Radikalisoitumisen ja kansallismielisyyden kauhut

Tiedämme isisin toiminnasta mitä kauhuja radikalisoituminen saa aikaan.

Muistamme historiasta mitä kauhuja kansallismielisyys sai aikaan toisessa maailmansodassa, mutta myös Jugoslavian hajoamissodissa, Pohjois-Irlannissa, Kataloniassa ja monissa muissa paikoissa. 

Miksi Englanti ei sallinut Pohjois-Irlannin itsenäistyä, tai liittyä Irlantiin? 

Miksi Espanja ei salli Katalonialle sen itsenäisyyttä?  

Miksi Jugoslavia ei olisi sallinut siitä irtautumaan pyrkivien valtioiden irtatautua, ilman että niiden piti verisesti taistella sen puolesta?  

Miksi Venäjä ei  voinut aikanaan hellittää otettaan otettaan Tsetseniasta, vaan mieluimmin pommitti sen maan tasalle kuin antoi sen itsenäistyä? 

Miksi Venäjä ei  voi hellittää otettaan otettaan Ukrainasta?

Miksi näiden asioiden selvittämisessä käytetään sotilaita, aseita ja  väkivaltaa, kun on olemassa ihmisten oma tahto, jota voitaisiin noudattaa ja demokratia jota voidaan käyttää työvälineenä kansalaisten tahdon toteuttamiseksi? 

Miksi käydään verisiä sotia sen selvittämiseksi kenen hallintovaltaan mikin alue kuuluu, kun yksinkertaisinta olisi vain tunnustaa demokratia, kysyä kansalaisten tahtotllaa  ja toimia sen mukaisesti?

Valitettavasti vain on niin että myös kansalaiset haluavat sotia ja tappaa. Syy tähän haluun on kansallismielisyys, mikä on tavallaan yksi monista radikalisoitumis-ilmiöistä.  

Jos ihminen haluaa tappaa, niin se on yleensä radikalisoitumisen seurausta. Kansallismielisyys on eräs yleisimmistä radikalisoitumisen lajeista ja kaikki radikalisoituminen on tavallaan myös eräänlaista kansallismielisyyttä

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu