Suomi velkaantuu lisää

Tämän Ilta-Sanomien artikkelin mukaan

“Viime vuonna Suomen julkisyhteisöjen velka oli 73 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä on edelleen alle EU:n keskiarvon, joka oli viime vuoden lopussa 84 prosenttia.

EU:n komission ennusteen mukaan Suomen julkinen velka jatkaa lähivuosina kasvuaan. IMF ennakoi julkisyhteisöjen velkasuhteen nousevan vuonna 2028 jo 82,1 prosenttiin.”

Ahkerasta köyhien ja mamujen kyykytyksestä ja kehitysavun leikkaamisesta huolimatta tämä nykyinen hallitus onnistuu siis todennäköisesti kasvattamaan Suomen julkista velkaa lähes EU:n nykyisen keskiarvon tasolle.

Kun EU:n velkakeskiarvon arvellaan kuitenkin laskevan, Suomen julkinen velka, mikä nyt on alle EU:n keskiarvon, tullee nousemaan sen yli.

Haluamme kuitenkin mieluummin verrata itseämme rikkaisiin pohjoismaihin ja Saksaan, kuin köyhään Eurooppaan ja siinä vertailussa häviämme enemmän.

“Ruotsissa vastaava luku olisi tuolloin 30 prosenttia ja Tanskassa 31,5 prosenttia. Saksassa velkasuhde on ennusteen mukaan 59,6 prosenttia.”

Näihin maihin nähden tulemme siis häviämään velkaantumattomuuskilpailussa selvästi.

Mitäpäs siitä.  Ei meidän aina tarvitse verrata itseämme muihin. Pitää vain miettiä mikä on itselle parasta. 

“Valtionvelan korkokulut ovat tänä vuonna arviolta 2,6 miljardia euroa. Tämä on yli tuplasti viime vuoteen verrattuna, jolloin korkomenoihin meni alle miljardi euroa.”

Korkomenot ovat siis huomattavat mutta.

“Tilannetta helpottaa se, että Suomen valtion suurin yksittäinen velkoja on Suomen Pankki ja osa kasvavista korkokuluista menee sille. Näistä osa palaa keskuspankin taseen kautta aikanaan takaisin valtiolle.”

Saksan osalta tilanne on sama kuin Suomenkin osalta. En tiedä mikä on tilanne Ruotsissa ja Tanskassa. En tiedä onko niiden velat pelkästään markkinolta, vaiko valtion pankista.

Tämä valtion velka Suomen pankille on lisäksi luonteeltaan sellaista että jos se nollataan, sillä ei olisi talouteen mitään vaikutusta, eikä ylipäätänsäkään sillä olisi yhtään mitään vaikutusta mihinkään, mutta jos se peritään, vaikutukset talouteen ovat huomattavan negatiiviset. 

Velkojen nollaamiselle Suomen Pankin osalta ei ole mitään muita kuin juridisia esteitä.

Velanoton lopettaminen ei ole niin yksinkertainen asia kuin mitä voisi kuvitella.  Valtion menojen leikkaamisella on valtion talouteen huomaattavia negatiivisia vaikutuksia, samoin on valtion tulojen kasvattamisella verotusta lisäämällä valtion talouteen negatiivisia vaikutuksia.  Sen takia leikkauksia kartetaan, jos suinkin mahdollista.

Ilmeisestikin tämä hallitus arvelee että köyhien kyykyttämisen haitalliset seuraukset talouteen ovat pienemmät kuin rikkaiden verotuksen korottamisesta aiheutuvat haitat, tai sitten hallitus vain ajattelee omien äänestäjiensä etua, eikä tietenkään välitä mitään esimerkiksi vasemmistoliittoa äänestävien eduista. Voi olla että hallitus on tässä asiassa oikeassa. 

Leikkauksia köyhimmiltä perustellaan nyt kuitenkin sillä että saataisiin työnteko tuntumaan kannattavammalta ratkaisulta kuin sosiaaliavustuksilla eläminen. Toki tällä tavalla voidaan saada jonkin verran lisää väkeä töihin, työvoimapulaa helpottamaan. Nyt vain on niin että kun lama uhkaa, voi olla ettei mitään töitä ole kohta edes tarjollakaan.

Tai, toki niitä töitä aina olisi, nimittäin julkisella puolella, mutta kun yhteiskunnalla ei olisi oikein varaa maksaa niistä julkisista palveluista.  Jos velanottoa karsitaan, pitäisi julkisen palvelun virkoja ja paikkoja päinvastoin supistaa, jotta rahat riittäisivät.

Karsitaanko hyvinvointipalveluista, koulutuspalveluista, tienhoitopalveluista, tai turvallisuuspalveluista? Se olisi poliittinen päätös.  Tällä hetkellä kaikki nämä julkisen sektorin palvelut tarvitsisivat oikeasti lisärahoitusta.

Suomen oikea ongelma on kuitenkin huoltosuhde. Vanhusväestö kasvaa, mutta vastaavasti aktiivisessa työiässä oleva väestö vähenee.  Ei löydy työntekijöitä sen kummemmin vientiteollisuuteen kuin julkiselle sektorillekaan, ei vaikka olisikin rahaa palkata väkeä.

Tämä hallitus toivoo siis saavansa köyhiä kyykyttämä lisää väkeä töihin.  Toivon mukaan hanke onnistuu, mutta voi epäillä miten laadukasta työvoimaa tällä tavalla saadaan vientiteollisuuteen ja julkiselle sektorille.

Muissa pohjoismaissa ja Saksassa huoltosuhde on parempi sen takia että siellä on paljon työperäistä maahanmuuttoa, joka parantaa niiden maiden huoltosuhdetta. Se olisi hyvä ratkaisu myös Suomelle, mutta poliittinen vastarinta tälle ratkaisulle on Suomessa kova.  Hallitukseen osallistuvista ministereistä melkein puolet vastustaa työperäisen maahanmuuton helpottamista,  kansanedustajista kuitenkin vain viidennes.