Miten isänmaallisia ja kansallismielisiä venäläiset oikein ovat? Entäs suomalaiset sitten?
Venäläiset ovat oikeasti Putinin kannalla, tämän suorittaessa erikoisoperaatiota natsismin tuhoamiseksi Ukrainassa. Venäläisillä ei tosin olla varaa eri mieltä, mikä hillitsee toisinajattelua, mutta näyttää siltä että venäläiset ovat muutenkin tarpeeksi isänmaallisia. Ne jotka vastustavat Ukrainan erikoisoperaatiota Ukrainassa ovat isänmaan pettureita venäläisten mielestä.
Mutta operaatio Ukrainassa ei mene kovin mallikkaasti. Tappioita on tullut rutkasti ja Ukrainalla on miljoona miestä aseissa ja länsimaista kalustoa, jolla se pystyy tuhoamaan miehittäjien asevarastot ja komentokeskukset kaukana taistelulinjojen takana.
Venäläiset keräävät isänmaallisia vapaaehtoisia rintamalle täyttämään aukkoja, mutta miten “kannattavana” venäläiset pitävät tätä operaatiota, kun tappioita on edelleen tiedossa.
Isänmaalliset venäläiset eivät toki tappioista piittaa. Kaikki uhraukset sallitaan jotta isänmaa saataisiin taas kasvamaan suureksi ja maailmalla arvostetuksi. Näin ajattelee Putin ja näin ajattelevat isänmaalliset venäläiset.
Mutta miten pitkälle kantaa venäläisten isänmaallisuus ja kestävätkö länsimaat sodan aiheuttamia rasituksia niiden taloudelle. Kaasun puuttuessa saksalaiset joutuvat ensin tottumaan kylmiin suihkuihin, talvella pitää kestää vilua ja kenties nälkääkin.
Jaksavatko länsimaat pitää yllä Ukrainan puolustautumista Venäjän agressiota vastaan. Toisaalta länsimaissa koetaan että hyökkäys Ukrainaan on hyökkäys koko länsimaalaista systeemiä vastaan ja sekin herättää eräänlaista kollektiivista eurooppalaista isänmaallista tunnetta.
Eurooppalainen kansallismielisyys, perussuomalaisuus, on tässä suurvaltapelissä varsin heikoilla, mutta kovasti Arto Luukkanen näyttää silti suomalaisten isänmaallisuutta ja kansallismielisyyttä lietsovan, vaikka siitä ei Venäjää vastaan taistelussa mitään apua olekaan. Euroopan yhteistyötä siihen tarvittaisiin.
Väyrynenkin on kansallismielinen, mutta haluaisi varmaan tehdä Venäjän kanssa YYA- sopimuksen ja viedä Suomen mukaan erikoisoperaatioon Ukrainassa, Valkovenäjän tapaan Venäjän puolella.
Suomalaisella kansallismielisyydellä ei kyllä oikein pärjätä näissä globaaleissa kiistoissa ja valtapeleissä.
Samoja asioita olen miettinyt ja salaa ehkä vähän kadehtinut kun täällä asuvat venäläiset ystävät, että tutut ovat keskenään aidosti niin läheisiä.Meillä edustaa lähinnä ainoastaan samankaltaista läheisyyttä romanit.Pidetään aidosti ,ollaan arjessa, että elämässä yleisestikin mukana, ei niin kuin meillä..jouluna tai hautajaisissa.Suomalainen ei ole isänmaallinen?Mikä tuota sitten selittää?Onko syy siinä, että ovat joutuneet olemaan milloin minkäkin vallan alla?Sekään selitys ei oikein kanna kun nyt ajatellaan esim.Viroa ja heidän isänmaallisuuttaan.Miten ollaan ja käyttäydytään isänmaallisesti?Yhteenpuhaltaminen ja yhteenkuuluvuudentunneon kyllä kaikonnut kahtiajakautumisen mukana lähes kokonaan.Harmi.
Ilmoita asiaton viesti
Mukava kommentti.
Minä kyllä ymmärrän sen isänmaallisuuden. Suomalaisten isänmaallisuutta letsottiin tarkoituksella sotien aikana, aivan kuten Venäjällä ja nyt ilmeisesti Virossa. Niin tehtiin myös sodan jälkeen.
Silloinkin vielä kun minä olin kasvuvaiheessaa kasvattajat, koulussa opettajat ja myös muu kasvuympäristö, kasvattivat ja totuttivat isänmaallisuuteen. Myös tiedotusvälineissä, erityisesti radion ja TV:n urheiluselostuksissa lietsottiin isänmaallisuutta. Pekka Tiilikainen ja Paavo Noponen olivat parhaita isänmaallisuuden lobbareita.
Kyllä minä isänmaallisen tunteen ymmärrän, ihan tunnetasolla siis, ymmärrän myös sen mihin sitä isänmaallisuutta tarvitaan.
Isänmaallisuus, kuten myös uskonto, eivät kuitenkaan ole tarttuneet minuun sillä tavalla syvältä kuin moniin maanmiehiini. Heille, siis muille, isänmaallisuus on olennainen osa itseä, omaa minuutta. Minun kohdallani isänmaallisuus on jotenkin ulkopuolinen asia. Pystyn ajattelemaan maailmaa sekä ilman isänmaallisuutta, että isänmaallisuuden kanssa.
Ymmärrän mihin isänmaallisuutta tarvitaan tässä maailmassa, jonka rakenne perustuu näihin isänmaallisuuden tuntemuksiin eri maissa. ilman isänmaallisuutta yhteiskuntien rakenteet voisivat järkkyä ja seurauksena olisi kaaos.
Isänmaallisuudessa on myös omat haittapuolensa, se näkyy nyt Ukrainassa, missä isänmaalliset venäläiset surmaavat isänmaallisia ukrainalaisia ja tuhoavat isänmaallisten ukrainalaisten koteja ja maan infrastruktuuria.
Isänmaallisuus on sekä hyvä että paha asia. Valitettavasti emme voi valita vain niitä hyviä puolia vaan pitää hyväksyä molemmat puolet, jos haluamme olla isänmaallisia ja hyväksyä isänmaallisuuden myös muissa maissa.
Ilmoita asiaton viesti