Nykyhallituksen, edellisen hallituksen  ja vähän seuraavankin hallituksen “saavutusten” pohdintaa

Tämä nykyinen hallitus on selvinnyt urakastaan paremmin kuin olisi odottanut.  Edellinen hallitus, se Sipilän hallitus, sen sijaan selvisi urakastaan selvästi huonommin kuin mitä olisi odottanut.

Vaikea sanoa mistä tämä kaikenkaikkiaan johtuu, syyt ovat sekalaiset ja moninaiset, mutta yritän kuitenkin 

  • Suurin syy on varmaan se että odotukset Sipilän hallituksen onnistumisesta olivat olennaisesti suuremmat kuin mitä olivat  odotuksen Rinteen hallituksen onnistumisesta. 
  • Suuri vaikuttava tekijä kummankin hallituksen onnistumiselle tai epäonnistumiselle ovat kuitenkin olleet molempien hallitusten tekemisten suhteen täysin riippumat globaalit markkinavoimat, joiden perusteella suomalaiset tuotteet joko käyvät kaupaksi, tai eivät käy kaupaksi.
  • Tietenkään ei voida laskea pois yritysten toimintaa.  Sillä miten yritykset keskimäärin onnistuvat kehittämään tuotteitaan tai tuotantoaan on yhtä suuri merkitys kuin kansainvälisillä suhdanteilla.  Tähän tietenkin vaikuttaa hallitusten politiikka, mutta pitemmällä tähtäimellä. Tärkeää on kansalaisten kouluttaminen, se miten laajasti kaikki kansalaiset otetaan koulutukseen mukaan ja miten yhteiskunta tukee opiskelijoiden selviytymistä.
  • Yritysten menestymiseen vaikuttaa tietenkin se miten hyvin työvoimaa on saatavissa ja miten hyvin motivoitunutta ja miten hyvin koulutettua saatavilla oleva työvoima on. Hallitukset voivat vaikuttaa sekä työntekijöiden kouluttamiseen, että myös työn tekemisen motivoimiseen monin tavoin. Tosin pitää sanoa että hallitusten toimet ovat pidemmän tähtäimen toimia, jotka eivät todennäköisesti vaikuta oman hallituskauden aikana, vaan vasta myöhemmin.

 


Näiden kahden hallituksen erilaisista hallinnollisista toimista, jotka vaikuttavat talouden menestymiseen, tulevat mieleen lähinnä työllisyyden edistämiseen ja työttömyyden vähentämiseen pyrkivät toimet, jotka ovat tietenkin tärkeitä ja hallituksen mahdollisuuksien rajoissa.

Sipilän hallitus pyrki ennen kaikkea saamaan aikaan uutta työllisyyttä työvoimakustannusten laskun kautta.  Se saikin jotain aikaan sillä saralla kovan työn ja väännön tuloksena. Sen vaikutuksia on kuitenkin vaikeata arvioida siksi että tilanne globaaleilla markkinoilla muuttui yllättäen myönteiseksi Sipilän hallituksen loppuaikoina ja se sai aikaan yllättävän tilausten kasvun ja työllisyystilanteen olennaisen paranemisen. 

Sipilän hallitus pyrki myös aktivoimaan työttömiä työnhakuun, säätämällä työnhakuvelvoitteen, jonka laiminlyöminen vaikutti negatiivisesti maksettaviin työttömyyskorvauksiin.

Negatiivisista Sipilän hallituksen toimista mainittakoon koulutusmäärärahojen leikkaukset muiden leikkausten yhteydessä, valtion menojen karsimiseksi ja velanoton vähentämiseksi.

Koulutusmäärärahojen vähentämisessä ei kuitenkaan ole pelkkää miinusta, vaan plussaa myös.  Kun määrärahoja vähennetään, se myös pakottaa rationalisoimaan ja tehostamaan toimintaa, niin että samat oppimistulokset saavutetaan pienemmillä kustannuksilla.


Rinteen malli parantaa työllisyyttä oli työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen neuvottelut, jotka aloitettiin heti hallituskauden alussa.  Tavoite oli sama kuin Sipilällä, mutta pehmeimmin keinoin. 

Vaikeata sanoa onko niistä neuvotteluista ollut mitään hyötyä.  Ehkä ne ovat vaikuttaneet jotain käytyihin palkkaneuvotteluihin, ehkä eivät.


Marinin hallitus on panostanut uudelleen koulutukseen.  Ehkä tämä panostus tuo enemmän tuloksia jos Sipilän hallituksen suorittamat leikkaukset olivat jo ehtineet tuottaa tulosta opetuksen tehostamisen ja rationalisoinnin suhteen.

Globaalin markkinatilanteen vuoksi parantuneesta työllisyystilanteesta on ollut paitsi hyötyä, myös haittaa. Valtion menot ovat pienentyneet ja tulot kasvaneet, mutta työvoimapula uhkaa yritysten kasvumahdollisuuksia Suomessa. 

Siihen Marinin hallituksella on ollut keinona työvoimapalveluiden parantaminen ja eläkeputken lyhentäminen, sekä eläkeläisten houkuttelu mukaan työelämään.  Näidenkin toimien teho ja hyöty näkyvät vasta seuraavilla hallituskausilla.


 

Sipilän ja Marinin hallituskausia seurannee Orpon hallituskausi.  Orpo on luvannut veronalennuksia kansalle, mutta sillä konstilla ei taloutta korjata, se on vain konsti pääministerin pestin hankkimiseksi.

Mitä Sipilän hallitus tulee tekemään se tullaan näkemään, toivottavasti se tekee jotain hyvää.


On hyvä että valta välillä vaihtuu, ja vallanpitäjät.  Ei ole hyväksi jos sama taho, tai sama puolue,  pitää valtaa käsissään liian pitkään.

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu