Säätövoimaa tulossa, sitähän tässä juuri tarvitaankin
Kun tuuli puhaltaa ja sähkön hinta on sentin kilowattitunnilta, eikä kaikelle tuotetulle sähkölle millään meinaa löytyä käyttöä, on aika laittaa säätövoimalan koneet käyntiin ja varastoida sähköä tulevien aikojen varalle, aikoihin kun tuulet eivät puhalla. Silloin sähkö sitten tuotetaan sillä varastoidulla säätövoimalla.
Säätövoima tarkoittaa tietenkin myös sitä että sentin sähkölle voidaan kai sitten sanoa kaihoisat hyvästit tulevaisuudessa, mutt myöskään niitä sähkön kalleimpia piikkejä ei enää samalla tavalla ole.
Näin siis tapahtuu, mikäli vihreää siirtymää vastustavat persut eivät pysty hanketta estämään. Voi olla että persujen lisäksi myös vihreillä on jotain tätä hanketta vastaan, minulla ei ole asiasta mitään tietoa. Eivät vihreät kuitenkaan oppositiosta käsin tätä hanketta pysty kaatamaan.
Siis miljardien eurojen investointitarve on syntynyt sattumaenergian päästämisestä yhteiseen verkkoon. Maksaako syylliset jonkin osuuden kustannuksista, vai kaatuuko kaikki kuluttajille ja veronmaksajille?
Ilmoita asiaton viesti
”Maksaako syylliset jonkin osuuden kustannuksista, vai kaatuuko kaikki kuluttajille ja veronmaksajille?”
Sattumaenergian päästäminen yleiseen verkkoon on luonut investointimahdollisuuden.
Sattumaenergian tuottajat hankkivat itselleen voittoja päästämällä sattumaenergiaa yleiseen verkkoon, mikä laskee energian hintaa rajusti silloin kun sitä sattumavoimaa on tarjolla. Muulloin, silloin kun sitä sattumaenergiaa ei ole kuluttajat saavat maksaa siitä muusta energiasta aika paljon. Jos ei olisi sitä sattumaenergiaa, kuluttajat maksaisivat siis koko ajan siitä kalliista sähköstä.
Nyt Kemijoki oy aikoo tehdä bisnestä sillä halvalla sattumasähköllä, varastoimalla sillä energiaa, jolla energialla se sitten tekee sitä tavallista vesivoimasähköä, jota se myy sitten kalliilla hinnalla kuluttajille sitten kun sattumasähköä ei ole tarjolla.
Tömä tietenkin hyödyntää sattumasähkön tuottajia siinä mielessä että se nostaa tuulisähkön hintaa tuulella, kun sillä on enemmän kysyntää, mutta toisaalta se säätösähkö kyllä varmasti laskee sähkön hintaa tuulettomina aikoina.
Kukako maksaa?
Me sähkön käyttäjäthän sen kaiken maksamme, sekä tuulivoiman, säätövoiman, että kaiken muunkin voiman. Ne jotka tuottaa sähköä, tuulivoimaa, säätövoimaa, tai muuta voimaa, tekee vain bisnestä.
Mitä moninaisemmilla tavoilla sitä sähköä tuotetaan, sitä parempi, koska sähköä aina tarvitaan ja tietenkin sen pitää olla mahdollisimman halpaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Sattumaenergian päästäminen yleiseen verkkoon on luonut investointimahdollisuuden.”
Taloustieteen yksi loistavimmista oivalluksista !
Samaa tasoa kuin kuuluisa työllistämiskeino : Yksi ryhmä kivittää korttelin ikkunat rikki ja perässä seuraava ryhmä korjaa ne.
Ilmoita asiaton viesti
”Yksi ryhmä kivittää kortelin ikkunat rikki ja perässä seuraava ryhmä korjaa ne. ”
Niin ja kaiken sen maksaa hotellin asiakkaat.
Mutta eikö se ole hyvä että joku saa rahaa ja että niillä hotellissa yöpyjillä on ylimääräistä.
Siinä sivussa saavat toimeentuloa myös ikkunalasin valmistajat, lasien myyjät ja niiden lasien paikalleen laittaja.
Sähkön osalta hyvää on että on sitä sähköä, mitä voi sitten ostaa…… ken sitä tarvitsee.
Ilmoita asiaton viesti
Selvää työministeri-ainesta…
Ilmoita asiaton viesti
Jep, kunhan se tapahtuu ilman veronmaksajien tukiaisia, joista sitten saa kiitokseksi järjettömän sähkölaskun.
Ilmoita asiaton viesti
Ei lainkaan noin,kuten kerroit.
Sähkö on jatkossakin haluttu tuote etenkin Euroopassa
Ei se,että omat sen tuottamista kivittää tee siitä tuottamatonta.
Ilmoita asiaton viesti
Älä muta virka.
Kun meillä on aina kitisty energian tuonnin kalleudesta,niin nyt sitä on kuulemma liikaa.
Seuraavaksi sitten itketään sähköyhteyksien tekemisen kalleudesta Euroopan suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
No, eipä niitä siirtolinjoja noin vain rakenneta. Viimeksi Eurajoki torppasi suunnitelmat vetää jotain tuulimyllylinjoja maidensa läpi. Saattaapa tässä käydä niinkin, kuin on jo käynyt monessa maassa, asukkaat torppaa noiden hirvitysten tulon maillensa. Hyvänä esimerkkinä tuo Wittusenin terästehdas, Fausken asukkaat eivät hyväksyneet yli 100 tuulivispilän tuloa maillensa, Fosenin saarella saattaa yhtiö joutua purkamaan 150 vispilää pois. Saas nähdä hyväksyykö Inkoo nuo vispilä maillensa.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä.
Kiistetään porukalla maatamme tuottava bisnes.
En tiedä ketkä sitä kannattaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Uuden hallituksen tärkeiden tehtävien listalle on nostettava myös lupaprosessin järkeistäminen niin, ettei Suomi ammu itseään jatkuvasti omaan jalkaansa.”
Toisin sanoen, kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia omaan ympäristöönsä pitää heikentää entisestään jotta voimayhtiö saa tehdä mitä lystää, ympäristöarvioista piittaamatta ja vastoin kansainvälisiä sopimuksia.
Tämä ”sujuvoittaminen” alkoi jo edellisessä persuhallituksessa, kun silloinen oikeusministeri valmisteli lain jonka mukaa valituksen KHO:een meni luvanvaraisiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Miten lienee.
Kaikki ymmärtänevät,etä luvitusta pitää sujuvoittaa. Eihän se niin voi olla,että esim.kaikki tuulivoimavalitukset olemassaolevien lisäksi ohjattin Vaasan hovioikeuden käsiteltäväksi.
Jokainen ymmärtää,että syy ei ollut kansalaisten vaikutusmahdollisuuksissa,vaan mieluummin niitä vastaan.
Minulla olisi hyvä esimerkki tapahtuneesta,mutta jätän tarkemmat kertomiset sikseen,ettei Salonen saisi vettä myllyynsä.
Kymmenen vuotta on lyhyt aika kansalaisten velvollisuuksien selvittelyssä sama mille oikeudelle.
Ilmoita asiaton viesti
Vaasan hovioikeuteen ei varmasti ole ohjattu yhtään tuulivoimavalitusta.
Ymmärrän että kepuisäntä ei tykkää, että kansalaisilla olisi oikeus vaikuttaa omaan ympäristöönsä. Kepulle tuo on kirosana, kun joku voi pian huomata sen rakenteellisen korruption jonka ilmentymä kepu on.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko varma. Kaikki tuulivoimavalitukset sinne Vaasaan kuitenkin ohjattiin.
Ellei se ollut hovioikeus kerro mikä se sitten oli.
On turha tekelehtiä viisaksi jos ei ole pienintäkään tietoa siitä minkä kiistää.
On valitettavaa,että kepuvihasi sumentaa ajattelukykysi.
Ilmoita asiaton viesti
Sinä varmaan tarkoitat Vaasan hallinto-oikeutta, mutta sekään ei pidä paikkaansa. Oma tuulivoimakaava-valitukseni käsiteltiin Turun hallinto-oikeudessa, jossa kaavapäätös kaatui.
Mutta minä puhun nyt siitä, että hallinto-oikeuksien päätösten tarkastaminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa pantiin luvanvaraiseksi, mikä rajoittaa kansalaisen oikeusturvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Olkoon sitten niin. Vaasassa tätä kertomaani kuitenkin viivytettiin 10 vuotta. En sitten tiedä kenen oikeutta siinä rajoitettiin.
Ilmoita asiaton viesti
Jos käsittely kestää 10 vuotta, niin ainakin valittajan oikeusturva on koetuksella.
Turun Hao käsitteli minun valitustani melkein kolme vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
En toki puhunut valittajan oikeusturvasta. Et varmaan sitä arvannut…..
Ilmoita asiaton viesti
Et tietenkään, eiköhän se tullut selväksi että kansalaisten oikeuksista viis kun kyse on tuulivoimatoimijan oikeuksista.
Ilmoita asiaton viesti
Rikkooko se jotenkin ihmisyyttäsi,jos kansalainen haluaa tukea tuulivoimaa? Ja valitus tuottaa 10,n vuoden viiveen.Lisäksi 5 vuotta Finngridin uuden voimalinjan takia.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoiman tukija saisi myös maksaa sen Fingridin 10 mrd. € tuulivoimainvestoinnin kantaverkkoon.
Se olisi pelkästään reilua.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä se sellainen on? Ei kukaan sijoita 10 Miljardia ilman syytä.
Tunsin taannoin erään Hernesniemen . En häntäkän pitänyt järin viisana.
Ilmoita asiaton viesti
Jos minä sitten asetun Juha Hernesniemen ja tuntemasi Hernesniemen puoliväliin eli ihan normi Suomalainen.
Taidat jotenkin tykätä ihmisen henkilökohtaisesta halveeraamisesta ja lokeroimisesta?
Ilmoita asiaton viesti
Ja lain pitäisi olla sen heikomman puolella.
Ilmoita asiaton viesti
Tottakai pitäisi.
En kuitenkaan ole varma koetko itseäsi heikommaksi. Kovin itsevarmoja mielipiteesi ovat. Oikeutuksesta en ole ollenkaan varma.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä tarkoitat oikeutuksella? Kaikilla on mielipiteen vapaus Suomessa. Mieluummin perusteltu, jota minä olen pyrkinyt noudattamaan esim. esittämällä numeroita.
Sinähän puhut kuin Putin. Ja mielipiteesikin tuntuvat tulevan jostakin historian kellareista.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmetyttää tuo säätöenergian yllättävä tarve Suomessa.
Sähkötekniikasta ulkona olevat viher-vekkulit ovat meitä sähköalan ammattilaisia vuosia opastaneet julistamalla : ”Emme tarvitse lisää säätövoimaa sattumatuulitehon vuoksi . Norjan/Ruotsin ehtymättömät säätötehot ( vesivoima) ovat aina ja ikuisesti käytettävissämme.”
Ilmoita asiaton viesti
”Norjan/Ruotsin ehtymättömät säätötehot ( vesivoima) ovat aina ja ikuisesti käytettävissämme. ”
Ennen Suomeen suunniteltiin enemmän ydinvoimaa. Silloin olisi tarvittu säätövoimaa sen takia kun kulutus vaihtelee ja atomivoimaa ei silloin kai sitten voitu silloin säädellä.
Suunnitelmat pumppuvoimaloiden rakentamiseksi oli valmiit, mutta sitten se atomivoimaa rakentaminen tyssäsi johonkin.
Ilmoita asiaton viesti
Tähän asti se on ollut Ruotsin/Norjan vesivoimaa.
Tulevaisuudessa mahdollisesti omaa säätövoimaa.
Haittaako se jotenkin Sinua?
Ilmoita asiaton viesti
Norjalla on hyväksytty vetystrategia.He käyttävät sähkönsä jatkossa paremmin tuottavalla tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Sanoisinpa, että pieniä ovat silakat joulukaloiksi. Tuon verran pitäisi jo nyt olla varavoimaa. En puhu säätövoimasta, koska tuulivoima heilahtelee nollasta lähes tappiin( n. 90%) asennettua tehoa eli voi verrata esim. sairaalan sähkökatkojen varalla olevien aggregaattien käyttöön.
Ilmoita asiaton viesti
eli voi verrata esim. sairaalan sähkökatkojen varalla olevien aggregaattien käyttöön. ”
Mitäs vikaa niissä sairaalan agrekasteissa on? Eikös ne ole tarpeellisia laitteita.
Säätövoimaa rakennetaan varmaan lisää tarpeen mukaan, aina kun se nähdään kaupallisesti kannattavaksi toiminnaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tähän asti porukat ovat kertoneet säätövoiman tarpeesta. Esim. Vuotos ja Kollaja. Noista ei paljoa parta paranisi. Saataisiin loputkin joistamme rakennetuksi ilman merkittävää hyötyä. Nyt kun on realistiset suunnitelmat hieman paremmasta ,niin punaista valoa. Tietenkin.
Jossainpäin maailmaa tämä on ihan käypäinenkin menetelmä. Mutta että meillä Suomessa? Ei koskaan……….
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän enemmänkin kyse ole siitä, että pitäisi rakentaa enemmän varmaa sähköä tuottavaa voimaa noiden sattumavoimaloiden sijaan. Nyt ilmeisesti meille tulee sellainen hallitus joka antaa välittömästi luvat 3 uudelle ydinvoimalalle.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedät itsekin,että noin ei tapahdu vielä seuraavankaan hallituksen aikana.
Mitä ihmeen pysähtyneisyyden aikaa tässä eletään.
Eteenpäin pitäisi pyrkiä.
Ilmoita asiaton viesti
Vanhaan hyvään aikaan tukkusähkön myyntisopimukset tehtiin pitkäaikaisiin vakiohintoihin perustuviksi ja sähkön tuottajat minimoivat tuotantokustannuksensa. Dynaamiseen optimointiin perustuva optimiratkaisu on tällöin sellainen, että vesivoimaa säätelemällä pidetään lauhdesähkön tuotantokustannukset vakiona eli laitokset ajavat vakiokuormaa. Tällöin myös marginaalikustannus, jota nykyisin käytetään pörssisähkön hinnoitteluperusteena, on vakio.
Kaikki tämä edellyttää, että vesivoimalla on riittävästi säätökapasiteettia eli varastoaltaat ovat riittävän suuret ja virtaamarajoitukset tarpeeksi väljät. Kun sähkön kulutus kasvoi niin sen vaihtelu myöskin kasvoi ja säätömahdollisuudet eivät enää riittäneet. Tästä syystä alettiin suunnitella pumppuvoimaloita. Tämä tarve kuitenkin poistui, kun norjalaiset ja ruotsalaiset keksivät siirtää sähkökaupan pörssiin ja käyttää hinnoitteluun marginaalihintoja: Enää ei tarvita minkäänlaista optimointia, päinvastoin sitä parempi tuotto saadaan, kun järjestelmää käytetään mahdollisimman epäoptimaalisesti.
Tämä yhtäkkiä uudelleen virinnyt pumppuvoimalakeskustelu on ilmeisesti seurausta siitä, että sähköntuottajien härski rahastus on nyt energiakriisin myötä tullut kunnolla päivänvaloon ja siihen ollaan jopa poliitikkojen toimesta, ainakin puheissa puuttumassa.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä kuitenkin nykytilanne.pari senttiä kuitenkin,ellei mitään.
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/
Ilmoita asiaton viesti
”Tämä yhtäkkiä uudelleen virinnyt pumppuvoimalakeskustelu on ilmeisesti seurausta siitä, että sähköntuottajien härski rahastus on nyt energiakriisin myötä tullut kunnolla päivänvaloon ja siihen ollaan jopa poliitikkojen toimesta, ainakin puheissa puuttumassa.”
Vai onko se niin että nämä sähköntuottajat ovat tekemässä näitä ratkaisuja ihan omin päin, tai yhteistoiminnssa fingridin ja muiden alan toimijoiden kanssa ja politikot saavat lukea näistä asioista lehdistä, kuten mekin. No, voihan se olla että myös jotkut tietyt valtion virkamiehet ovat näistä hankkeista olleet informoituja, mutta politikoille ei varmuuden vuoksi asioista puhuta, ennenkuin hommat on selviä ja niistä tiedotetaan jo ihan median kauttakin.
Ilmoita asiaton viesti
Säätövoimaa sähkölle on aina tarvittu huolehtimaan vuorokausitason kulutuksen vaihteluista. Tämä rooli on ollut vesivoimalla, padoilla ja tekoaltailla.
Vuodenaikojen vaatimat muutokset on hoidettu kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannolla. Korkean kulutuksen huippukausista on selvitty puhtaalla lämpövoiman sähkön tuotannolla.
Perustuotantoa sähkölle on tehty ydinvoimalla ja teollisuuden ylijäämänergialla.
Lisäksi on ollut sähkön tuontia, jonka hintaa Inkoon voimalaitos (aikoinaan) pelkällä olemassaolollaan piti alhaisena.
Kaikki ylläoleva on ollut ennustettavissa ja hyvin hoidettavissa.
Sääriippuvaiset tuuli- ja aurinkovoima eivät kuulu mihinkään katekoriaan. Niiden kytkeminen valtakunnan verkkoon on aiheuttanut enemmän haittaa kuin hyötyä.
Näiden haittojen kompensoimiseksi Fingrid on investoinut ja tulee investoimaan lähivuosina n. 10 mrd. € kantaverkkoon ja sen stabilointiin.
Jostakin ihmeen syystä on levitelty disinformaatiota, että tuulivoima = sentin sähkö.
Maatuulivoiman tuotantokustannus on n. 4,1 c/kWh. Tämä kapasiteettikertoimella 33 %. Toisin sanoen, tuulivoiman tuottajien pitää saada keskimäärin sähköstään vähintään 4,1 c/kWh + voittomarginaali, jotta pysyisivät pystyssä.
Tuulivoiman osuuden kulutuksesta lisääntyessä:
-kun tuulee, sähkön hinta painuu alas, eikä tule katetta tuulivoiman tuottajille.
-kun ei tuule, sähkön hinta nousee, ja katetta tekee jokin muu kuin tuulivoima.
Huhtikuu on ollut yllättävän vähätuulista, mutta samanaikaiset sähkön hinta ei ole noussut tuulettomina päivinä ”pilviin”. Kiitos lisääntyneen ydinvoiman pohjoismaissa ja samanaikaisen teollisuuden taantuman. Toisin sanoen Huhtikuu on ollut tappiollista tuulivoimalle.
Kemijoki Oy:n suunnitelma vaikuttaa hieman utopistiselta, koska pumppuvoimalaitos tarvitsee nostokorkeutta, mitä Suomen joissa ei ole. Tietenkin yläallas voidaan rakentaa esim. Ounasvaaran huipulle, mutta siitä saattaa tulla sanomista. Kuten Jyväkylän Kanavuoressa.
Sähkön säätövoima on sähkön tekoa, ei kulutusta. Eli 2000 MW tässä Kemijoki Oy:n tapauksessa.
Tuulivoiman keskimääräinen tuotto (2023) on ollut 1910 MWh/h, joten tämä Kemijoki Oy:n ratkaisu riittäisi tuulettomana päivänä tunniksi.
Tuulivoimateollisuus on jo herännyt tähän sattumasähkön yli-investointien aiheuttamaan sähkön hintaeroosion ja kannattavuuden häviämiseen. Ja nyt puhutaan ”valtion pitää tukea kannattamatonta vetyteollisuutta (=vihersiirtymä), jotta sähkön hinta saadaan ylös ja tuulivoimasta tulee kannattavaa”.
Kallein kuluttajan sähköhinta on maissa, jossa on paljon tuulivoimaa. Esim. Saksa ja Tanska. Syy on se, että tuulettomille ajanjaksoille pitää olla jotakin muuta tuotantoa. Esim. kivihiilivoimaa tai kaasuvoimaa, joilla on korkea CO2 päästömaksu. Ja tietenkin käyttökustannusten nousu johtuen alhaisesta käyttöasteesta. Lopputulema on kallis sähkölasku. Selitys asiakkaille on, että kallis fossiilinen sähkö nostaa hintaa.
Temppu tämäkin.
Fingridin 10 mrd. € tuulivoimaa tukevilla investoinneilla rakennettaisiin OL4, joka tekisi tasaisesti sähköä seuraavat 60 vuotta. Taitaisi jäädä politikoille vielä 2 mrd. € varsinaisiin siltarumpuprojekteihin.
Valtakunnan verkkoon pitäisi päästää pelkästään sähköntuottajia, joilla on riittävän suuri kapasiteettikerroin, esim. >80%.
Tämä tarkoittaisi, että esim. tuulivoima joutuisi tekemään itse nämä varavoimalaitokset. Tällöin kustannus kohdistuisi sylttytehtaaseen
https://www.energiatalous.fi/?p=2210#:~:text=Vesivoimalan%20hy%C3%B6tysuhde%20on%20suhteellisen%20hyv%C3%A4%20%E2%80%93%20noin,85%25%20veden%20kineettisest%C3%A4%20energiasta%20saadaan%20muutettua%20s%C3%A4hk%C3%B6energiaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö mitään voi suunnitella nyt,kun mahdollisesti olette vastuussa.
Kemijoki Oy tekee niinkuin viisaaksi näkee.
Ilmoita asiaton viesti
Kemijoki Oy tekee omat suunnittelemansa omista lähtökodista. Ja toteuttaa ne, mikäli hyväksi näkee.
Hyvän pumppuvoimalan yksi vaatimus on nostokorkeus. Mieluimmin 1000 m kuin 100 m. Suomesta ei vain löydy.
Ilmoita asiaton viesti
Haltilleko ne vedet sitten pitäisi nostaa?
Ei kukaan sellaista suunnittele,jolla ei olisi potentiaalia toteutua.
Ilmoita asiaton viesti
Kilpisjärvestäkin on puhuttu. Kuinka realistista on, on sitten ihan jotain muuta.
Mainitsin jo aikaisemmin Ounasvaaran ja Kanavuoren. On tullut mitoitettua pumppuja mitä ihmeellisimpiin paikkoihin.
Ilmoita asiaton viesti
”Hyvän pumppuvoimalan yksi vaatimus on nostokorkeus. Mieluimmin 1000 m kuin 100 m. Suomesta ei vain löydy.”
Ei kukaan sellaista säätövoimaa suunnittele mikä ei olisi taloudellisesti kannattavaa. Taloudellinen kannattavuus riippuu paitsi veden nostokorkeudesta, myös hintaerosta kalliin sähkön ja halvan sähkön välillä.
Yrittäjyys on riskin ottamista. Kemijoki OY voi tehdä pumppuvoimalallaan joko voittoa, tai tappiota, riippuen siitä miten maailma ympärillä muuttuu. Yhteiskunnan kannalta säätövoimala on jokatapauksessa tärkeä ja hyvä.
Ilmoita asiaton viesti
Pumppuvoimala toimii ihan hyvin myös jos virtausmäärä on suuri nostokorkeuden ollessa jokivoimaloiden padotuskorkeuden luokkaa. Isot pumput ja turbiinit ovat hyötysuhteiltaan hyviä. Turbiinilla tuotettu akseliteho on turbiinin hyötysuhde kertaa läpivirtaava massavirta kertaa maanvetovoiman kiihtyvyys kertaa pudotuskorkeus, mistä vähennetään virtaushäviöt rööreissä. Sama pumpun vaatiman akselitehon suhteen paitsi, että nyt teholauseke jaetaan pumpun hyötysuhteella. Eli massavirta ja nostokorkeus ovat lausekkeessa saman arvoisia muuttujia. Eri asia on sitten rakentamiskustannukset ja ne virtaushäviöt.
Yksinkertaisinta lienee, että vesivoimaloiden juoksutusta pienennetään nolliin hyvän tuulen aikana, lieneekö laillista. Muta sekään ei auta, jos ajoittaista tuulivoimaa on tarjolla tolkuttomasti, kuten on kaavailtu. Siksipä varstointikeinot, joista yksi on pummpuvoimala. Hyvällä tuulella turbiinien ollessa suljettuina pumpataan suuri määrä vettä joen päätepisteeltä olemassa oleva pato kerrallaan joen yläjuoksulle. Ongelmaksi tulee esim. kalatautien ja pienten vieraslajien leviäminen ylöspäin järvialtaisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä ei taida onnistua. Vesiturbiinien kapasiteetti saattaisi olla max 2000 MW. Mutta kytkentä tarkoittaisi, että pumpattaisiin vuorokausi vastavirtaan, jolloin joki menisi kuivaksi patojen alapuolella. Seuraava vuorokausi olisi tsunami tuplavirtauksella.
Sanoisin, että ei onnistu.
Ohessa Kilpisjärven saagaa.
https://yle.fi/a/3-8211159
Ilmoita asiaton viesti
”Tämä tarkoittaisi, että esim. tuulivoima joutuisi tekemään itse nämä varavoimalaitokset. Tällöin kustannus kohdistuisi sylttytehtaaseen.”
Näin voisi ajatella että olisi järkevää toimia. Mutta en usko että tämä toiminta on aivan satunnaista ja että kaikki tekevät niinkuin itse tahtovat.
En tunne prosessia sen kummemmin, mutta sen perusteella mitä minulla on tällaisista hankkeista kokemusta, niin ei niitä tee kyllä yksi yritys miten itse haluaa, vaan mukana on vahvoja konsulttifirmoja, joissa on tietoa ja kokemusta ja jotka kertovat yrityksille mikä on mahdollista. Sen lisäksi kuvittelisin että Fingridillä on asiassa vahvaa päätösvaltaa, erittäin vahvaa ja siellä on sellaisia päättäjiä päättämässä asioista jotka ovat päteviä, toisin kuin poliittiset päättäjät, joiden tehfäväksi jää lyödä valmiiksi kirjoitettuihin papereihin leimat, jos niin haluavat.
Ilmoita asiaton viesti
”Fingrid pähkinäkuoressa
-suomalaisten omistama
-tärkeä tehtävä: vastuu Suomen sähköjärjestelmän tasapainosta
-ilmastonmuutoksen torjunta keskiössä: luo alustan puhtaalle sähköjärjestelmälle
-asiakaslähtöinen monopoli
-vastuullinen veronmaksaja
yksi Suomen parhaista työpaikoista”
Kaikista huvittavin on ”asiakaslähtöinen monopoli”. Eli vähän niin kuin Alko.
Edellisten hallitusten aikana Fingridistä on tehty vihersiirtymän käsikassara.
Fingridin kustannukset, jotka ovat seurausta esim. vihersiirtymän poliittisista päätöksistä, näkyvät sähkönsiirtohinnoissa. Ei valtion budjetissa.
Vihersiirtymä on tosiaankin lobbaajien ja konsulttien kultakaivos.
Ilmoita asiaton viesti
”Vihersiirtymä on tosiaankin lobbaajien ja konsulttien kultakaivos.”
Kyllä kai, mutta siellä on kuitenkin se asiantuntemus, jota ilman ei kyllä mistään tulisi mitään muuta kuin sutta ja sekundaa, tai ei sitäkään, ei edes sitä.
Sanotaan näin että hyvät ja luotettavat konsultit on kaiken perusta, ihan kaiken. Ilman niitä ei olisi mitään siirtymää, eikä ilman niitä ¨pystyttäisi muutenkaan toimimaan.
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä kanssasi ulkopuolisten asiantuntijoiden käytössä projektien erivaiheissa. Näin toimitaan markkinataloudessa, missä organisaatiot on vedetty ohuiksi.
Vihersiirtymä ei ole markkinaehtoista toimintaa, vaan se on poliittinen päätös Suomessa ja EU tasolla. Vihersiirtymän konkretian ilosanoman politiikoille ovat kertoneet lobbarit, jotka ajavat toimeksiantajiensa etuja. Paras esimerkki lienee tuulivoiman syöttötariffi, jonka aikanaan junaili Pekkarinen. Jälkeenpäin tuki on todettu rajusti ylisuureksi.
Mikäli Inkoon vihreää terästehdasta tehtäisiin markkinaehtoisesti, olisi investoinnin kustannustehokkain malli: ydinvoimaa n. 1000 MW + vetylaitos + vetypelkistys + valokaariuuni + muut pelit ja vehkeet. Kokonaiskustannus olisi luokkaa 10 mrd. €, eikä enää se 4 mrd. €. Ydinvoiman ja terästehtaan vuosihuoltoseisakit voitaisiin pitää samanaikaisesti ilman suurempia häiriöitä kantaverkkoon.
Se, että rakennetaan erikseen (meri)tuulivoimaa jonnekin (ppa-sopimus), sieltä vedetään kaapelit Fingridin kantaverkkoon, Fingrid vahvistaa kantaverkkoa, on paljon kalliimpi vaihtoehto. Tilanne, kun ei tuule: vetylaitos pitäisi rakentaa tuplakokoiseksi + vedyn varastointi. Ja lisäksi valokaariuunen vaatiman tehon pitäisi jonkun ostaa spot markkinoilta. Paljon kalliimpaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kerrohan nyt Hernesniemi ne Finngridin tuulivoimaa tukevat 10 miljardin investoinnit?
Me ei persut tunnemme itsemme typeryksiksi,kun emme tiedä noista mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Jos on erimieltä kuin sinä, on PerSu? Se ei tee minusta kumminkaan PerSua.
Epäilen, että sinua potuttaa PerSujen vaalimenestys verrattuna Kepuliin.
Fingrid on julkaisut omat visionsa omilla sivuillaan
https://www.fingrid.fi/globalassets/dokumentit/fi/tiedotteet/sahkomarkkinat/2023/fingrid_sahkojarjestelmavisio_2023.pdf
Siitä vaan lukemaan, jos jaksaa.
Ilmoita asiaton viesti
Saatta se olla ihan miten vain.
Mutta jos kerrot Finngridin 10 miljardin satsauksista niin pitää se sinun myös kyetä perustelemaan.Vastuu on esittäjän.
Ilmoita asiaton viesti
On tässä se mahdollisuus, että rakentamalla tarpeeksi säätövoimaa, voidaan luopua sattumavoimasta kokonaan.
Ilmoita asiaton viesti
”On tässä se mahdollisuus, että rakentamalla tarpeeksi säätövoimaa, voidaan luopua sattumavoimasta kokonaan.”
Toiset haluaa voimaa, toiset näköjään ei. Varmaan ne jotka käyttää sähköä tarvitsevat edelleen ja myöskin tulevaisuudessa, sekä sattumavoimaa, että säätövoimaa.
Ne jotka eivät sähköä tarvitse ovat tietenkin maapallon lämpenemisen kannalta vielä vähemmän haitallisia kuin sattumavoiman ja säätövoiman varassa kitkuttelevat.
Ilmoita asiaton viesti
Se on nimenomaan tuulivoima, joka tarvitsee tätä extra säätövoimaa. Se on ihan sama, tehdäänkö säätövoima sähköntuonnilla, pumppuvoimalla, vedyn varastoinnilla tai fossiilisilla polttoaineilla.
Tätä tuulivoiman luomaa tarvetta ei ole ollut aikaisemmin ja sen tarve tulee lisääntymään rajusti.
Maapallon lämpenemistä mittaan oheisessa linkissä. Sieltä ei ainakaan löydy perustetta väittämälle lämpötilan hälyttävästä noususta. Vaihtelua vuosien välillä on ja on ollut aina.
https://temperature.global/
Ilmoita asiaton viesti
”Se on nimenomaan tuulivoima, joka tarvitsee tätä extra säätövoimaa.”
Väärin, tuulivoima ei tarvitse säätövoimaa, se on pötyä se.
Se on se kuluttaja, eli minä ja muut, jotka tarvitsemme sekä tuulivoimaa, että sitä säätövoimaa. Meitä varten sitä tehdään ja hyvä niin.
Ilmoita asiaton viesti
No sanotaan tuulivoiman puuttuminen vaati säätövoimaa, jonka kustannukset pitäisi maksaa tuulivoimayhtiöt, jotka ovat tämän puutteen aiheuttanet.
Jos näin ei ole, niin miksi ennen selvittiin ilman näitä rekkiliikkeitä, vaikka talven sähkönkulutukset olivat korkeammat.
Ja Venäjä ei ole selitys.
Ilmoita asiaton viesti
”No sanotaan tuulivoiman puuttuminen vaati säätövoimaa, jonka kustannukset pitäisi maksaa tuulivoimayhtiöt, jotka ovat tämän puutteen aiheuttanet.”
Tuulivoimayhtiöt eivät järjestä sähkön puutetta, vaan ne järjestävät meille sähköä. Ne järjestävät sähköä myös niille säätövoimayhtiöille.
Kaiken maksavat kuluttajat, minä myös. Mielellään ne siitä maksaa, koska tarvitsevat sitä sähköä, minä ainakin tarvitsen.
Tuulivoimayhtiöt ja säätövoimayhtiöt eivät tietenkään tee meille sähköä ilmaiseksi, vaan me maksetaan kaikki niiden kustannukset ja myös voittoja niiden pääomasijoittajille. Sellaista tämä on tämä kapitalsimi. Se on tehokkaaksi arvioitu systeemi. Niin kai se sitten on.
Hyvä on että tehdään sähköä ja hyvä on että se on halpaa, eivätkä päästöt pilaa maapallon tulevaisuutta.
Ilmoita asiaton viesti