman velkaan olisi siis näiden tietojen mukaan tullut noin 200 000 miljardia vajaassa kymmenessä vuodessa.  Maailma elää siis kokonaisuudessaan velaksi.

Suomen valtionvelka on tästä maailman kokonaisvelasta noin 108 miljardia euroa, eli noin 128 miljardia dollaria.  Suomen velka on siis mitätön asia, promilleluokkaa, verrattuna  maailman kaikkien valtioiden ottamaan velkaan.  

Jos Suomen valtion velka nousee koronan aikana vaikkapa 30 miljardia, eli 148:aan euroon, se ei paljon asioita mutta, koska kaikki muutkin maat velkaantuvat koronan takia ainavain lisää ja ennestäänkin maailman ja Suomen velat ovat jo mittavat.


Mistä kaikki nämä velkarahat sitten tulevat?

Velkarahat tulevat globaaleilta lainamarkkinoilta ja kansainvälisiltä sijoittajilta.  Sieltä ne kaikki velkarahat tulevat. Tosin kansalliset pankit ja keskuspankit ovat ostaneet viimeaikoina valtioiden velkakirjoja huomattavilla rahasummilla,  ilmeisesti siksi etteivät valtioiden rahavirrat ehtyisi, että valtiot saisivat edelleenkin rahoitusta kansainvälisiltä sijoittajilta, koska tyyliksi nyt vain näyttää tulleen se etteivät valtiot verota kansalaisiaan menojensa kattamiseksi, vaan kattavat menonsa lainanotolla.


Mitä se kansainvälisten sijoittajien raha sitten on?

Se on kai sellaista rahaa joka on omistajilleen ylimääräistä rahaa.  Sillä rahalla ei ole omistajilleen mitään käyttöä,  he eivät tarvitse sitä rahaa esimerkiksi asuntoon, autoon, huvilaan, lomamatkailuun, ruokaan, läppärin ostamiseen, oksasilppuriin, lumilinkoon, tai muuhun sellaiseen asiaan mihin tavallinen ihminen, joka ei ole kansainvälinen sijoittaja, rahaa tarvitsee.  

Kansainväliset sijoittajat ovat toki muuten ihan tavallisia ihmisiä hekin, sillä erotuksella että heillä on paljon rahaa, jolle rahalle he hakevat turvallista sijoituspaikkaa ja osan rahoistaan he lainaavat valtioille, pitäen sitä ilmeisestikin tarpeeksi luotettavana sijoituskohteena.


Mitäs sitten jos kansainväliset sijoittajat lopettaisivat valtioiden menojen rahoittamisen lainaamalla niille rahaa?

Keskuspankit tietenkin yrittävät välttää tällaista tilannetta, painamalla rahaa ja ostamalla painamallaan rahalla kansainvälisiltä sijoittajilta valtioiden velkakirjoja, ilmeisesti peläten että kansainvälisten sijoittajien into rahoittaa valtioiden menoja loppuu, jos valtiot eivät pysty maksamaan velkojaan.  Siksi keskuspankit ottavat nyt osan valtioiden veloista omille niskoilleen.


Valtioiden velkaantuessa yhä lisää, tilanne voi kuitenkin jossain vaiheessa karata käsistä ja valtioiden rahoittaminen velaksi voi vaarantua.  Samalla voi vaarantua myös koko rahoitusjärjestelmä.  Usko rahaan voi lopahtaa,  rahan arvo voi romahtaa ja samalla katoaa niin valtioiden velat, kuin piensäästäjien säästöt ja myös kansainvälisten sijoittajien varallisuus katoaa.


Entäs sitten?

Ei sitten mitään. 

Rahalla ei ole koskaan pystytty ruokkimaan ihmisiä, ei vaatettamaan ihmisiä, ei rakentamaan koteja, eikä lämmittämään niitä.  Vaikka rahan arvo katoaa, vaikka säästöt katoavat ja velat katoavat, ihmisten kyky kasvattaa ruokaa, valmistaa vaatteita, kodinkoneita, tietokoneita, autoja ja muta säilyy.  Tieto ja teknologinen osaaminen ei katoa vaikka rahan arvo katoaa.  Ihminen voi edelleen rakentaa vaikkapa kuuraketteja.  Kaikkien asioiden arvot vain menevät vähän uusiksi ja omistukset siirtyvät pois niiltä jotka ennen omistivat kaiken ja siirtyvät niille joilla ennen oli vain velkaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu