Suomen taloudesta yleisesti

Yleisesti ottaen Suomen taloudessa näyttäisi pyyhkivän suhteellisen hyvin juuri nyt, korona-olot huomioon ottaen ja huomioon ottaen vihervasemmistohallituksen ilmastonmuutosta ehkäisevät ennakoivat toimet.

  • IMF on kehunut kovasti suomen talouden hoitamista, eikä edes uuden velan ottamista koronan haittojen torjumiseksi, yritysten ja kuntien tukemiseksi, pidetä pahana.
  • Talous elpyy tänä vuonna koronakuopasta hyvää vauhtia ja ensi vuonnakin vielä elpyminen jatkuu
  • Työllisyys kohenee ja se on nyt paremmalla tolalla kuin edellisen hallituksen aikana ja sen jäljiltä.
  • Hallituksen ottamien lainojen korot senkun laskevat, tai oikeastaan nousevat, koska korko on negatiivinen, eli valtion ottamat uudet lainat eivät maksa valtiolle mitään, vaan tuottavat valtion kassaan tuloja vajaan prosentin verran vuodessa lainan määrästä.

 

Huolimatta siitä että hyvin menee, oppositio antaa hallitukselle piiskaa talouspolitiikan hoidosta, kuten kuuluukin, eikä kansakaan niin tyytyväistä ole kuin luulisi.  Näyttää siltä että vaalien jälkeen valta tulee taas vaihtumaan ja opposition pääpuolueesta, kokoomuksesta,  tulee seuraavassa hallituksessa hallituksen muodostaja.  Siitä onkin jo aikaa kun Kokoomus viimeksi toimi hallituksen pääpuolueena,  se tapahtui silloin laman oloissa.


Kokoomus ei kyllä edellisten omien hallitustensa aikana oikein saanut mitään aikaan.  Kataisen ja Stubin hallitusten aikana vallitsi lama ja Suomi otti velkaa, eikä mitään oikein saatu aikaiseksi, ei sotea, ei rakennemuutosta, ei oikein mitään.


Kokoomuksen jälkeen hallitusvallan ohjakset otti haltuunsa keskustapuolue, Sipilän johdolla.  Sipilä aloittikin sitten mittavat pelastustoimet Suomen taloiden pelastamiseksi. 

Sipilän menetelmä oli mielestäni hyvä.  Niille joilla meni muutenkin hyvin tarjottiin porkkanaa ja niille joilla meni huonosti, tarjottiin piiskaa.  Ajatus oli hyvä,  yrittämisestä ja ahkeruudesta pitää kansalaisia palkita ja siitä että ei oikein jaksa yrittää mitään, ei edes kouluttautua, tai hakea töitä, pitää vähän rangaista, eli antaa piiskaa.  

Luulisihan tuon toimivan.  Ei talous laiskottelemalla kohene, vaan ahkeruudella ja yrittämisellä. Ei luojakaan laiskoja elätä, eikä makaavan kissan suuhun hiiri tule.


Mutta ei se niin  mennyt kuin Sipilä halusi.  Työttömät huono-osaiset ja työttömät parempi-osaiset olivat jo tottuneet työttömän elämäänsä ja olivat tyytyväisiä siihen, eivätkä halunneet muutosta, eivätkä kaivanneet työllisen kiihkeää elämää.  Työttömät vastustivat sitä että heitä piiskataan ja työllisetkin olivat yllättävän solidaarisia työttömiä ja heidän elämäntapaansa kohtaan.  

Kaikkien työllistäminen olisi lisäksi edellyttänyt yleistä palkkamalttia, eli sisäistä devalvaatiota, mitä Sipilä ajoi, sekä myös alimpien palkkojen merkittävämpää pudottamista, jotta työnantajille olisi ollut kannattavampaa työllistää työttömyyteensä tottuneita ja vähän työhaluttomiakin kansalaisia.  Tämä ei tietenkään sopinut paremmin tai huonomminkaan ansaitseville kansalaisille, eikä varsinlaan ammattiyhdistysliikkeille.

Vaikka Suomen vientiyritysten kansainvälisten markkinoiden elpyminen pelasti Suomen talouden Sipilän hallituksen loppuaikoina, kansalaiset pettyivät Sipilän toimiin ja Sipilän poliittinen ura tyssäsi ja keskustapuolueen kannatus katosi.  


Sipilän hallituksen toimien epäsuosio nosti sitten pitkästä aikaa demarit suosituimmaksi puolueeksi,  Demarien ensimmäinen työ hallituksessa oli purkaa Sipilän hallituksen epäsuositut piiskaustoimet työttömiä kohtaan. 

Sipilän hallituksen tapaan demarivetoinenkin hallitus pyrki kuitenkin parantamaan yritysten kilpailukykyä palkkamaltilla, koska se on oikeasti se tapa jolla työllisyyttä voidaan saada kohenemaan. Se on sellainen fakta joka on aivan sama riippumatta siitä millainen hallitus on ja minkä värinen. Se fakta ei riipu hallitusten muista tekemisistä, sen väristä, tai sen suosiosta, se vain on niin.  

Demarit laittoivat asialle työmarkkinajärjestöt, työnantajien ja työntekijöiden järjestöt,  neuvottelemaan keskenään ja keksimään ratkaisut ongelmaan joka estää Suomessa sen että tarpeeksi moni voisi työllistyä. 

Asiahan on niin että työnantajat kyllä työllistää jos työllistäminen kannattaa, ei se työllistäminen ole kiinni mistään ideologiasta.  Eivät työnantajat ajattele työllistäessään muita ihmisiä, valtion ja  yhteiskunnan etua, eivätkä ne myöskään murehdi työttömien kohtaloa, omaa kassavirtaansa ne siinä vain ajattelee.  Työntekijästä pitää olla työnantajalle enemmän tuloja kuin mitä siitä on menoja.


Demareiden perustamat työryhmät eivät kuitenkaan näytä tuottaneen mitään tulosta, kuten eivät Sipilän kiky- neuvottelutkaan.  Työmies on palkkansa ansainnut, näin ihmiset ajattelevat, eivätkä ajattele sen enempää Suomen, työnantajien, kuin työttömienkään etua,  omaa etuaan vain.

Mitä demarit sitten ovat saaneet aikaan?  Työeläkeputkea on lyhennetty, eli ihmisten varhaiseläkkeelle siirtymistä on vaikeutettu.  On yritetty parantaa työnantajien ja työntekijöiden kohtaamista, eli työnvälitystoimintaan on satsattu rahaa.  Nämä voivat olla hyödyllisiä toimia, mutta niiden vaikutus on hyvin vähäinen, eivätkä nämä toimet ole vielä ennättäneet vaikuttamaan mitenkään,



Miksi sitten Suomen talous nyt  elpyy?  Miksi työllisten määrä kasvaa ja miksi työttömien määrä laskee? Miksi IMF kehuu Suomen taloudenpitoa ja miksi Suomen valtio saa uutta lainaa jopa negatiivisella korolla?

Kaikki johtuu siitä kehityksestä mitä maailmalla tapahtuu.  Suomen talous on osa globaalia maailmantaloutta, johon Suomen hallitusten toimilla ei ole mitään merkitystä. Edellisen hallituksen, sen Sipilän porkkana- piiska- hallituksen ja tämän nykyisen hallituksen aikana tapahtunut myönteinen tai kielteinen kehitys johtuu maailmantalouden ilmiöistä.

Suomen nykyinen nousu koronakuopasta toki johtuu myös kansallisesta elvytyksestä, siitä että yrityksien ja kuntien taloutta on tuettu ottamalla valtiolle velkaa, mutta ennen kaikkea siksi että Suomen kotimarkkinoita EU:ssa ja maailmanmarkkinoita on  massiivisesti elvytetty koronan nimissä.

Toki hallituksenkin pitää tehdä toimia, vaikka niillä ei kovin paljon vaikutusta olisikaan.  Edellinen Sipilän hallitus yritti kovasti ja sai aikaan vähän.  Myös tämä nykyinen demarihallitus on yrittänyt omalla tavallaan,  mutta sekin on saanut aikaan vähän.  Yritystä pitääkin olla,  mutta tuloksiakin olisi hyvä tulla.  Yritystä on ollut, mutta tuloksia ei ole tullut.

Tämä nykyinen parempi kehitys, tai edellisen hallituksen parempi kehitys ei johtunut hallitusten toimista, vaan kansainvälisistä globaaleista markkinoista, mutta yritystä Suomen talouden toiminnan parantamiseksi olisi silti jatkettava. 


Ihmisiä pitäisi edelleen kannustaa työurille,  sekä keppiä että porkkanoita olisi käytettävä, mutta ennen kaikkea pitäisi huolehtia siitä että  työn teettäminen olisi aina yrityksille kannattavaa ja työn tekeminen olisi työntekijälle kannattavaa.  Tämä olisi tärkeää tässä nykytilanteessa, jossa kansainvälisen talouden elvytysten johdosta tilanne on parempi, mutta erityisesti silloin kun tilanne taas tulevaisuudessa heikkenee.

Aivan riippumatta siitä minkä värinen seuraava hallitus on ja mikä on sen koostumus, senkin hallituksen tärkein tehtävä on saada työelämän palikat oikeaan järjestykseen, niin että systeemi pelaa, niin että työn teettäminen ja työn tekeminen olisi kannattavaa ja se elintapa mitä monet nyt huvikseen harrastavat, erilaisilla tuilla eläminen, ei olisi vaihtoehto.


Sotekin sentään saatiin aikaan, vaikka se ei minun mielestäni mikään kovin häävi ratkaisu ollutkaan.  Yrityksiä työelämän tervehdyttämiseksi on jatkettava, kunnes ne yritykset johtavat johonkin tulokseen, muuta vaihtoehtoa ei ole.

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu