Mistä sopivaa työvoimaa yhteiskunnan tarpeisiin?

Suomessa vapaana oleva työvoima ei sovi siihen työvoiman tarpeeseen jota Suomessa tällä hetkellä esiintyy. Työnhakijat, eli työttömät tai työpaikkaa vaihtavat, eivät ole sopivia niihin työtehtäviin joihin pitäisi saada työvoimaa koska työn hakijat ovat 

  • liian vanhoja, 
  • liian nuoria, 
  • vääränlaisen kielitaidon omaavia, 
  • kouluttamattomia tai väärän koulutuksen omaavia, 
  • ilman työkokemusta tai väärän työkokemuksen  omaavia, 
  • fyysisiltä tai henkisiltä ominaisuuksiltaan sopimattomia  

tai  sitten tarjottu työ ei ole työttömälle tai työpaikkaa vaihtavalle sopivaa siksi että

  • työ ei ole tarpeeksi hyvin palkattua, sitä ei kannata ottaa vastaan
  • työ on liian kaukana kodista ja työmatka tulisi liian rasittavaksi, pitkäkestoiseksi, tai kalliiksi
  • työnhakija ei tahdo nimenomaan kyseisenlaista työtä, vaan hänellä on toisenlaisia toiveita työn suhteen kuin mitä tarjottu työtehtävä tarjoaa
  • työn hakija ei itse asiassa halua työllistyä, vaan hakee paikkaa vain siksi että työttömyysturvan maksaminen edellyttää tämänkaltaista aktiivisuutta

Se ettei Suomesta löydy tarjolla oleviin työtehtäviin sopivaa työvoimaa on tietenkin kovin paha juttu siksi että se estää uusien työpaikkojen syntymisen sinne missä työn tekeminen olisi kannattavaa bisnestä tai muuten tarpeellista. 

Erityisen tärkeätä olisi saada työvoimaa vientiteollisuuden piiriin, koska kauppa se on joka kannattaa ja ellei vientituotteita Suomesta ulkomaille ole, ei Suomeen voida saada niitä tuloja joita ehdottomasti tarvitaan tuonnin rahoittamiseksi.  

Väitetään että Suomi olisi viennistä riippuvainen, mutta se on puppua.  Suomi on nimenomaan tuonnista riippuvainen, sillä tarvitsemme kipeästi tuontitavaroita, niistä tuontituotteista riippuu elämämme, elintapamme, hyvinvointimme ja kaikki mitä pidämme itsellemme tärkeinä asioina.

Jotta voisimme tuoda tavaroita ulkomailta, meidän pitää valitettavasti kuitenkin myös viedä ja yrittää valmistaa täällä Suomessa asioita joilla on ulkomailla kysyntää kilpailukykyiseen hintaan,  Siihen tarvittaisiin tietyntyyppisiä työntekijöitä ja jos niitä ei Suomesta löydy olemme pulassa. Jos niitä osaajia ei löydy ulkomailtakaan, tai työntekijöiden rekrytointia ulkomailta jotenkin vaikeutetaan, olemme vielä pahemmassa pulassa.

Sanotaan että se ei riitä että pesemme tällä toinen toistemme paitoja, että palvelemme toinen toisiamme.  Se on totta.

Meidän toki pitää palvella toinen toisiamme, tarvitsemme paidanpesijöitä, partureita, hoitajia, lääkäreitä, siivoojia ja kaikenlaisia palveluntarjoajia. Palvelualat työllistävät meitä suomalaisia ja ne ovat tarpeellisia ja välttämättömiä, mutta niihinkään työtehtäviin ei ole tarpeeksi väkeä tarjolla, ellei sitä väkeä rekrytoida ulkomailta. Emme me sillä toinen toistemme palvelemisella ja rapsuttamisella kuitenkaan eletä, vaan elämiseen tarvitaan myös niitä tuontituotteita ja siksi pitää osata tehdä vientituotteita kilpailukykyiseen hintaan,

Jotenkin tämä systeemi nyt vielä toimiikin, meillä on edelleen palveluita ihmisten tarpeita varten ja vientituotteita tuonnin rahoittamista varten, mutta molemmissa näissä asioissa on puutteita. Kone piiputtaa ja se johtuu työvoimapulasta  sekä palveluissa että vientiteollisuudessa, sekä tietenkin myös tuontia korvaavassa kotimaan markkinoita palvelevassa teollisuudessa.  

 

Ratkaisu olisi 

  • suomalaisen vapaan työvoiman kouluttaminen vapaana oleviin työtehtäviin, 
  • vapaan työvoiman, eli työttömien, työmotivaation yleinen kohottaminen käyttämällä keppiä tai porkkanaa tai molempia, 
  • työmatkoijen sujuvuuden parantaminen,  
  • ulkomaalaisen vapaan ja sopivan työvoiman entistä joustavampi käyttö. 
  • kohtuulliset ja suomalaisten vientituotteiden kilpailukykyä ylläpitävät ja parantavat työmarkkinaratkaisut.  
  • elintasoerojen tasoittaminen, eli kohtuulliset tulonsiirrot niiltä joilla on jo paljon niille joilla ei paljon mitään ole, eli hyvinvoinnin siirtäminen jossain määrin omassa elämässään onnistuneilta omassa elämässään epäonnistuneille.

Ongelmana pidetään myös sitä ettei vauvoja Suomessa synny tarpeeksi. Toki vauvatehtailua voidaan myöskin edistää, mutta sillä tavalla korjataan asioita vasta 20-30 vuoden päästä.  Ihmisen tuottavaksi työntekijäksi kasvattaminen ja kouluttaminen kestää 20-30 vuotta ja se kasvatustyö vaatii kyllä runsaasti resursseja,  joita resursseja tarvittaisiin jo sitä ennen mm. ilmastonmuutoksen torjuntaan, huoltosuhteen huononemisesta aiheutuviin menolisäyksiin  ja vaikkapa siirtymiseen valtion velan kasvattamisesta sen pienentämiseen. Vauvatehtailusta tulee siis kolmeksikymmeneksi vuodeksi pelkkä lisärasite yhteiskunnalle, joten sillä tavalla ei ratkaista nyt ajankohtaisia ongelmia.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu