Tekeekö demokraattinen päätöksentekojärjestelmä hyviä päätöksiä,  vaiko pahoja päätöksiä?

Demokratia ei ole hyvä eikä paha asia.  Demokratia on hallinnan väline.  Onko demokratia hallinnon välineenä hyvä tai paha asia ei ole tämän keskustelun aihe.  Kysymys on siitä tuottaako demokraattinen hallintojärjestelmä hyviä vaikko pahoja hallinnollisia päätöksiä.

Demokratia on systeemi jonka avulla ihmiset voivat itse päättää asioista joita yhteiskunnassa tapahtuu, siitä kuka päättää ja mistä päätetään.


Ihmiset eivät kaikki ole hyviä.  On olemassa hyviä ja pahoja ihmisiä ja kaikkea siltä väliltä.

Hyvät ihmiset haluaisivat saada yhteiskunnassa aikaan hyviä asioita, kun taas pahat ihmiset haluaisivat saada aikaan pahaa yhteiskunnassa.

Hyvät ihmiset valitsevat päättäjiksi hyviä ihmisiä ja pahat ihmiset valitsevat pahoja ihmisiä.  

Ne ihmiset jotka eivät ole täysin pahoja, eivätkä täysin hyviä, äänestävät päättäjiksi jotain siltä väliltä olevia päättäjiä,  sellaisia jotka eivät ole kokonaan pahoja eikä kokonaan hyviä.


Demokraattisen äänestyksen tulos on tavallaan myös kansalaisten mielipide siitä mikä on neutraalia, mikä ei ole hyvää eikä pahaa, vaan jotain siltä väliltä.  

Kun valitut päättäjät eduskunnassa tekevät päätöksiä, pahat päättäjät haluavat tehdä pahoja päätöksiä ja hyvät päättäjät hyviä päätöksiä.  Hyvä ja paha kumoavat toisensa ja päätöksistä pitäisi tulla suurinpiirtein neutraaleja päätöksiä,  ei siis kovin hyviä eikä niin kovin pahoja.


Mutta jos äänestäjien enemmistö onkin pahoja, tai hyviä, eduskuntaan syntyy epätasapaino hyvän ja pahan välillä.  Riippuen siitä onko äänestäjissä enemmän hyviä ihmisiä tai pahoja ihmisiä,  demokraattinen päätöksenteko tuottaa joko hyviä päätöksiä tai pahoja päätöksiä.


Huom.  Jos joku ei jostain syystä huomaa,  blogi on takoitettu sarkastiseksi.  Jospa  se kuitenkin virittäisi ajattelua.  🙂

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu