Suomi on melkein tyhjä ihmisistä
Kun vähän ajelee maaseudulla pienempiä teitä pitkin, huomaa miten vähän Suomessa on asukkaita. Ainakaan ruuhkasuomen ulkopuolella ei sivuteiden varsilla ole paljon muuta kuin eri ikäistä metsää ja hakkuu-aukioita, välillä pilkoittaa joku sininen järven selkä jostain puiden välistä. Vähemmän on viljavia maaseutumaisemia, joissa on taloja, talousrakennuksia, karjaa laitumilla ja peltoja joilla kasvaa erilaisia viljakasveja tai perunaa.
Metsässä ajellessa sitä ajattelee että mitähän varten tämäkin tie on tänne suurella vaivalla joskus rakennettu. Kilometrikaupalla on pelkkää metsää, sitten, aina välillä, on joku pieni sivutie, joka johtaa syvemmälle metsään ja siinä voi olla postilaatikko, siinä risteyksessä, tai kaksi.
Suomi on susien ja karhujen, hirvien ja peuraeläinten maa. Niiden sopii kyllä siellä erämaissa lönkötellä ja viettää omaa elämäänsä. Hiljattain ajelin Laukaalla Juha Kankkusen tieksi nimetyn tienpätkän. Se oli juuri kuvailemani kaltainen. Ei taloja, ei autoja. Tien päässä oli lossi, joka kulki määräajoin. Lossikuski tuli kyllä paikalle sovittuun aikaan. Siinä sopi juoda eväskahvit termospullosta sitä lossikuskia odotellessa. Olimme lossin ainoa asiakas menomatkalla. Vastarannalla oli toki puolisen tusinaa autoja odottamassa yli pääsyä.
Meitä suomalaisia on tässä valtavassa maassa noin 5,5 miljoonaa, Jos suomalaiset laitettaisiin kaikki samaan paikkaan ja järjestettäisiin neliön muotoon, kuten sotilasparaatissa ja jokaiselle suomalaiselle, imeväiselle ja vanhuksillekin, olisi järjestetty neliö tilaa, siitä syntyisi neliö jonka sivun pituus olisi vajaat 2,5 kilometriä. Sen neliön sisään mahtuisivat kaikki suomalaiset. Niin vähän meitä Suomalaisia täällä isossa maassa loppujen lopuksi on.
Jos yhden neliömetrin tila tuntuu ahtaalta yhdelle ihmiselle, niin ehkä neljä neliömetriä riittäisi. Jokaiselle suomalaiselle tontti, jonka sivun pituus olisi kaksi metriä. Silloinkin suomalaiset sopisivat neliön sisään jonka sivun pituus olisi alle viisi kilometriä ja kaikilla olisi tilaa niin paljon ettei yltäisi toisiaan koskettamaan muuten kuin kurottelemalla.
Kun nykyisin asutaan paitsi vaakatasossa, myös päällekkäin, sopii miettiä millaiseen kuutioon kaikki ihmiset sopisivat, jos jokaiselle annettaisiin tilaa vaikkapa kaksi metriä sivusuunnissa ja korkeussuunnassa.
Jos laskin oikein, kuution sivun pituudeksi tulisi vajaat 400 metriä.
Asian voi myös nähdä niinkin, että pienelläkin porukalla saadaan koko maa myllätyksi. Rannat on tikattu täyteen kesämökkejä, suot on ojitettu, metsät pilkottu metsäautoteillä. Luonnontilaisia paikkoja on jäljellä vain vähän.
Ilmoita asiaton viesti
”Luonnontilaisia paikkoja on jäljellä vain vähän.”
Minun mielestäni eläinten tai ihmisten muokkaama maisema on yhtä luonnontolaista kuin kaikki ryteikötkin.
Lehmiä, lampaita ja vuohia on käytetty maisemien muokkaamiseen ja nykyisin niiden muokattujen alueiden uudelleen ennallistamiseen.
Itse tykkään ajella enemmän ihmisten ja eläinten muokkaamassa luonnonmaisemassa kuin soilla tai hoitamattomissa metsäryteiköissä. Ajeleminen varsinaissuomen maisemissa on paljon mukavampaa kuin Pohjois-Karjalan ryteiköissä.
Mutta se on vain minun mielipiteeni. Muut saa olla eri mieltä, tai samaa mieltä ja mitä mieltä haluaa. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Joo, monimuotoisinta luontoa on ja erityisesti niittyjä siellä, missä on laiduneläimiä. Enemmän niitä pitäisi olla metsissä.
Ilmoita asiaton viesti
”Luonnontilaisia paikkoja on jäljellä vain vähän.”
Yritin miettiä Euroopan maata, jossa ”luonnontilaisia paikkoja” olisi Suomea enemmän. Ei tullut heti mieleen, auttaisitko vähän?
Ilmoita asiaton viesti
Enhän mitään tuollaista ole väittänytkään. Totesin vain, että tehokkaasti on tämänkin maan mannut ”hyödynnetty”.
Ilmoita asiaton viesti
”Vähän” viittaa helposti siihen että jossain muualla olisi enemmän. Mutta jos tyydyt vain toteamaan ”vähän” suhteuttamatta sitä mihinkään niin ok.
Ilmoita asiaton viesti
”Vähän” viittaa tässä siihen, että näin harvaan asutussa maassa sitä luonnontilaa kernaasti näkisi enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Jos menet mökille, menet todennäköisesti sellaiselle järven rannalle, jonne on mökkejä rakennettu. Olet edelleen kuplassa. Valtaosa Suomen järvistä on rannoiltaan autioita. Ei Suomessa asu juuri ketään
Ilmoita asiaton viesti
”Valtaosa Suomen järvistä on rannoiltaan autioita. Ei Suomessa asu juuri ketään.”
Eikä siellä järvien rannoilla moni asu, joku harva asuu. Ne on vain sellaisia kesäunelmia, joissa piipahdetaan kesällä ja talvella niitä sitten muistellaan.
Ilmoita asiaton viesti
No tässä on toinen näkemys melojalta.
”On uskomatonta, miten kaikenlaisia majoja ja kesäasumuksia on pykätty pienillekin tyrnin ja lehtipuiden valtaamille kareille. Isommissa saarissa huviloita sijaitsee tasaisin välimatkoin niin, ettei väliin mahdu rantautumaan edes tarpeilla käymistä varten.”
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008814672.html
Esim jossain Mäntyharjulla on keskimäärin yli 10 mökkiä per järvi. Ehkä sitten sekaan mahtuu jokunen mökitönkin, mene tiedä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos ihmisiä on niin vähän täällä, miksi kaikki tulijat sitten änkeytyvät paikkoihin jotka ovat jo valmiiksi ahtaita ja joissa on asunnoista puutetta?
Erityisesti tulee mieleen pääkaupunkiseutu. Mikä ihme ajaa pakolaiset juuri pääkaupunkiseudulle? Täällä on puutetta asunnoista ja asuntojen hinnat ovat korkeita.
Ihanko oikeasti maalaisten on rahoitettava ökyasuminen kalliissa neliöissä?
Ilmoita asiaton viesti
”Jos ihmisiä on niin vähän täällä, miksi kaikki tulijat sitten änkeytyvät paikkoihin jotka ovat jo valmiiksi ahtaita ja joissa on asunnoista puutetta?”
Maaseudulla on vähän työpaikkoja. Maatalous on automatisoitu ja se toimii isännän ja emännän työvoimalla. Aputyövoimaa tarvitaan joskus kausiluontoisesti, mutta se ei ole Suomessa vakituisesti elävälle kovin kannattavaa touhua, kun työtä ei ole ympäri vuoden. Sen takia ne jotka haluavat pärjätä paremmin elämässään hakeutuvat paikkakunnille jossa on enemmän ja vakituisemmin töitä tarjolla.
Maaseudulle jää sellaista tilatonta väestöä jotka ei niin työstä piittaa ja jotka eivät myöskään tavoittele parempaa elintasoa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on aika lailla päinvastaista kuin mitä esität itse kirjoituksessa.
Ilmoita asiaton viesti
Vielä ei Suomi ole tyhjä ihmisistä.
Suomalaiselle riittää sitten loppusijoitukseen kahden neliömetrin maapläntti.
Joukkohautoja suomalaiset kavahtavat kun haluavat olla välillä omissa oloissaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomi on susien ja karhujen, hirvien ja peuraeläinten maa…”
Suomessa on kolmisensataa sutta ja reilu 30 susilauman reviiriä. Karhuja sentään arvoidaan olevan liki 2500. Karhujen saatikka susien maa tämä ei ole.
Ajatusleikki ihmisten tarvitsemista asuinkuutioista ei toimi koska tilaa tarvitaan tuotantoon ja elämiseen.
Ilmoita asiaton viesti
”Ajatusleikki ihmisten tarvitsemista asuinkuutioista ei toimi koska tilaa tarvitaan tuotantoon ja elämiseen.”
Minä sanon mikä ei toimi.
Suomi ei toimi hiilinieluna jos täällä kasvaa pelkästään hoitamatonta ryteikköä. Se on täysin utopistinen ja absurdi vihreä ajatus. Hoidettu maisema, pellot ja hoidetut metsät voivat toimia hiilinieluina. Suomessa olisi vielä paljon hyödynnettäviä alueita jotka voisivat toimiaa paremmin hiilinieluina jos ne otettaisiin tehokkaasti käyttöön.
Hoitamaton ryteikkö ei elätä muuta kuin jotain hirvieläimiä ja jäniksiä. Ei se määrä hirviä ja jäniksiä pysty elättämään 5,5 miljoonaa suomalaista, korkeintaan ne 300 sutta ja pari tuhatta karhua, jokunen kettu, ilves ja ahma voivat saada siitä riistasta elantoa.
Suomi pustyisi kyllä elättämään hyvin hoidetusta maasta enemmänkin ihmisiä kuin sen 5,5 miljoonaa.
Ilmoita asiaton viesti
En minä ole mistään tuosta eriä mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän asia on kuin blogisti kuvailee.
Kysymykseen ”miksi kaikki kuitenkin änkeävät ruuhka-Suomeen”, vastaus 1:
kotoperäisesti eivät viime vuosina esim. pääkaupunkiseudulle (Hki-Espoo-Vantaa) olekaan, tämä on ollut muuttotappioaluetta, tai olisi ilman maahanmuuttajia.
Vastaus 2: vaikka digitalisaatio on tehnyt monista töistä paikka- ja aikariippumattomia, edelleen ns. piilaaksoefekti toimii, ts. yritysklusteri tarvitsee kriittisen massan ympärilleen koulutettuja työntekijöitä, infraa, muita yrityksiä, tutkimuslaitoksia, korkeakouluja.
Siis: ihmiskeskittymiä.
Mitä laajaan maahamme tulee, se resurssi nousee vielä arvoon arvaamattomaan.
Vesi, viljelyalue, metsät, järvet, joet, vaarat, lakeudet, saaristo.
Maata kun ei enää valmisteta (muuta kuin korkeintaan maankohoamisen kautta).
Olkaamme ylpeitä tästä maasta – autioine metsäteineen, uneliaine lossinvartioineen (minäkin olen monta herättänyt pikkutunneilla).
Ilmoita asiaton viesti
Tuo käsite ”ruuhkasuomi” herättää hilpeyttä useimmissa ulkomaalaisista, jotka tuntevat laskeutuvanss Vantaalla metsän keskelle.
Eräs japanilainen kolleegani totesi minulle häntä lentokentältä noutaessani Mäkelänkadun kohdalla, että täällä on suorastaan pelottavan hiljaista”. Hän naurahti makeasti, kun sanoin, että tämä on ”over crowded part of Finland”. Suur-Tokiossa asuu suur-Helsingin kokoisella alueella yli 30 miljoonaa ihmistä.
Ilmoita asiaton viesti
Kommenttisi 3701552 poikkeaa kyllä tästä totaalisesti. Joko olet päättänyt kumman kommenttisi puolella olet?
Ilmoita asiaton viesti
Voi Heikki – kun tuo kommentti 3701552 ei ole minun.
Käynti optikolla voi auttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Suo anteeksi. Itselläni oli jokin lapsellinen ajatus jostain muusta.
Ilmoita asiaton viesti
Kyseessä on eri kommentoija noissa kahdessa kommentissa.
Ilmoita asiaton viesti
Tänne mahtuisi helposti, vaikka kaikki maailman pakolaiset, jos niikseen tulee. Samoin muuten on tyhjä ihmisistä koko planeetta. Katsoin hiljattain videon, jota en tähän linkitä, että… Jos kaikki planeetan ihmiset jauhettaisiin jauhelihaksi, ja siitä sitten tehtäisiin yksi iso lihapulla, niin pullan halkaisija olisi vaivaiset 1 km.
Ilmoita asiaton viesti
Joskus luin jostain, tai kuulin, että muurahaisten, tai joidenkin muiden ötököiden yhteismassa olisi jokin perin vaikuttaava luku.
En nyt mene tässä vannomaan mitään tiedon paikkansapitävyydestä, se kun on huonoon muistiin perustuva mielikuva, mutta varmaan niitä muurahaisia on aikamoinen massa tällä pallolla.
Ilmoita asiaton viesti
Jep, ja maan kuoressa, kilometrien syvyyteen asti on kuulema paljon enemmän biomassaa kuin on sen pinnalla. Bakteerit yms. ovat varsinainen juttu, monisoluiset vaan joku kummalllinen luonnonoikkku.
Ilmoita asiaton viesti
Numeroilla pelaten voi myös hersytellä ajatuksella, että kaikki maailman ihmiset voitaisiin majoittaa kaksi kilometriä kanttiinsa olevaan hotelliin, jonka korkeus olisi myös kaksi kilometriä. Jokainen saisi yhden kuution suuruisen kapselimakuupaikan. Tuota kaikkien maailmassa asuvien ihmisten yhteistä taloa ei ulkoavaruudesta saapuva olio taitaisi maan pinnan äärettömyydestä löytää edes etsimällä mitenkään.
Ilmoita asiaton viesti
Motellissa tarvittaisiin myös vastaanottotilat ja mm, aamiaistilat. Ilmastoinnin järjestäminen voisi olla hankalaa sinne kuution keskelle.
Saksalaiset taisivat menneinä vuosina suosia matkailussa näitä kuutiohotelleita liikkuvina versioina.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kapselihotelleissa yleensä ole aamiaista eikä ilmastointia. Kuutioita siirrettäisiin vertikaalisesti ja horisontaalisesti moottoreilla, kuten tehdään japanilaisissa parkkitaloissa autojen asettamiseksi omaan lokeroonsa, jotta asukit pääsisivät sviittiinsä ja sieltä pois.
Ilmoita asiaton viesti