Suomen valtion budjetti, budjettialijämä ja velanotto v. 2023 ja ensi vaalikaudella.
Jos et tiedä miten Suomen valtion menot ja tulot muodostuvat, voit käydä tutkimassa sitä täältä, jos sinulla on oikeudet lukea hesaria.
Kun valtion menot tälle vuodelle ovat 81,3 miljardia euroa mutta tulot vastaavasti ovat paljon pienemmät, pitää valtion ottaa budjetin rahoittamiseksi lisää velkaa 8,292 miljardia euroa.
Jos tulot ja menot pitäisi sopeuttaa, pitäisi siis joko menoja supistaa tai veroja kerätä lisää runsaat 8 miljardia euroa.
Vaalikampanjoissa puolueet eivät kuitenkaan esitä äänestäjille tällaisia leikkauksia menoihin, eikä veronkorotuksia juuri ollenkaan.
Ylivoimaisesti eniten haluaa valtion menoja budjetin tasapainottamiseksi leikata kokoomuspuolue.
Jos kokoomuspuolue saisi yksin päättää asioista ensi vaalikaudella, niin se leikkaisi menoista noin 1,5 miljardia vuodessa, mutta toisaalta kokoomus jakaisi myös veronalennuksia rikkaille äänestäjilleen, ehkä noin miljardin euron edestä, niin että kokoomuksen budjettusopeutus jäisi kuitenkin noin puoleen miljardiin euroon vuodessa.
Kokoomuksen sopeutustoimien jälkeen jäisi budjetin velaksi rahoitettava osuus vuosittain vielä varsin suureksi, vajaaksi kahdeksaksi miljardiksi. Kokoomuksen leikkausten vaikutus valtion velanottoon olisi siis loppujen lopuksi varsin mitätön.
Koska kokoomus ei varmaankaan voi muodostaa hallitusta yksin ja muut puolueet ovat valtiontalouden sopeuttamisen suhteen vieläkin nuivempia, mitään todellista tuntuvaa parannusta budjettialijäämän suhteen seuraavalla vaalikaudella tuskin tapahtuu.
Onneksi inflaatio pienentää valtion kokonaisvelkaa nyt hurjaa vauhtia. Kahdeksan prosentin inflaatiovauhti pienentää valtion velkaa vuosittain yli 11 miljardilla eurolla ja sehän on enemmän kuin mitä valtio ottaa velkaa, joten ei mitään hätää.
”Onneksi inflaatio pienentää valtion kokonaisvelkaa nyt hurjaa vauhtia. Kahdeksan prosentin inflaatiovauhti pienentää valtion velkaa vuosittain yli 11 miljardilla eurolla ja sehän on enemmän kuin mitä valtio ottaa velkaa, joten ei mitään hätää.”
Sellainen pieni tarkennus, että ei inflaatio tietenkään olemassaolevien velkojen nimellisiä summia pienennä. Sen sijaan olettaen, että reaalinen (inflaatiokorjattu) bruttokansantuote pysyy vähintään vakiona ja veroaste pysyy samana, valtion tulot kasvavat inflaation tahtiin vuosittain ja siten tulevaisuudessa erääntyvien lyhennysten maksaminen on helpompaa.
Emme tietenkään tavoittele reaalisen bruttokansantuotteen jämähtämistä paikalleen vaan vähintään 1,5% nousua vuosittain. Itsestään se ei kuitenkaan tule vaan sen eteen pitää tehdä töitä. Joko lisätä tekijöiden määrää tai parantaa tuottavuutta tai molempia.
Ilmoita asiaton viesti
”Sellainen pieni tarkennus, että ei inflaatio tietenkään olemassaolevien velkojen nimellisiä summia pienennä. Sen sijaan olettaen, että reaalinen (inflaatiokorjattu) bruttokansantuote pysyy vähintään vakiona ja veroaste pysyy samana, valtion tulot kasvavat inflaation tahtiin vuosittain ja siten tulevaisuudessa erääntyvien lyhennysten maksaminen on helpompaa.”
Tarkennus on varmaan tarpeen, joskin tämä seikka lienee valistuneimmille lukijoille varsin itsestään selvä asia.
Mutta vaikka BKT. palkat ja valtion verotulot eivät nousisi, velan määrä kuitenkin tavallaan pienensi. Vaikka numerot pysyisivät samana, niin sitä velkaa vastaavan rahamäärän ostovoima kuitenkin heikkenisi.
Suomen ottamat lainathan ovat käytännössä lainattua ostovoimaa. Sitä on tarvittu, koska ostovoimaa ei ole ollut tarpeeksi. Se ostovoima on käytetty, mutta velka on siis jäänyt.
Jos nyt velkaa maksettaisiin takaisin, kansalaisilta pitäisi kerätä pois ostovoimaa verotuksen muodossa, sillä sitten maksettaisiin pois se velka mitä on tehty sen ostovoiman hankkimiseksi joka on jo käytetty. Silloin kun velka otettiin, sen ostovoima oli suurempi kuin maksuhetkellä, inflaation vaikutuksesta, niin että sen käytetyn ostovoiman voi maksaa pois vähemmällä ostovoiman määrällä, kiitos inflaation.
”Emme tietenkään tavoittele reaalisen bruttokansantuotteen jämähtämistä paikalleen vaan vähintään 1,5% nousua vuosittain. Itsestään se ei kuitenkaan tule vaan sen eteen pitää tehdä töitä. Joko lisätä tekijöiden määrää tai parantaa tuottavuutta tai molempia.”
Toki, jos BKT ei nouse, ei ostovoimakaan nouse, Velan takaisinmaksu olisi yhtä vaikeaa kuin mitä se olisi ollut velanottohetkellä.
Mutta eihän tämä valtioiden velanotto oikeastaan mitään velkaa ole, se on finanssipolitiikkaa. Käytännössä, yksinkertaistettuna, se tarkoittaa sitä että valtioiden menot katetaan osaksi keskuspainkin painamalla rahalla.
Ilmoita asiaton viesti