Musiikki ihmismielen manipuloinnin välineenä
Mikään muu eläin ihmisen lisäksi ei musisoi, ei nauti musiikista, eikä myöskään hyppelehdi mielettömän näköisesti musiikin tahdissa.
Mitä tämä musiikki oikeastaan on?
Mieleeni tuli yksi asia. Musiikki on ihmisen mielen manipulointia. Musikki ilmaisee tunteita ja välittää tunteita toisesta ihmisestä toiseen ihmiseen. Musiikilla tietoisesti välitetään tunteita ja synnytetään tunteita.
- Musiikilla synnytetetään kansallistunteita, finlandia hymnin, maamme laulun, tai porilaisten marssin kuullessaan suomalainen tuntee harrasta isänmaallisuutta ja paljastaa päänsä.
- Marssimusiikilla ja marssilauluilla luodaan sotilaisiin rohkeutta käydä taisteluun.
- Työväenlauluilla luodaan työläisille taisteluhenkeä herrojen vastaisessa sodassa.
- Suosituimpia musiikissa ja lauluissa välitettyjä tunteita ovat romanttiset tunteet.
- Yksi suosituin musiikin laji on musiikki joka saa jalan vipattamaan, eli saa ihmiset ryntäämään parketeille, paritanssin pyörteisiin.
- On myös olemassa uskonnollisten tunteiden tarpeisiin luotua musiikkia, kuten virsiä.
- On tehty tarkoituksella musiikkia myös surun ilmaisuun, on itkuvirsiä ja hautajaismusiikkia.
Musiikki, sen tekeminen ja sen suosio ovat selvä osoitus siitä miten ihmismieli on altis vaikutuksille tunteiden kautta, tunteiden jotka välittyvät musiikin välityksellä.
Tunteiden välittäminen musiikin avulla ei kuitenkaan ole ainut keino manipuloida ihmismieltä. Tärkeimpiä keinoja ihmismielen manipulointiin ovat sellaiset konstit mitä nykymaailmassa käyttävät esimerkiksi Putin, Trump, Johnson ja Suomessa persut.
Hmmmm… oletko varma, että sinun mieltä ei ole manipuloitu?
Ilmoita asiaton viesti
Olen varma että minun mieltäni yritetään jatkuvasti manipuloida, sekä musiikin avulla, että kaikella muullakin tavalla, persut esimerkiksi yrittävät kaiken aikaa manipuloida. Blogissani en maininnut yhtä tärkeää manipuloinnin välinettä, nimittäin mainontaa.
Olen myös varma siitä että minutkin on manipuloitu, monella eri tavalla. Ihminen on sellainen olento joka on manipuloitavissa ja minä olen ihminen.
Ihminen on myös sellainen olento joka voi huomata sen miten muita ihmisiä manipuloidaan, mutta ei sitä miten häntä itseään on manipuloitu, tai manipuloidaan.
Siispä en itse osaa kertoa millä tavalla minut on manipuloitu, mutta sinä varmaan osaat, minä vain en välttämättä usko sinua, koska minut on manipuloitu uskomaan siihen mihin minut on manipuloitu uskomaan.
Ilmoita asiaton viesti
Musiikilla on reitti ihmisen aivojen tunnealueelle niin, joka läpäisee monet tietoisuuteen ja tahtoon perustuvat esteet sitä pysäyttäisi. Musiikki käy myös dialogia kuuntelijansa kanssa, toisaalta yksinkin esitetty musiikki käy dialogia virtuaalisen kuulijan kanssa.
Musiikin mieleen vaikuttaminen on tunnettu jo muinaisessa Kreikassa, jossa kehittyi nykyisinkin musiikkiterapiassa käytetty periaate: Suruun tarjotaan aluksi surullista musiikkia, joka auttaa tunteen purkamista myötäelämisen tunteen kautta. Sen jälkeen musiikkia on muutettava pirteämpään suuntaan, jotta tunneskaala saadaan avautumaan toisaalle.
Musiikin tempo vaikuttaa ihmisen sykkeeseen, vaikka sen mukana ei liikkuisikaan. Nopeatempoinen musiikki nostattaa sitä ja sopivan musiikin sisällön mukana kiihdyttää myös mielialaa.
Yhdessä musisointi, esim. kuorolaulu, luo puitteet kokemuksesta olla osa jotain suurempaa. Tämä usein huumavankin voimaannuttava kokemus on ollut runsaasti käytössä poliittisessa agitaatiossakin.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on hieno kommentti. Sanot asiat hyvin. Minulla ei ole siihen lisättävää.
Ilmoita asiaton viesti
Et ole tainnut koskaan kuunnella mustarastaan tai satakielen laulua? – Tunnen erään muusikon, joka äänittää lintujen laulua ja käyttää sitä materiaalina omiin teoksiinsa.
Ilmoita asiaton viesti
”Et ole tainnut koskaan kuunnella mustarastaan tai satakielen laulua? ”
Ihan varmasti olen, mutta en ole niin musikaallinen että tunnistaisin eri lintujen lauluäänet, kuten tunnistan Barbara Streisandin, Tina Turnerin, Kirite Kanawan, tai Topi Sorsakosken äänet, kun kuulen ne.
Ihailen niitä jotka osaavat matkia lintuja, mutta en oikein ymmärrä miten niitä lauluja voi käyttää hyödyksi musiikissa.
Toki ymmärrän monia musiikin lajeja, kuten klassista, itämaista musiikkia, suomalaista perinteistä tanssimusiikkia, sitä jota järviradio soittaa, jazzia, kansainvälistä pop- musiikkia, etenkin sen klassikoita ja monia muita, mutta en suomi-poppia, enkä suomi-räppiä.
Ilmoita asiaton viesti
Korkeasaaren apinat haluavat mielummin kuunnella liikenteen ääniä kuin Mozarttia https://yle.fi/uutiset/3-11582692
Ilmoita asiaton viesti
Katselin tänä aamuna tallenteena radion sinfoniaorkesterin esittämänä Bethovenin kolmoiskonserton op.56. Johtajana Nicholas Collon ja solisteina suomalaisia nuoria muusikoita.
Aivan taivaallista musiikillista manipulointia, mutta en tiedä mihin se manipuloi.
Ilmoita asiaton viesti
Linnuilla on eläinkunnassa omanlainen, erityinen suhde musiikkiin.
Satakieli on päässyt sävellyksen nimeen esimerkiksi Igor Stravinskyn Satakielen laulussa (Le chant du rossignol, 1917), jonka juoni perustuu H.C. Andersenin satuun. Alkupuolella huilu ja muut soittimet esittävät luonnollista, elävää, monimutkaisesti laulavaa satakieltä, kun taas jälkipuoliskolla ääni on mekaanisempi sen takia, että kyseessä on satakieltä korvaava mekaaninen kone. Satakielinimisiä kappaleita löytyy myös mm. Couperiniltä, Granadosilta ja Händeliltä. Myös Hector on säveltänyt laulun Satakielen laulu V.A.Koskenniemen runoon, mutta tällöin ei enää ole kyse satakielen äänen jäljittelystä.
https://tringa.fi/2016/12/05/mustarastas-ja-muut-linnut-musiikissa/
Ilmoita asiaton viesti
Jos linnuilta itseltään kysytään, niin tilanne lienee tämä:
Linnuista lähinnä koiraat ilmaisevat itseään laululla, joka voi olla yhtä ja samaa säettä toistavaa tai sitten eri tavoin ääniä luovasti sommittelevaa. Ainakin jälkimmäisessä tapauksessa tapahtuma on lähellä ihmisen musiikillista luovuutta. Näissä tapauksissa monipuolinen ja taiturillinen laulu vetoaa vastakkaiseen sukupuoleen. Vaikka taustalla lienee signaali viriiliydestä, voidaan sitä rinnastaa ihmisten musiikille asetettuihin esteettisiin kriteereihin. Säelaulajilla taas laulun intensiteetti on naaraille merkkinä laulajan ”reippaudesta”.
Omiaan lauluun laittavia ovat ainakin kottarainen, kiurut, rastaat, kertut, kerttuset, puna- ja sinirinta, viherpeippo ja –varpunen, hemppo, urpiainen, haarapääsky, koskikara, käpylinnut ja västäräkki.
Ilmoita asiaton viesti
Musiikissa lintujen laulua kuulee varsin usein. Useimmiten se on tunnelmaa kuvaavaa, mutta esiintyy myös joskus temaattisena materiaalina. Ja useimmiten sen käyttö on aika pinnallista trilleineen ja kukuntoineen.
..joista viime mainituista tuli mieleen:
Mökkiympäristössäni on ollut eriskummallisia käkiä, jotka eivät tyydy oppikirjamaiseen kukkumiseen pienessä terssissä (esim. G-E). Pari kesää sitten yksi oli valinnut laulettavakseen ”paholaisen intervallin” tritonuksen (esim. F#-C).
Tämän kesän alussa yksi lisäsi etuheleeksi sävelaskelen alemman sävelen, mikä toi mieleen japanilaisen shakuhachi-huilun soinnin. Se aloitti iltapäivästä poikkeuksellisen kvarttikukunnan (esim. G-D), mutta laajensi illan edetessä kvinttiin (esim. G-C). Välillä se tyytyi saman sävelen toistoon, tuloksena priimi.
…eikä tässä vielä kaikki: iltalaulun erikoisuus oli perinteisen pienen terssin ja mainitun kvintin vuorottelu, tuloksena duurikolmisoinnun murtosointumuoto (esim. G-E-G-C).
Käet sekoilevat tunnetusti loppukesästä testosteronitasojen laskiessa, mutta tämä kaikki tapahtui siis kesäkuun alussa.
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti ei ole tainnut koskaan kuulla maailmanlaajuista ihailua saanutta suomalaisen säveltäjän Einojuhani Rautavaaran teosta Cantus Arcticus.
Sen olennainen osa on teokseen sisällytetty nauhoite lintujen laulusta.
Suosittelen lämpimästi ahtaan kokemuspiirin laajentamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Suosittelen lämpimästi ahtaan kokemuspiirin laajentamiseksi.”
Varmaan olisi hyvä tutustua Rautavaaran ja muidenkin säveltäjien tuotantoon. Itselleni Rautavaara, kuten useat nykysäveltäjät, ovat säveltäneet outoa ja kummallista musiikkia, yhtä kummallista kuin joku Suomi räppi. Mutta kun Bethovenissakin, ja muissa klassikoissa, olisi vielä paljon minulle tutkimista.
On outoa kun uutisissa sanotaan että joku suomalainen ”räppäri” josta en ole koskaan kuullut, vetää stadionin täyteen ihmisiä ja kun sitten yritän kuunnella sitä musiikkia, en käsitä siitä yhtään mitään, se tuntuu vain hullulta ja typerältä. Sama juttu on muuten monien Suomalaisten tuttujen iskelmätähtien suhteen. Vaikka voin ne jotenkin ymmärtää, ei vain nappaa.
Viimeiset suomalaiset ”hyvät” iskelmätähdet ovat jo aikoja sitten kuolleet, kuten Seija Simola, Kirka, tai Topi Sorsakoski, Ulkomaalaisia iskelmä, rock- ja jazzvirtuooseja toki riittää, Ne harvat kansainvälisesti menestyneet suomalaiset popparit eivät kuitenkaan kuulu suosikkeihini, kuten edellä mainitsemani kansalliset sankarit. Ulkomaalaiset suosikkinikin, kuten Kiri Te Kanawa, Barbara Streisand, Tina Turner, CCR ja Abba, alkavat kuitenkin jo olla kuolleita, tai ainakin iäkkäitä.
Einojuhani Rautavaaraan tarkemmin tutustuminen voisi olla antoisampaa kuin johonkin räppäriin tutustuminen, mutta kaikkea ei kertakaikkiaan voi tarkemmin tutkia yhden elämän aikana.
Ilmoita asiaton viesti
”Mikään muu eläin ihmisen lisäksi ei musisoi, ei nauti musiikista…”
Lehmät suorastaan rakastavat musiikkia.
https://www.youtube.com/watch?v=IypL_EcI9XE
https://www.youtube.com/watch?v=lXKDu6cdXLI
Samoin hevoset.
https://www.youtube.com/watch?v=k5lg_-P4aoA
Ilmoita asiaton viesti