Oikeistopopulistit ottavat politiikan tosissaan
Ensin Trumpin kannattajat eivät suostuneet nielemään vaalitappiotaan ja nyt Brasiliassa tilanne näyttää samalta.
Missä muualla maailmassa on oikeistopopulistisia hallituksia, joita uhkaa vaalitappio? Mieleen tulee ainakin Brexit-Englanti, jossa brexitistien kannatus ei ole enää samalla tasolla kuin pahimman brexit-kiiman aikana.
Myös Puolassa, Unkarissa ja Italiassa on tällä hetkellä oikeistopopulistihallitukset, mutta niissä maissa ei nyt ole kovin vahvaa sisäistä oppositiota. Kaikki ne maat on kuitenkin vahvasti oppositiossa EU:ta vastaan, vaikka ovat EU-maita ja EU:sta taloutensa osalta riippuvaisia.
Näiden maiden EU-vastaisuus johtunee siitä että EU:ssa valtaa eivät käytä oikeistopopulistit. Toisaalta, jos EU:ta hallitsisivat, oikeistopopulistit, mitään EU:ta ei varmaan olisi olemassakaan, eikä EU:n taloudellista yhteistyötä. Eurooppa olisi täynnä pieniä sirpalevaltioita, alttiina oikeistopopulistisen Venäjän hyökkäilyille.
Vaikka EU:n hallinnossa on mukana myös oikeistopopulisteja, mm. Suomen kaksi persumeppiä, heitä on siellä EU:ssa vähemmistö. Asioista päätetään EU:ssa siis vielä normaalilla tavalla, eikä tämä normaali sovellu niille oikeistopopulisteille, jotka hallitsevat Puolaa, Unkaria ja italiaa.
Englannissa brexitistit ovatkin jo irroittaneet maan EU:n vaikutuspiiristä, mutta maassa menee sen johdosta taludellisesti entistä huonommin, mistä syystä brexitistit eivät ole enää Englannissa enemmistössä ja vallanvaihdos on tulossa seuraavien vaalien yhteydessä, mikäli vallassa olevat brexitistit päätyisivät siellä joskus vaalit pitämään.
Jos Englannissa vaalit pidettäisiin ja brexitistit kärsisivät siellä tappion, kuten ennustetaan ja kuten Jenkkilässä ja Brasiliassa on käynyt, siitä olisi varmaan Lontoossa seurauksena samanlaiset mellakat kuin mitä Brasiliassa ja Jenkkilässäkin on nähty ja tapahtunut.
Oikeistopopulistit ottavat politiikan tosissaan
Vaikka toteamus on banaalin oloinen itsestäänselvyys, tässä on mukana selkeä löydös.
Sanotut, ei aina kolahda, ja kun täysosumia, niiden kanssa voi olla sen verran yhtä, että mikään viisari ei värähdä.
Mitähän tästäkin ilmiöstä voisi löytää, ja miten ohjata jotain sinne, että parempaakin lähtee, kun sitä toisaalta ajoittain haetaan, ellei sitten ihan jatkuvasti, mitä energiaa ylipäätään on.
Otsikon pointti on oikeasti tosi hyvä.
Se draivi, johon näillä päästään, voi kokeentua toisaalta päin arveluttavaksi, eikä syyttä suotta. On kuitenkin sitä samaa, mitä yleensä muutenkin.
Peruste tilanteelle on selkeä, ja johtuu haasteesta, johon ollaan oltu sodassa, ja kauan aikaa soitellen. Ei ihan koko totuus, tosin paljolti näin.
Maailmaa selvenee kaiken aikaa, kuten se ilmenee. Ihmisellisempi näkeminen on näissä jotain epäkonkreettista, mitä pidetään haihatteluun päin menevänä. Otettaisi eläimen lailla, nämä havainnot ja piste. Hyvä vaihtoehto.
Monipuolisten suhtautumisreservien välttämättämyys, käy ainakin selväksi. Mutta miten käy todellisuudentasaiselle, jos se vaatii tällaista. Ei näytä ihan hyvältä, eikä edes saa.
Ilmoita asiaton viesti
Vain 8 kertaa sana oikeistopopulistit 😆 .
Osaatko kirjoittaa sanaa vasemmistopopulistit? Ovatko vasurit politiikassa mukana leikillään?
Ilmoita asiaton viesti
Itsestäänselvyys mielestäni. Extremismin toteutumia lienee enemmänkin.
Osa extremismiä on myös enemmistöpainotukset. Erona vain se, että osanottajia saadaan mukaan enemmän.
Ajastaan extremismin populistisuuspotentiaalisuuksissa tapahtuu muutoksia. Muutenkin tärkeää nähdä näitä myös samaan kuuluvasta vinkkelistä.
Eräs jako joka voi olla onnistunut, on tosiaan jakaa populismi enemmistötyyppiseen, ja vähemmistösellaiseen.
Toisen vaiheen tulkinta voisi olla sitä, että arvioitaisiin sitä, mitä se populismi tässä on, ja miten tarpeellinen on kuvaamaan kokoonpanoja.
Kyseessä toisaalta käytäntö, jota vahvasti eletään, ja jopa hyveellisyyteen asti otettavasti. Mikä ettei, tosin kaikki ei ihan mukana.
Tästä on hyvä jatkaa…
Ilmoita asiaton viesti
”Osaatko kirjoittaa sanaa vasemmistopopulistit?”
Kokeillaanpa.
Vasemmistopopulisti.
Hyvinhän tuo näytti onnistuvan. 🙂
Tässä yhteydessä ei nyt kuitenkaan ole kyse vasemmistopopulismista.
Sitäpaitsi vasemmistopopulismi ei ole termi joka olisi laajasti käytössä ja jolla olisi vakiintuneempi merkitys. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä etteikö vasemmalla oltaisi populisteja,
On myös selvää että vasemmistopopulismi voisi terminä toimia. Itseasiassa vasemmistopopulisimi, jos se sana saisi tarkemman määrityksen, olisi hyvin lähellä oikeistopopulismia.
Kannattajakunta voisi olla vasemmistopopulismissa suunnilleen samantapainen kuin oikeistopopulismissa ja yhteistä voisi olla se että epäonnistumisille haetaan viholliskuvia (maahanmuuttajat, juutalaiset, kommunistit, kapitalismi, porvarit, amerikkakaiset, venäjä, EU jne.)
Yhteistä olisi myös realismin puute ja utopiaan perustuva usko ja toivo jostain epämääräisestä paremmasta tulevaisuudesta, kunhan kuviteltu ”vihollinen” ensin on voitetu tai tuhottu.
Ilmoita asiaton viesti
Tykkäysnappula ei jostain syystä toimi. Jatketaan tekstinä, aiheeseen liittyen …
Populismi sana viittaa väkeen, ts toimijamääriin. Joukon kautta haetaan voimaa. Positiivisesti tästä voi kertoa yhteistyönä, vaikka yhteistyö viholliskuvaksi nostetun tapauksessa, on hankalan oloista. (usein ilmenevä kokemus)
Populistinen paikka noin yleensä ottaen, tuntus vähän elämää rikkovalta, joko itseä tai muita kohtaan, ts se asettuminen, johon on todennäköisin perustein liittää sellaisia sidonnaisuuksia, ja niiden todennäköisiä sovellutuksia, jotka osaa arvella riittävän ongelmalliseksi.
Äskeisen tajuamiseen, ei välttämättä voi yltää, etenkään jos liittoutumisia ei ole tapana tarkastella siten, kuin ne yleensä helposti ilmenevät.
Jättäytyminen pois sidonnaisuuksista, ei kuitenkaan voi olla realismia, sillä jokainen populismipotentiaalinen ryhmittymä, on ottanut matkaevääkseen sitä ainesta todellisuudesta, joka on relevanttia… ja yleensä myös meille kaikille, ainakin jossain kehitysvaiheessa, jota ilman ei välttämättä kasvu toteudu sellaisuuteen saakka, mitä on toisaalta odottaa.
Tuon vuoksi, moninaisempi ote on realismia, ts että on mukana siinä, mitä elämässä yleensäkin ilmenee. Jos nämä paikat on vallattu liian pahasti… voi sanoa tuleensa syrjäytetyksi niissä yhteyksissä, joissa ei voi toteuttaa sitä elämän edellytysten puolta jota on tarpeen toteuttaa.
Jokapaikan osallistujasta tuolla tavoin, tulee helposti ongelma. Ei kuulu varsinaisesti mihinkään, tai osoita sitä kuuluvaisuutta, joka on odotuksena, mutta joka kuitenkin voi olla mukana tavalla, jota tietyn osallistumisalustan on tarkoitus keskitetysti hoidella.
Monipuolisuuden voi nähdä tilanteentasaisuutena, liittäen tähän mindfullnessia jne. Kielteisempi tulkinta voi olla individualismi, ja tähän nähden se kollektiivisempi hankaluusmuoto.
Nämä ovat helposti käytännössä turhan kaavamaisia. Mikä tätä viimein saa aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Populismi sana viittaa väkeen, ts toimijamääriin. Joukon kautta haetaan voimaa.”
Toisaalta tämä populismi-ilmiö on todellakin ihmisen yhteisöllisyyden, tai rumemmin sanottuna laumasieluisuuden osoitus, toisaalta se on sen täyttymys.
Populismi hakee yhteisöllisyyden tunnetta yhteisistä viholliskuvista. Vihollinen ei ole välttämättä ulkopuolinen.
Putin käyttää tehokkaasti ulkoista viholliskuvaa (länsimaat, natsit, EU, Nato) kansallisen yhteenkuuluvaisuuden tunteen luomiseen.
Muualla käytetään ulkoisten viholliskuvien puutteen vuoksi myös muita viholliskuvia. EU:n tai islamin lisäksi viholliskuviksi kelpaavat hyvin myös esimerkiksi herrat, vanhat puolueet, kommunistit, vihervasemmisto, haittamaahanmuuttajat, suvakit, juutalaiset, feministit, homot, toisenväriset jne. Viimeaikoina muotiin suosikkivihollisiksi ovat tulleet esimerkiksi Wokettajat.
Viholliskuvilla luodaan ihmisille niin ominaista ja tarpeellista yhteenkuuluvaisuutta, yhteishenkeä ja toivoa paremmasta, sen jälkeen kun vihollinen on kukistettu.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kannata tehdä yliodotuksia siitä, miten kaikin tavoin ihmisten yhtenäisyys voi rakentua, eri tilanteissa, jos vain muuten mahdollista.
Se yhteyden muodostumistapa, joka nyt vallitsee, tulisi paremminkin saattaa arvioinnin kohteeksi. On yhteisöjä ja niiden muodostumista laajempaa kontekstia, ja tosiaan määräävänä, ainakin näihin valmiuksiin nähden, joita yhteisösopeutumisissa.
Konteksti johon viittaan, voi hyvin olla ihmisen oman työn tulos, mutta haaste silti, ja ehkä etenkin sen takia. Saavutetusta kuitenkin pidetään helposti kiinni.
Kiinnittymiseen on joko varaa, tai sitten muuta ei ole niin mahdollisena.
Joka tapauksessa, yhteisöllisempi tai joukollisempi toimija, on samalla tapaa realiteettien edessä. Mikä toimitapa tuntuu sopivalta, ja mahdolliselta. Johonkin asti kyetään.
Piti jo aiemmassa viestissä liittää piirteitä, jotka liittyvät yhteen individualismin ja kollektiivisuuden kanssa. Näissä on paljon yhteistä, ja ajatellut jopa niin, että kollektiivisuus olisi enemmän sellaista individualismia, joka on boostattu monitoimijuudella. Siten on vahvempi i-muoto, kuin pelkkä yksilövetoinen individualismi.
Individualimissa on jotain egoperusteista, suojaavana. Vastakkaista tälle olisi liikkuvuus, siis tilaa hakevana, ts käytännössä juuri se liikkeen monipuolisuus, joka ei välttämättä jämähtämiseen kuuluvasti ja suojaavassa kontekstissa ole in, mutta jota väistämättä painesssa rakentuu, ts riskitekijöitä, vakautuksellisen kannattajiin nähden.
Paikat syntynevät myös tällaisiin nähden. Käytännön maailmaa jos katsoo, tämän vinkkelin olemassaoloa voi todentaa, hyvin perustein.
Kaikki tila mitä rakennetaan, voi mennä sitä mukaa. Kun tähtikuviot tietynlaisesti, se mitä kasataan, kaikki menee. Tällaiset tilanteet on hyvä huomata. Käytännössä, kollektiivisuus voi olla vastausta tähän.
Jos fysiologisella tasolla on immuniteetiksi kutsuttua toiminnallisuutta, ja jopa äärimmäisyyteen menevänä,… eiköhän samaa voi ilmetä tasolla, joka on tavan kokemaamme elämää lähempänäkin.
Perustavat tarpeet voidaan ottaa liian heikosti tai itsestäänselvästi, koska vaikuttavat melko primitiivisiltä. Seuraus on, että näiden kanssa on pakko tehdä yhtä sun toista, ja siihen laadullisempaan ei jää niinkään oikeita paukkuja.
Ihmisen perustarpeet, ja näiden ympärille keskittymistä pidetään helposti patologiana, milloin erittäin tarpeellisena. Kun nämäkin määräytyvät jonkun mukaan… ei oikein ihme, että joidenkin perusasiat jää tolalle, mikä näkyy jatkuvasti.
Ei kai sotkut välttämättä tämän vaikeampia ole. Tekijöiden hahmotus vaikeampaa, koska päätelmiä ei voi suoraan rakentaa konkretiaan pidättäytyvästi, mikä on toisaalta juuri se in, ei niinkään rakenteluvalmius, joka ihmiselle muuten ominaisempaa, kuin mitä osataan ajatella mahdolliseksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Toisaalta, jos EU:ta hallitsisivat, oikeistopopulistit, mitään EU:ta ei varmaan olisi olemassakaan, eikä EU:n taloudellista yhteistyötä.”
Ainakin Suomessa oikeistopopulistisiksi kutsumasi kannattavat nimenomaan EU politiikkaa, joka nimen omaan perustuisi siihen talousyhteistyöhön, kuten alunperin oli tarkoitus ainakin mielikuvissa, millä EU meille aikanaan mainostettiin.
Mielestäni on populisimia vetää henkeselit EU:n ja euroopan talousyhteistyön päälle, koska eivät ole toisistaan riippuvaisia.
Saatan olla väärässä, mutta uskoisin, että suurin osa esimerkiksi näistä ”oikeistopopulisteista” kuten ihan koko Suomen kansasta ei näe ongelmaa talousyhteistyössä, mitä Suomi siis teki jo ennen EU:ta kuulumalla ETA:an, mutta en usko että suurin osa suomalaisista haluaa liittovaltion, joka on vääjämätön suunta, kun EU päättäjissä ei ole niitä ”oikeistopopulisteja”.
Ilmoita asiaton viesti
”en usko että suurin osa suomalaisista haluaa liittovaltion, joka on vääjämätön suunta, kun EU päättäjissä ei ole niitä ”oikeistopopulisteja”.”
Oikeistopopulistit halajavat kaikenlaisen kansainvälisen taloudellisen yhteistoiminnan ja kaupankäynnin lopettamista ja se tapahtuu irtautumalla niistä rakenteista joilla kauppaa käydään Euroopassa ja muualla.
Tänä päivänä todellisuutta ja realismia on se että kauppaa Euroopassa käydään EU:n sanelemilla ehdoilla ja tässä on olemassa suuri harha, sillä ei EU:ta käytännössä ole olemassa. EU on vain yhteisnimitys niille säännöille joita on sovittu 29:n valtion kesken. Nimi EU voitaisiin aivan hyvin jättää pois, koska ei se EU mitään ole, ei ainakaan mitään sellaista mikä määräisi yhtään mistään.
Ne valtiot jotka kuuluvat EU:hun määräävät yhdessä omista asioistaan, mutta tekevät yhteisiä päätöksiä. EU- maiden lisäksi näitä yhteisiä päätöksiä noudattavat myös monet valtiot jotka eivät yhteisten päätösten päätöksentekoon EU:ssa osallistu, kuten Norja ja Sveitsi.
Kauppaa Euroopassa tehdään tänä päivänä niillä säännöillä joita EU:n puitteissa tehdään. Muilla säännöillä, millään omilla säännöillä, kauppaa ei voi tehdä, kun muut eivät niitä sääntöjä hyväksy.
Tietenkin voi olla että EU:n puitteissa laadittu säännöstö jossain vaiheessa puretaan, tai se purkaantuu itsestään. Siitä on sitten seurauksena joko säännöttömyys, viidakon lait, tai jotkut uudet säännöt. Jos näin käy, sitten pitää kaupankäynnissä sopeutua joko säännöttömyyteen, tai niihin uusiin yhteisiin sääntöihin, silloinkaan maat, varsinkaan pienet maat, eivät pysty käymään kauppaa omilla säännöillään.
Ilmoita asiaton viesti
Pelisääntöjen yhteensovittaminen on täysin kannatettava ja mahdollinen asia, mikäli se tapahtuu luontevassa aikataulusussa ja perustuu vapaaehtoisuuteen.
EU:ssa mitä ei näkemyksesi mukaan ole olemassa, mikään ei perustu vapaaehtoisuuteen, vaan kiristämiseen ja pakkoon.
Jos ette hyväksy sitä tai tätä, ajaudutte ulos sisämarkkinoilta ja hukka teidät perii. Tämä on se viesti, mitä EU haamuhallitus jakaa.
Tai noista nettosaajamaista esimerkkinä Unkarin kiristäminen, eli ette saa tulonsiirtoja, mikäli ette tee sitä tai tätä. Ottamatta kantaa nyt sen ja tän sisällöstä.
Seuraa oma henkilökohtainen mielipide/arvaus/näkemys:
Kun Euroopan yhtenäistymistä pyritään pakolla ajaa eteenpäin aikataulussa, mikä on kestämätön, se voi johtaa EU:n hajoamiseen, joka ilmenee Brexit ja luettelemiesi oikeistovaltaisten hallitusten muodossa.
EU on rakennettu niin, että on ensin haalittu jäsenmaat sisään antaen EU:sta kuvan, joka on vapaakauppaalue, joka perustuu vapaaehtoisuuteen, missä jäsenmaat voivat kehittyä omaan tahtiinsa kohti yhteistä tavoitetta ja missä jäsenmaat eivät takaa tai maksa toistensa velkoja ja jossa ei ole jäsenmaiden välisiä tulonsiirtoja ja yhteisvelkoja ja missä on ennalta määrätyt raamit, miten paljon saa velkaantua suhteessa bkt ja mikä pitää talouskasvun olla.
Mikään näistä lupauksista ei ole pitänyt paikkaansa ja väittäisin, että ylivoimaisesti suurin onsa koko EU kansasta kuitenkin kannattavat tuota luvattua mallia, millä porukka on sisään huijattu.
Nyt kun vallalla onkin malli, missä nuo yhteiset säännöt on heitetty roskiin, niin en pidä ihmeenä, että sitä aletaan vastustaa ja se luo kapuloita rattaisiin sen yhteisen kehityksen aikataulussa.
EU olisi pitänyt rakentaa niin, että mukaan pääsee asteittain sitämukaa, kun toteuttaa yhteisiä tavoitteita ja yhteisvaluutta vasta sitten, kun jäsenmaiden talouksien isot asiat ovat niin yhtenäisiä, että niille on mahdollista kohdentaa yhteneväistä rahapolitiikkaa.
Macrone taisi joskus esitellä jotain tämänsuuntaista useamman kehän/tason EU mallia ja taisi Sipiläkin siitä puhua jossain määrin.
Itse uskon, että se olisi edelleen järkevintä, mutta kun jäsenmaat ovat kahlittu niin lujaa toihinsa velalla, niin pakittaminen ilman totaalista reboottia on lähes mahdotonta.
Näin ei olisi käynyt, jos olisi pysytty sellaisessa EU linjassa, mikä alunperin sovittu.
EU tason politiikka elää omaa elämäänsä ja Suomesta käsin siihen vaikuttamismahdollisuudet lähentelee nollaa, joten täällä voidaan vain arvailla, että johtaako tämä nyt EU hajoamiseen vai jatkuuko yhteinen taival tätä tahtia, kun tähänkin asti, kohti liittovaltiota, missä Brysseli kerää osan meidän työn tuloksista veroina ja jakaa niitä rahoja sitten muihin jäsenmaihin jotka eivät viitsi itse maksaa riittävästi veroja elintasonsa kattamiseksi.
Nythän siis näin jo tehdään elpymisvälineen ja velkapakettien kautta, mutta systeemi on liian hidas, kun pitää joka asiaa erikseen kaikilta jäsenmailta ruinata, niin se on liian hidasta ja kallista, kun ei tuo korruptiokaan halvaksi tule ja vaikea piilottaa kirjanpitoon.
Nykyiseen eu politiikkaan vaikuttanee enemmän yksityinen pääoma ja sen pääoman päällä istuvien omat indressit, eli tuon pääoman kasvattaminen, kun yhdenkään jäsenmaan indressit.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos ette hyväksy sitä tai tätä, ajaudutte ulos sisämarkkinoilta ja hukka teidät perii. Tämä on se viesti, mitä EU haamuhallitus jakaa.”
Se EU:n ”haamuhallitus” on juuri sellainen mitä syntyy siitä kun 29 jäsenmaata pyrkii ja mahdollisesti pääsee joihinkin sopimuksiin yhdessä noudatettavista säännöistä.
Jos joku ei halua niitä sääntöjä noudattaa, niin eihän se tietenkään pakko ole. Sitten pitää vain erota EU:sta, mutta se ei paljon auta, kun EU:ssa on ne säännöt ja jos haluaa käydä sinne EU:hun kauppaa, pitää niitä sääntöjä noudattaa, toki säännöt voivat olla hiukan erilaiset niille jotka eivät ole EU:n jäseniä, tosin se riippuu siitä millaisen sopimuksen eroava maa saa tehtyä EU:n kanssa, sillä toki siinäkin kaupanteossa tarvitaan jotain sopimusta.
Ilman sopimuksia kaupankäynti onkin aika epävarmaa ja siitä epävarmuudesta kärsivät tietenkin sekä vienti- että tuontiyritykset.
Ilmoita asiaton viesti
Eu yhteisiä sääntöjä rikkoo EUn toimeenpanemat elpymisväline ja pankkien pelastuspaketit ym tulonsiirrot.
Oli hölmöä tehdä eusta jokotai liitto, eli pakkosäännöt yli kansallisen päätösvallan.
Se estää hyvien tavoitteiden yhteensovittamisen pala kerrallaan.
Kuten sanoin, oma mielipide on, että yhtenäistyminen olisi toiminut ja toimisi paremmin, jos eu:hun voisi tai olisi voinut liittyä asteittain, eikä näin kaikki tai ei mitään tyylillä.
Ilmoita asiaton viesti
”Kuten sanoin, oma mielipide on, että yhtenäistyminen olisi toiminut ja toimisi paremmin, jos eu:hun voisi tai olisi voinut liittyä asteittain, eikä näin kaikki tai ei mitään tyylillä.”
Saattaisihan se toimia niinkin. Siihen menettelyyn vain tarvittaisiin 29:n valtion yhteinen päätös, ei auta vaikka jossain ollaan sitä mietä tai vaikka jossain yksittäisessä maassa tätä pidettäisiin parhaana ratkaisuna.
En tässä ota kantaa siihen onko tämä esittämäsi menettely hyvästä vaiko pahasta, se ajatus vaatii varmaan enemmän aikaa kypsyttelemiseen.
Kiinnitän vain huomioni siihen että EU päättää mitä päättää ja se päätös tehdään yhdessä sovittujen pelisääntöjen puitteissa. Jos näihin sääntöihin ei ole halua sitoutua, niin sitten ei tietenkään tarvitse sitoutua.
Toki EU- eroamisprosessissa on harkinnassa otettava huomioon muitakin näkökohtia, kuten esimerkiksi kaupallisesta toiminnanvapaudesta koituvat edut.
Esimerkiksi Englannin lähinnä kansallismielisiin tunteisiin perustunut EU- ero ei ole näyttänyt edistävän Englannin omaa etua, eikä tietenkään myöskään EU- maiden etua, vaan on käynyt juuri päinvastoin.
Ilmoita asiaton viesti
”Ilman sopimuksia kaupankäynti onkin aika epävarmaa ja siitä epävarmuudesta kärsivät tietenkin sekä vienti- että tuontiyritykset.”
Jos taas jokainen Euroopan maa tekee omat kahden väliset sopimukset jokaisen muun Euroopan maan kanssa, niin ymmärtäähän sen millainen sotku ja byrokratia siitä tulee ja millaiset mahdollisuudet se antaa kaikenmaailman koijareille ja miten helppoa sellaisessa Euroopassa on tulla kaupoissa jymäytetyksi.
EU:n alkuperäinen tarkoitus lienee sotien välttäminen sillä tavoin että valtiot sidotaan toisiinsa kaupallisin sitein, mutta kyllähän ne yhteiset säännöt muutenkin on järkeviä ja hyödyllisiä.
Kaikkein parasta tietenkin olisi jos saataisiin aikaan Euroopan liittovaltio, mutta se haave tuskin toteutuu, ainakaan pikapuoliin. Liittovaltion vastustaminen perustuu tunteisiin.
Yhdelläkään politikolla ei ole varaa loukata maanmiestensä isänmaallisia tunteita ehdottelemalla mitään sellaista kuin liittovaltio. Minulla sen sijaan ei ole sen asian suhteen mitään menetettävää, Voin sanoa sen asian mitä muut ei voi, mutta eihän sillä ole mitään merkitystä mitä minä sanon. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
”Nykyiseen eu politiikkaan vaikuttanee enemmän yksityinen pääoma ja sen pääoman päällä istuvien omat indressit, eli tuon pääoman kasvattaminen, kun yhdenkään jäsenmaan indressit.”
Saattaa olla näinkin, joko osittain tai kokonaan. Pitää vain muistaa mille tämä meidän eurooppalainen hyvinvointimme perustuu. Se perustuu juurikin sille että yksityinen pääoma voi vapaasti toimia je tehdä sijoituksiaan kannattavuusperiaatteella.
Toki EU:ssa, samoin kuin erillisissä valtioissa pitää tämä kansainvälisen pääoman etu ottaa huomioon, vaikka se vähän sotii kansallismielisiä asenteita vastaan. Kansallismielisyyden varaan kun ei mitään taloutta voida rakentaa, vaan kyllä siihen tarvitaan nimenomaan miitä kansainvälisiä pääomia, joilla tehdään ne kannattavat investoinnit.
Kyllä se on parempi ettei valtiovalta puutu liikaa näihin investointeihin eikä tuotantopuolen asioihin vaan ottaa heidän mielipiteensä siitä miten asiat pitäisi hoitaa harkiten huomioon.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin Suomessa oikeistopopulistisiksi kutsumasi kannattavat nimenomaan EU politiikkaa, joka nimen omaan perustuisi siihen talousyhteistyöhön
Kyse on enemmistöpopulismista. Samaan voi liittää paljon ilmiöitä, mm NATOn, ja aiemmin vallinneet vasemmistosuuntaukset.
Asiallisesti ottaen, tietyn laajuuden toimimuotojen järjestelyt, eivät välttämättä ole erityisemmän populistisia, vaikka kattavuutta haettaisiin. Voi olla enemmän päinvastoin.
Katson sillä tavoin merkittäväksi nämä kokoontumisajot ja painotukset, että voisin liittää seurannaiseksi näille mm sen Venäjän, jota nyt koetaan ongelmana. En ole tässä mielessä osannut ajatella muuta, missään vaiheessa.
Enemmistöön perustuva valta ja tietyt tästä johtuva seuraukset, ovat niitä, joita ei voi perustella sillä, miten paljon äänestäjiä tai kannattajia on hankkeiden takana. Melkein päinvastoin, vaikka osoitettavuus on samalla tapaa vaikeaa, kuin mitä maalittamisen yhteydessä.
Hyvää nykyisyydessä on, että tietyt haasteet ja ongelmakohdat tuodaan joissain yhteyksissä esiin, vaikka kyse olisi nimellisyydestä.
Ilmoita asiaton viesti
Mihin politikkaa ja polikoita tarvitaab?.
Ilmoita asiaton viesti
Ilman politiikkaa ei olisi lakeja ja vallitsisi anarkia.
Anarkia on käsittääkseni mahdoton olotila, se ei voi toimia.
Säännättömyys ja laikien puute olisi sama asia kuin vahvemman oikeus. Se jolla on muskeieita voi tehdä säännöt joita muskelittomien on sitten vain parasta noudattaa.
Ilmoita asiaton viesti
Politiikka on pelleilyä täynnään, vain vaalien alla yritetään jotain järjellistä, joista hyötyisivät kansalaisetkin, mutta jälkeen ajetaan omia etuja totutusti, vailla häpyä 🤯
Ilmoita asiaton viesti
Olen tästä asiasta eri mieltä. Ennen vaaleja tavoitellaan kyllä omaa ja puolueen etua ilman mitään häpyä, vaali propagandan kautta.
Jos ja kun vaalit voitetaan, politiikkaa on pakko järkeistää, jotta maa pysyisi pystyssä seuraaviin vaaleihin asti, jolloin taas saa häikäilemättömästi valehdella vaalikampanjan aikana, koska kaikki muutkin valehtelevat.
Ilmoita asiaton viesti