Presidentinvaalien toinen kierros

Presidentinvaalien toisella kierroksella oli äänestäjillä valittavana vain yksi vaihtoehto, vaikka mukana oli kaksi henkilöä.  Alexander Stubb meni ensi töikseen Haaviston vaalitilaisuuteen pitämään puheen Haaviston kannattajille.  Jos Haavisto olisi voittanut Haavisto olisi tehnyt saman tempun ja käynyt pitämässä puheen Stubin kannattajille.

Tämä tarkoittaa sitä että näillä kahdella ehdokkailla oli käytännössä politiikan suhteen vähemmän erimielisyyksiä kuin mitä on normaalisti saman puolueen sisällä henkilöiden välillä.


Minä en osallistunut toisen kierroksen äänestykseen, koska mielestäni paras ehdokas, Olli Rehn, oli äänestetty ulos toiselta kierrokselta, eikä minulla ollut enää ehdokasta jota äänestää. 

Periaatteessa Olli Rehnin politiikka ei kuitenkaan eronnut mitenkään  näiden kahden toisen kierroksen ehdokkaan politiikasta. Liberaali ajattelu on keskeistä kaikille näille kolmelle, Olli vain olisi ollut henkilönä tehtävään ylivoimaisesti kaikkein paras. 


Se vaihtoehto, joka  tuli valituksi presidentiksi, oli siis liberaali vaihtoehto,  Toisella kierroksella ei sitä toista vaihtoehtoa, taantumuksellisen äärioikeiston fasistista ja rasistista vaihtoehtoa,  ollut edes mahdollista äänestää.  Sen takia minunkaan ei tarvinnut äänestää, kun ei ollut mitä vastaan äänestää.

Äärioikeiston tavoitteet saivat siis näissäkin vaaleissa varsin heikon kannatuksen, huolimatta siitä että nämä alle 20% suomalaisista, ns. perussuomalaiset, pitävät yleensä suurinta meteliä, niin sosialisessa mediassa kuin eduskunnan kyselytunnillakin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu