Suomalaisten varallisuus
Suomen pankin tietojen mukaan suomalaisten asuntovarallisuus v.2023 oli siinä 600 miljardin euron tienoilla, vähän ylikin.
Kun yritän räknätä mitä se tekisi jokaista suomalaista kohti, jos tämä varallisuus olisi tasaisesti jaettu, saan tulokseksi että meillä jokaisella suomalaisella, vauvasta vaariin, olisi rahaa pussissa tai pankkitilillä noin 109 tuhatta euroa, jos asuntovarallisuus muutettaisiin rahaksi.
Tilastojen mukaan suomalaisten mediaanivarallisuus on noin 100 tuhatta euroa. Mediaani tarkoittaa suuruusjärjestyksen keskimmäistä lukua.
Suomalaisten kotitalouksien nettovarallisuus oli yhteensä 913 mrd. euroa vuoden 2023 kesäkuun lopussa, Se tarkoittaa sitä että kaikista ihmisten varoista on laskettu pois velat.
Kun yritän räknätä mitä se tekisi jokaista suomalaista kohti, jos tämä varallisuus olisi tasaisesti jaettu, saan tulokseksi että meillä jokaisella suomalaisella, vauvasta vaariin, olisi rahaa pussissa tai pankkitilillä moin 166 tuhatta euroa, jos kaikki varallisuus muutettaisiin rahaksi.
No, eihän se tietenkään noin mene, vaan puolet tuosta summasta eli yli 450 miljardia euroa, on yhdellä kymmenenneksellä kansasta, eli niillä kaikkein rikkaimmilla. Heillä on siis pankkitilillä tai rahana lompakossa rahaksi muutettua omaisuutta yli 800 tuhatta euroa.
Jos laskut on väärin, niin saa korjata.
Sillä paremmalla, eli rikkaimmalla puoliskolla kansaa, on kaikesta omaisuudesta noin 95%, eli noin 860 miljardia ja jos tämä potti olisi heidän keskensä tasaisesti jaettu (mitä se ei ole) puolella väestöstä olisi pankkitilillään tai loimpakossaan 385 tuhatta euroa.
Sillä huonommalla, eli köyhemmällä puoliskolla kansaa, on kaikesta omaisuudesta noin 46 miljardia euroa, eli noin 5% kaikesta omaisuudesta. Se tarkoittaisi sitä että jos tämä potti olisi tasaisesti jakautunut, jokaisella köyhemmän kansanosan edustajalla olisi rahaksi muutettua omaisuutta pankissa noin 20 tuhatta euroa.
Kun tätä verrataan valtion meille suomalaisille ottaman velan määrään, mikä on noin 30 tuhatta euroa suomalaista kohti ja jota summaa tämä meidän hallituksemme on nyt kasvattamassa vuosittain kahdella tonnilla, niin näemme että varsinkaan huonommalla, tai köyhemmällä puolella kansasta ei olisi varaa tätä velkaa lunastaa.
Sillä paremmalla. eli rikkaammalla puolella kansaa ei sen sijaan olisi vaikeuksia maksaa velkaa pois omalta osaltaan, mutta valitettavasti heidän pitäisi maksaa velkaa pois myös köyhimpien suomalaisten osalta, koska heillä ei siihen kuitenkaan olisi varaa.
Mitä tulee siihen kaikkein rikkaimpaan kymmenykseen kansasta, niin heillä sitä varallisuutta riittäisi, vaikka koko velkasumman pois maksamiseen ja rahaa jäisi vielä reilustu yli.
Mutta ei siinä vielä kaikki. Suomalaisilla on muutakin varallisuutta kuin kotitalouksien hallussa oleva varallisuus. Valtiolla on varallisuutta, kunnilla on varallisuutta, seurakunnilla, säätiöillä ja yrityksillä on varallisuutta, mutta jätetään nämä nyt tässä vaiheessa huomioonottamatta.
Otetaan sen sijaan huomioon suomalaisten eläkevarallisuus, jota on kaiken kaikkiaan noin 260 miljardia. Se tekisi jotakuinkin 47 tuhatta euroa per asukas.
Silläkin rahalla pystyttäisiin siis valtion velat kevyesti maksamaan pois, jolloin kuitenkin nykyiset ja tulevat eläkeläiset menettäisivät osan eläkkeestänsä, tai eläkkeet pitäisi rahoittaa muulla tavalla, eläkemaksujen korotuksilla tai veronkorotuksilla.
Valitettavasti kuitenkin nämä eläkevaratkin on korvamerkitty suurimmaksi osaksi niille joilla on sitä omaisuutta jo muutenkin eniten. Niille joilla on jo ennestään eniten omaisuutta kuuluu myös eniten näistä eläkerahastosta, sitten kun sitä jaetaan.
Köyhien suomalaisten ei kannata kuvitella pääsevänsä joskus näistä eläkerahastojen rahoista nauttimaan, he saavat tyytyä siihen mitä kela heille myöntää ja se raha tulee suoraan valtion budjetista.
Kiinnostavia pointteja. On muuten jännä, että kovasti puhutaan aina tuloeroista, vaikka varallisuuserot ovat Suomessa(kin) rutkasti isommat kuin (netto)tuloerot. Varallisuus tuo aivan eri tavalla taloudellista turvaa kuin palkkatulo, joka voi äkkiä loppua; ei tarvita kuin yhdet epäonniset ys-neuvottelut…
Ilmoita asiaton viesti
Ne suuret erot varallisuudessa selittyvät niillä pienemmillä eroilla tulonmuodostuksessa.
Mutta joo, onhan niitä tuloeroja oltava ja on oltava köyhiä ja rikkaita, se kannusta ihmisiä tekemään töitä ja yrittämään parhaansa. Kannustimena on se rikkaus ja piiskana on sitten se tietoisuus siitä että voi suistua köyhyyteen.
Luulen vain että tietoisuus tästä asiantilasta katoaa helposti poliittisen retoriikan luomaan valheelliseen, tai kuvitteelliseen. maailmankuvaan, joka ei vastaa todellisuutta.
;
Ilmoita asiaton viesti
Suomen pankin tietojen mukaan suomalaisten asuntovarallisuus v.2023 oli siinä 600 miljardin euron tienoilla, vähän ylikin.
Kun yritän räknätä mitä se tekisi jokaista suomalaista kohti, jos tämä varallisuus olisi tasaisesti jaettu, saan tulokseksi että meillä jokaisella suomalaisella, vauvasta vaariin, olisi rahaa pussissa tai pankkitilillä noin 109 tuhatta euroa, jos asuntovarallisuus muutettaisiin rahaksi.
__________________________________________________________
Tuo on kuitenkin laskennallinen arvo vain. Jos jokainen haluaisi realisoida asuntonsa niin ei siitä tuollaista summaa tulisi. Kuka ne realisoitavat asunnot ostaisi?
Kun täällä on näitä tilasto-Niiloja ym. niin joku voisi ajankuluksi kaivaa vaikkapa asuntojen hintakehityksen Viipurin kaupungssa alkuvuonna 1939
Ilmoita asiaton viesti
”Tuo on kuitenkin laskennallinen arvo vain.”
Jotain pitää olla laskennan pohjana.
Asuntojen hinta on kaavassa tekijä joka vaihtelee tilanteiden mukaan.
Voisi kuvitella että asuntojen hinnat putoaisivat nollaan, mutta se on vain kuvitelma ja kuvitella aina voi. Mitä vain voi kuvitella ja pelotella ihmisiä niillä kuvitelmillansa.
Käytännössä ihmiset tarvitsevat katon päänsä päälle, paikan missä voi asua ja kyllä sellainen paikka on välttämätön ja aina hintansa väärti.
Hinnat voi vaihdella, mutta ne vaihtelevat realiolosuhteiden mukaan ja jos asuntojen hinnat laskevat tai nousevat, se on merkki siitä että monet muutkin asiat maailmassa ovat sekaisin.
Mutta fakta on se että ihmisten pitää asua ja kyllä sille asumiselle aina joku hinta löytyy. Onni on niillä joilla asunto on, ei niillä jotka joutuu yöpymään kadulla, roskiksissa ja rappukäytävissä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on alueita, joissa asuntovarallisuus on sulanut jopa negatiiviseksi. Lisäksi tämä asumistuen ”uudistus”, missä asumistukea ei enää makseta omistusasuntoihin, tulee romahduttamaan rivareiden arvoja lisää ja saamme nähdä lisää kylmeneviä taloja jatkossa, jos niitä ei tähän saakka jo tarpeeksi ole ollut. Meillä tulee olemaan tyhjiä ränsistyviä asuntoja sekä asunnottomuutta rinnakkain ihan lähi aikoina.
Ilmoita asiaton viesti
”Meillä tulee olemaan tyhjiä ränsistyviä asuntoja sekä asunnottomuutta rinnakkain ihan lähi aikoina.”
On niitä ränsistyviä asuntoja aina ollut, maaseudulla, missä ei ole töitä, eikä vanhuksetkaan enää tarvitse, kun muuttavat hoitokoteihin.
Aivan normaali ja tavallinen ilmiö siis.
Vaikka asuntoja pidettäisiin kunnossa, niille ei silti ole kysyntää, kun ei ole tarvetta asumiselle. Sellaisissa paikoissa jossa on töitä ja palveluita, asunnoille on enemmän tarvetta ja jos oma väki vähenee, niin tarvitaan uutta väkeä tilalle ja nekin tarvitsevat asuntoja.
Ilmoita asiaton viesti
Veikkaanpa, että vaikka tarvetta asumiselle olisi, asuminen tulee mahdottomaksi, kun taloyhtiöitä menee konkkaan ja puolet asukkaista joutuu lumihankeen, enimmäkseen eläkeläisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka taloyhtiö menee konkkaan, niin ei se talo siitä minnekään katoa. Sille löytyy uusi omistaja, jos vain on asunnon tarvitsijoita. Joku saa vain halvalla siitä hyvän sijoituskohteen. Näin se vain menee.
Jos on vaarassa että joku joutuu lumihankeen, niin sehän tietenkin tarkoittaa vain sitä että asunnolle olisi tarvetta. Kun asunnon hinta halpenee, niin kyllä asiakkaitakin, eli asujia, sitten paremmin löytyy, paitsi siellä jossain syrjäseudulla, missä ei ole töitä, eikä mitään palveluita, eikä enää mitään ihmisiäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan tässä pienessä kirkonkylä taajamassa katselen tilannetta.
Ilmoita asiaton viesti
”Ihan tässä pienessä kirkonkylä taajamassa katselen tilannetta.”
Kirkonkylät rapistuu. Ennen oli jotain elinkeinotoimintaa. Muistan kun akkoja kuljetettiin kimppakyytillä kirkolle aamulypsyn jälkeen tienistiin ompelimoon. Kirkolla oli kauippoja monta, oli kirjakauppa, apteekki, pukimo ja huoltoasema, parin kolmen pankin konttorit, posti. Kylilläkin oli kauppoja, pienessäkin kylässä monta, oli posti ja pari pankin konttoriakin.
Nyt on kaikki niinkuin kuollutta.Pitäjässä on yksi osuuskauppa, sekin kituu ja yksi tankkauspiste siinä kaupan pihassa. On kirkko ja seurakuntakeskus ja hautausmaa, siinäpä ne. Enimmäkseen ostokset tehdään naapuripitäjän kirkolla, jossa on lidl:t, tokmannit halpikset ja muut, on kioskeja, huoltoasemia, pizzerioita ja elämääkin …… vähän.
Ilmoita asiaton viesti