Suhtautuvatko suomalaiset valtionvelkaan turhan vakavasti?
Ehkäpä Sauli on oikeassa. Tottakai hän on oikeassa. Kyse on kuitenkin siitä että kuinka huolissaan siitä pitäisi olla ettei Suomessa olla riittävän huolissaan.
Kun selaa sivua alaspäin, löytyy tilasto siitä miten paljon valtiolla on velkaa kansalaista kohti laskettuna ja taulukko on järjestetty sen mukaan miten paljon sitä on.
Japanissa valtion velka on v.2021 ollut 262,5 prosenttia BKT:sta, kun Suomessa se on vastaavaan aikaan ollut vaivaiset 66,2 prosenttia BKT:sta.
Osaavatko japanilaiset olla huolissaan valtionsa velkaantumisesta?
On selitetty että Japanin velka olisi luonteeltaan erilaista kuin Suomen velka, että se Japanin valtion velka olisi otettu japanilaisilta, eikä ulkomailta, kuten Suomessa.
Miksi se olisi jotenkin mukavampi asia japanilaisten kannalta?
Jos Japanin valtio joutuu maksukyvyttömäksi, japanilaiset jäävät ilman valtiolleen lainaamiaan rahoja. Jos Suomen valtio tulee maksukyvyttömäksi, siitä kärsivät kansainväliset sijoittajat.
Käytännössä taitaa asia olla niin, en kylläkään tiedä, mutta oletan, että käytännössä Japanin lainat on Japanin keskuspankin painamaa rahaa, joten jos pankki päättää olla perimättä näitä velkoja, tilanne jatkuu ennallaan, kun taas, jos pankki perii velkansa Japanin valtiolta, siitä seurauksena on taloudellinen kriisi, mitä pankki ei halua, eikä Japanin keskuspankki siis koskaan peri velkojaan Japanin valtiolta.
Suomessa tilanne ei ole ihan yhtä hyvä kuin mitä edellä oletin, kun en tiedä, sen olevan Japanissa. Suomessa vain puolet valtion velasta on ns. keskuspankkirahaa.
- Japanilaisilla valtion velkarahaa on yli kolme kertaa enemmän kuin suomalaisilla
- Belgialaisilla, jenkeillä, italialaisilla ja irlantilaisilla valtion velkarahaa on yli kolme kertaa enemmän kuin suomalaisilla
- Kanadalaisilla, belgialaisilla, ranskalaisilla, englantilaisilla, jenkeillä ja itävaltalaisilla valtion velkarahaa on puolta enemmän kuin suomalaisilla
- Saksalaisilla, hollantilaisilla ja espanjalaisillakin valtion velkarahaa on enemmän kuin suomalaisilla
- Norjalaisilla ja sveitsiläisillä valtion velkaa on saman verran kuin suomalaisilla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtionvelka
Osataanko kaikissa näissä maissa, joiden asukkaat ovat enemmän tai yhtä paljon valtionvelkaantuneita kuin suomalaiset, olla huolissaan tästä velasta?
Nämä maat ovat niitä rikkaimpia maita maailmassa, ehkä siellä ajatellaan että se valtionvelka on pikkujuttu.
- Rikkain maa, joka ei ole mikään pikkuvaltio, näyttäisi tämän tilaston mukaan olevan yllättäen Irlanti. Siellä kansantulo henkeä kohti on on näköjään puolta enemmän kuin Suomessa.
- Myös Norjassa, Sveitsissä ja Jenkeissä ollaan näköjään noin 1,5 kertaa rikkaampia kuin Suomessa
- Ruotsissa, Tanskasa, Hollannissa, Belgiassa ja Itävallassa ollaan näköjään vain vähän rikkaampia kuin Suomessa.
- Muualla, Kuten Kanadassa, Englannissa, Ranskassa ja Israelissa ollaan vähän köyhempiä kuin Suomessa
- EU:ssa ollaan keskimäärin vähän köyhempiä kuin Suomessa
Suurin ero syntyy siitä että Suomi ajautuisi kansainväliseksi hylkiöksi mikäli jättäisi velkansa pystyyn.
Mikäli Japani haluaisi makuloida velkansa kansalaisilleen, niin mitään ulkosuhteisiin vaikuttavaa ei tapahtuisi.
Toisaalta, miksi ihmeessä Japani haluaisin makuloida velkansa kansalaisilleen? Eihän se ole mikään ongelma. Verotuloja kierrätetään velkojen korkoihin. Säästöjä omaamattomat saisivat ansiottoman edun mikäli sijoitukset valtion velkapapereihin makuloitaisiin.
Japani voi myös vaikuttaa parametreihin siten ettei valtiolle koskaan synny liikoja ongelmia valtion velkaantumisesta kansalaisilleen.
Suomi sen sijaan maksaa kovenevia korkoja kansainvälisille pankeille. Suomi on olennaisesti samassa tilanteessa kuin vuonna 1989. Tulot pienenee ja menot kasvaa. Maataan vaan vaikka vaikka sauna palaa.
Paljon on Vantaan joessa virrannut vettä sen jälkeen kun Suomea pidettiin maana joka hoitaa velkansa. Nykypolvi tosissaan pohtii ajatusta siitä että pikavipit ja valtionvelka jätetään pystyyn.
Ilmoita asiaton viesti
On myös toisenlaisia mielipiteitä
https://www.verkkouutiset.fi/a/ekonomisti-vaantaa-rautalangasta-ei-ole-valtion-velkaa/#55a2d6a8
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009401689.html
Minä nyt olen vain tällainen taavi tavallinen, jolla ei ole mitään koulutusta eikä kokemusta näistä talousasioista, enkä edes ymmärrä kaikkia talousalan termejä enkä fraaseja, mutta mielipiteitä minullakin on, joko oikeita tai vääriä mielipiteitä, varmasti molempia. 🙂
Ensinnäkään en ymmärrä sitä että puhutaan rahasta. Rahahan on vain rahaa, eli se ei ole mitään, ei yhtään mitään. Raha on vain keino jakaa maailman resursseja.
Se mikä oikeasti merkitsee ovat ne resurssit ja se että niitä resursseja tuotetaan, eli että ihmiset on töissä. Toinen asia mikä merkitsee on se että ihmisillä on mahdollisuus käyttää niitä tuotettuja resursseja ja siinähän tämä raha on tärkeässä osassa. Eli asiat pitäisi olla niin että rahaa on kuluttajilla, niillä jotka käyttävät maapallon resursseja, sekä investoijilla,
jotka käyttävät pääomia resurssien tuottamiseen. Sellaiset rahat jotka makaavat veroparatiiseissa, tai mummojen keksipurkkien pohjalla, eivät ole oikeassa käytössä.
”Paljon on Vantaan joessa virrannut vettä sen jälkeen kun Suomea pidettiin maana joka hoitaa velkansa. Nykypolvi tosissaan pohtii ajatusta siitä että pikavipit ja valtionvelka jätetään pystyyn.”
Se nyt vain on niin että puolet Suomen niinsanotusta valtionvelasta on keskuspankin painamaa rahaa, jolla on rahoitettu valtion budjettia. Tilanne on siltä osin stabiili että ne rahat on tulleet valtion kautta markkinoille, ne ovat kulkeutuneet eteenpäin, niillä on hommattu resursseja ja ne on kulkeutuneet yhteiskunnassa erilaisille yrittäjille resurssien tuottajille.
Jos Suomen Pankki lähtee perimään näitä rahoja valtion kautta, valtion pitää kiristää verotusta, mikä puolestaan pienentää kulutusta, se syö yritysten toimintaedellytyksiä, sitä kautta se pienentää resurssien tuottamista, johtaa työllisyyden heikkenemiseen jne.
Jos keskuspankki perii valtiolta velkansa, poltettavaksi isossa nuotiossa, pääsiäosvalkeassa tai juhannuskokossa, se olisi uskomattoman typerä talouspoliittinen toimi, enkä usko että keskuspankkien pankkiirit ryhtyvät sellaiseen toimeen, paitsi ehkä siinä tapauksessa että talous ylikuumenee, eikä resurssien tuotanto riitä kysynnän tyydyttämiseksi. Siinä tapauksessa kysyntää voitaisiin kyllä leikata vetämällä rahaa pois markkinoilta.
Ilmoita asiaton viesti
No eipä vaan Italiakaan ole päässyt eroon veloistaan jotka otettiin jo 50 vuotta sitten.
Vaikka se on vain rahaa se silti on rahaa. Eikä ole edes Suomen omaa valuuttaa vaan yhteistä.
Tilanne on ihan eri kuin Japanin.
Ilmoita asiaton viesti
”Vaikka se on vain rahaa se silti on rahaa.”
Raha on vain rahaa. Tärkeintä kai on että tuotanto pelaa, että ihmisille riittää apetta, vaatteita, asuntoja, kulkuvälineitä, kotitaloushärpäkkeitä jne.
Niitä härpäkkeitä riittää jos vain ihmisillä on varaa ostaa niitä ja tuotanto pyörii. Raha on toisarvoinen asia vaikka sitäkin tarvitaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Suurin ero syntyy siitä että Suomi ajautuisi kansainväliseksi hylkiöksi mikäli jättäisi velkansa pystyyn.
Mikäli Japani haluaisi makuloida velkansa kansalaisilleen, niin mitään ulkosuhteisiin vaikuttavaa ei tapahtuisi.”
Sen siitä saa, kun lähtee rosvoretkelle?
Eikö Japanin malli olisi ollut ihan sopiva Suomenkin maalle? Miksi hakea enempää, kun se lisää vain ongelmataloutta… joka ongelmien määrässä päihittää ajastaan Neuvostoisemmatkin järjestelmät.
Lopputuloksena on, että ei tosiaan haeta sitä neuvokkuutta enää, hyvin perustein.
Venäjällä tähän päädyttiin aiemmin, mutta jos menee vaikeammaksi, ja jatkuvien ongelmien kuittailuksi… voiko tilannetta pitää parempana, kun ihmiset sentään muuten paljon paremmin voivassa tilassa, ja siten järjestyksentakeisempia, kuin Venäjällä, kuten oikeasti osataan toisaalta kertoa (ryssiminen…).
Milloin talousjärjestelyjen ongelmakohtia voi alkaa käsitellä, mitä aidosti ovat?
Ilmoita asiaton viesti
Japanissa on oma valuutta ja riippumaton valtion pankki. Voivat muuttaa valuuttansa arvoa itsenäisesti muilta valtioilta kyselemättä.
Samoin lienee Norjan ja Tanskan kanssa. Norjan sijoitukset ja talletukset kattavat valtion velan. Suomi taas ei ole itsenäinen vaan joutuu kuuntelemaan EU:n keskuspankin mielipiteitä ja ohjeita. Suomi on myynyt Valtion omaisuutta surutta mm Yaralle Kemiran ja osian Outokummusta, Rautaruukin ruotsalaisille, eikävelka ole pienentynyt.
Ilmoita asiaton viesti
Enemmän kuin määrä, luoton saantiin ja hintaan vaikuttaa luottamus lainojen takaisin maksuun. Jos Suomi eläisi pelkästään matkailusta, korona olisi tehnyt ison loven bkt:hen. Näin ei kaiketi Suomessa ole. Luulen, että suurimman uhan Suomen taloudelle aiheuttaa vihr+vas ilmasto- ja luontokatohumpalla. Vasta pitkällä aikavälillä voimme tietää, kuinka fiksua ”Suomi voittaa” politiikkaa nyt tehdään.
Ellei dramaattista muutosta ole tapahtunut, valtion omaisuus on isompi kuin valtion velat.
Ei taida olla maata, jossa valtion velkaa maksettaisiin pois. Se kun häviää inflaation vaikutuksesta pois ihan itsekseen. Tälläkin hetkellä inflaatio syö lainakakun arvoa enemmän kuin on korkokulut.
Jos Japanissa laina on oman keskuspankin hallussa, kansallisen päätöksenteon alaista ja omassa valuutassa, tilanne on ongelmaton. Ero Suomeen on se, että laina on hankittava markkinoilta tai jossain tapauksessa EKP:ltä. Euromääräiset velat eivät ole valuuttalainoja.
Ilmoita asiaton viesti
”Vasta pitkällä aikavälillä voimme tietää, kuinka fiksua ”Suomi voittaa” politiikkaa nyt tehdään.”
Minusta tässä asiassa on keskustelussa selkeä väärinkäsitys olemassa. Ilmasto- ja luontokatohumppaa tosin sottavat vihrät ja muut puolueet, persuja lukuunottamatta, säestävät, mutta se on vain retoriikkaa, se on pelkkää puhetta, mikä on yhtä tyhjän kanssa.
lmastotoimissa käytännössä aktiivisia ovat yrittäjät ja investoijat, ne kapitalistit. Lähes kaikki ilmastonmuutoksen hidastamiseen tarkoitetut aktiiviset toimenpiteet hoidetaan yksityisesti, yksityisellä pääomalla, päätöksiä tekevät yksityiset liikemiehet, eivät politikot. Politikot hoitavar pääasiassa lupa-asioita. Jotkut politikot ovat näitä ilmastotoimia vastaan, useimmat ovat niiden puolella, lähinnä sen takia että investoinnit vihreään siirtymään tuovat työllisyyttä ja verojen kautta ne paikkaavat valtion budjettia.
Miksi sitten kapitalistit ovat niin kovasti innoissaan vihreästä siirtymästä? Todennäköisesti he vain hamuavat voittoja, mutta ehkä sielläkin ollaan myös oikeasti maapallosta huolissaan.
”Tälläkin hetkellä inflaatio syö lainakakun arvoa enemmän kuin on korkokulut.”
Jos lainakulut on …. mitä ……3,5%. Sehän on naurettavan pieni korko. Ennen korot olivat kaksinumeroisia, silloin uppoavan markan aikana.
Jos inflaatio on 8% ja korot on 3,5%, silloin velalliset nettoavat velalla 4,5%. Aika hyvä tuotto. Ei sellaista tuottoa ole muuten helppoa hankkia.
Ilmoita asiaton viesti
Yritykset tottakai toimivat ”markkinavetoisesti”, mutta eivät ne ole ajureita. Poliitikot voivat 30 vuoden välein päättää, että kaikki energiantuotantomuodot pitää olla päästöttömiä ja sitten 30 vuoden päästä tehdä päätöksen, että kaikkien on aiheutettava päästöjä. Bisnesväki tekee investointipäätökset sen mukaan. Kalliiksi tulee kansantaloudelle, jos investointi on kuoletettava 30 vuodessa, eikä 60 vuodessa. Ja jos siinä sivussa ja seurauksena tulisi metsien hyödyntämisestä kiellettyä, metsäteollisuus ajettua alas, ihmiset jätettyä työttömiksi ja sähkön käyttöön perustuva liiketoiminta lakkautettua siksi, että ruotsalaiset ovat fiksumpia ja valtaavat markkinat järkiperäisellä toiminnalla. Ei tätä voi laskea niin, että bisnes kukoistaa, kun keskitytään rakentamaan voimaloita.
Ilmoita asiaton viesti
”Bisnesväki tekee investointipäätökset sen mukaan. Kalliiksi tulee kansantaloudelle, jos investointi on kuoletettava 30 vuodessa, eikä 60 vuodessa.”
Voi se niinkin olla, mutta voi se olla niinkin että on parempi uudistaa tuotanto 30 vuoden välein kuin 60 vuoden välein.
Luulisin ettei Suomessa ole tällä hetkellä jäljellä käytössä mitään 60 vuotta sitten tehdyistä investoinneista. Nojoo…. ehkä ne paikoilleen homehtuvat lähiöt voivat sentään olla vielä käytössä. Niissä on muuten paljon parempi huonejärjestyskin kuin 10-20 vuotta sitten tehdyissä. Olen siitä vakuuttunut. Voi olla että niillä on vielä käyttöarvoa vähän aikaa. Kaikki teolliset investoinnit lienee tuoreempia. Eihän Suomessa enää ole yleisessä käytössä 60 vuotta vanhoja autojakaan, eikä mikromikkoja.
Toki valtion pitää ohjata tuotantoa niillä konsteilla mitä sillä on, mutta näyttävät nuo toimijat kyllä olevan varsin innokkaita tekemään näitä vihreitä uudistuksia.
Eikä vain valtiolliset toimijat ohja yrityksiä näihin uudistuksiin, myös keskuspankki on asialla.
https://yle.fi/a/74-20019243?origin=rss
Vain persut haraa vastaan.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/39e9ed0f-cd47-4876-879d-bc13ce836e43
Ilmoita asiaton viesti
Hyvää bisnestä se oli, voittoa syntyi ja bkt kasvoi, kun Meri-Rastilaan rakennettiin kerrostaloja 90-luvulla. Nyt ne puretaan pois poliittisin päätöksin. Siitä me puhutaan, että toimitaan sosialistisen suunnitelmatalouden periaatteen mukaan.
Onhan siinä järkeä, että päästään rakentamaan uusia asumiseen kelpaamattomia asuntoja ihmisille samalle paikalle, missä on asumiskelpoisen pohjaratkaisun asuntoja. Eikö saman tien kannattaisi poliittisen päätöksin purkaa talot 15 vuoden välein, niin rak.teollisuus varmasti tukee hanketta. Omistajat / asukkaat / veronmaksat älyköyhän toiminnan lopulta maksaa.
Jos purkaminen on tal. mielessä järkevää, niin onko se enää sitten järkevää, jos uuden talon hyödyistä vähennetään vanhan talon elinkaari.
Se on suunnitelmataloutta, jos poliitikot kieltävät lihansyönnin tekemällä tuotannosta kannattamatonta. Tätä kannattaisivat varmasti kaikki vegeviljelijät. Jotkut selittävät kyseessä olevan ihmisten oma kulutustahto, jos siirtyvät vegeen sen jälkeen, kun hintaa on pol. hiilipäästömaksuin saatu nostettua 500%.
Ilmoita asiaton viesti
Katsoppas paperitehtaiden historiaa, niin huomaat, että invertointeja, jotka on tehty 1800-luvulla on edelleen käytössä.
Muutakin puunjalostusta on edelleen käytössä ja toiminnassa, joka on saanut alkunsa 1800-luvulla.
Myös vesivoimalat ovat hyvinkin reilun 60 vuotiaita.
Mutta ainokaistakaan kännykkää ei ole 60-vuoden ikäisenä käytössä…
Ilmoita asiaton viesti
Valtionvelka on Suomessa keskitasoa.
https://tradingeconomics.com/country-list/government-debt-to-gdp?continent=europe
Ilmoita asiaton viesti
Olen jostain lukenut sellaisen asiantuntijamielipiteen jonka mukaan valtionvelan olisi hyvä olla juuri sitä keskitasoa. ei enempää, mutta ei vähempääkään.
Jos valtionvelka uhkaa mennä yli sen keskiarvon, silloin on hyvä vetää vyötä kireämmälle, ei ennen.
Ilmoita asiaton viesti