Tekeekö demokraattinen päätöksentekojärjestelmä hyviä päätöksiä, vaiko pahoja päätöksiä?
Demokratia ei ole hyvä eikä paha asia. Demokratia on hallinnan väline. Onko demokratia hallinnon välineenä hyvä tai paha asia ei ole tämän keskustelun aihe. Kysymys on siitä tuottaako demokraattinen hallintojärjestelmä hyviä vaikko pahoja hallinnollisia päätöksiä.
Demokratia on systeemi jonka avulla ihmiset voivat itse päättää asioista joita yhteiskunnassa tapahtuu, siitä kuka päättää ja mistä päätetään.
Ihmiset eivät kaikki ole hyviä. On olemassa hyviä ja pahoja ihmisiä ja kaikkea siltä väliltä.
Hyvät ihmiset haluaisivat saada yhteiskunnassa aikaan hyviä asioita, kun taas pahat ihmiset haluaisivat saada aikaan pahaa yhteiskunnassa.
Hyvät ihmiset valitsevat päättäjiksi hyviä ihmisiä ja pahat ihmiset valitsevat pahoja ihmisiä.
Ne ihmiset jotka eivät ole täysin pahoja, eivätkä täysin hyviä, äänestävät päättäjiksi jotain siltä väliltä olevia päättäjiä, sellaisia jotka eivät ole kokonaan pahoja eikä kokonaan hyviä.
Demokraattisen äänestyksen tulos on tavallaan myös kansalaisten mielipide siitä mikä on neutraalia, mikä ei ole hyvää eikä pahaa, vaan jotain siltä väliltä.
Kun valitut päättäjät eduskunnassa tekevät päätöksiä, pahat päättäjät haluavat tehdä pahoja päätöksiä ja hyvät päättäjät hyviä päätöksiä. Hyvä ja paha kumoavat toisensa ja päätöksistä pitäisi tulla suurinpiirtein neutraaleja päätöksiä, ei siis kovin hyviä eikä niin kovin pahoja.
Mutta jos äänestäjien enemmistö onkin pahoja, tai hyviä, eduskuntaan syntyy epätasapaino hyvän ja pahan välillä. Riippuen siitä onko äänestäjissä enemmän hyviä ihmisiä tai pahoja ihmisiä, demokraattinen päätöksenteko tuottaa joko hyviä päätöksiä tai pahoja päätöksiä.
Huom. Jos joku ei jostain syystä huomaa, blogi on takoitettu sarkastiseksi. Jospa se kuitenkin virittäisi ajattelua. 🙂
Sinun henkilökohtaisesti pahana pitämät [demokraattiset] päätökset ovat itse asiassa hyviä, jos pidät demokratiaa hyvänä. Koko pohdintasi edellyttää premissin, jonka halusit sulkea pois. Jos et tuota pemissiä hyväksy, pitäisi löytyä absoluuttinen hyvän ja pahan määritelmä…
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä, voit olla oikeassa, mutta voisit selvittää mitä sinä sillä ”permissillä” tässä tarkoitat.
Ilmoita asiaton viesti
Premissi on lähtökohtainen oletus/ehto/edellytys päättelylle.
Ilmoita asiaton viesti
”Premissi on lähtökohtainen oletus/ehto/edellytys päättelylle.”
Jos pohdinnalle asetetaan permissi, eli joku alkuoletus, mihin päättäelyn pitäisi johtaa, niin eikö se ole vähän kyseenalaista.
Päättelyn pitäisi johtaa oikeaan lopputukokseen, eikä johonkin ennalta päätettyyn lopputulokseen.
Päättelyni johtaa mielestäni lopputulokseen.
Lopputulos on että demokratia on toki päätöksentekovälieenä hyvä, parempi kuin muut menetelmät, mutta se ei takaa sitä että demokratian kautta saataisiin parhaita päätöksiä, joskus ne voivat olla jopa hyvin huonoja päätöksiä, kuten vaikkaa brexit.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse ei ole päättelyn lopputuloksesta, vaan niistä oletuksista, joitte päättely perustuu, joita ei kyseenalaisteta tai todisteta. Esimerkiksi pohdinnassa voisiko keihästä heittää äärettömän kauas, voisimme todeta sen olevan mahdollista vain jos lähtönopeus on riittävä, jotta keihäs vapautuu maan vetovoimasta. Päättelyn lopputulos on looginen vain, jos hyväksyt premissin että maalla on vetovoima,
Ilmoita asiaton viesti
Mitäs permissejä minä olen tässä nyt sitten jättänyt huomiotta? Kerro.
Ilmoita asiaton viesti
Koitit jättää huomiotta premissin että demokratia on hyvä. Kuitenkin pohdintasi näyttäisi perustuvan siihen. Jos et perusta pohdintaasi tuohon premissiin, pitäisi sinun määritellä absoluuttinen hyvä ja paha.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos et perusta pohdintaasi tuohon premissiin, pitäisi sinun määritellä absoluuttinen hyvä ja paha.”
Kuten jo tuolla jossain yritin selittää. Vaikka käytin sanaa hyvä ja paha, sitä ei pitäisi ymmärtää kovon ahtaasti.
Kyse on hyvistä ja pahoista päätöksistä nimenomaam yhteisön ja sen kokonaisuuden kannalta. Voitaisiin käyttää toisia termejä, viisaita päätöksiä tai tyhmiä päätöksiä, onnistuneita tai epäonnistuneita päätöksiä, parempia tai huonompia päätöksiä.
Tässä tapauksessa minun permisseilläni ei ole niin väliä, vaikka minulla niitä onkin, Kyse on äänestäjäkunnan yhteisistä permisseistä, jotka voivat minun mielestäni olla parempia tai huonompia, vaikka minäkin yleensä normaalisti ajattelen asioita poliittisessa mielessä yhteisön kannalta, enkä omalta kannaltani.
Jos nyt mainitsisin muutaman asian joissa olen yhteisön kanssa näköjään eri mieltä. Yksi asia on isänmaallisuus, toinen asia on vaikkapa puhdas luonto, kolmas asia on vaikkapa suhtautuminen eri näköisiin, tai muuten vähän erilaisiin ihmisiin.
Toki ymmärrän sen että yhteisö päättää mitä päättää ja minun on siihen sopeuduttava mitä se päättää, vaikka päätöksestä eri mieltä olisinkin.
Demokratiassa kansa on pomo, kuten työmaalla esimies, Esimiehenkin kanssa saa olla eri mieltä, mutta silti pitää totella.
Ilmoita asiaton viesti
Kun käytät noita termejä, otat premissiksi että niillä on jokin merkitys.
Otetaan esimerkkinä vaikka sosiaaliturva. Jos päätetään sosiaaliturvan tason nostamisesta, ei päätös ole hyvä tai paha absoluuttisesti. Sen hyvyys tai huonous liittyy niihin premisseihin, joiden perusteella arviointi tehdään. Jos premissinä on että huolehditaan kaikista ja että kaikille tulee taata elintaso maailman korkeimmassa kymmenyksessä on päätös hyvä, mutta jos premissinä onkin omistusoikeuden pyhyys ja että kukin kantaa vastuun omasta elämästään, ei päätös olekaan hyvä.
”Demokratiassa kansa on pomo…” Entä sitten? Eihän sillä ole mitään merkitystä, ellet ota premissiksi että demokratia on hyvä. Se että esimiestä pitää totella, on omaksumasi premissi, ei mikään absoluuttinen totuus.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, ymmärsin kyllä jo mitä tarkoitat tuolla permissillä.
Kuten jo sanoin, kyse ei ole minun permissistäni, vaan tavallaan yhteisön, tai äänestäjäkunnan yhteisestä permissistä, joka voi poiketa minun permisseistäni.
Kun nyt siis äänestäjät äänestävät kukin omien permissiensä pohjalta, pitäisi tulokseksi tulla joku yhteisöllinen yhteinen permissi.
Valinnat voivat silti mennä pieleen, eivätkä luvatut ja tehdyt lainsäädännölliset toimet vastaa asetettuja permissejä. Syynä on tavallisesti populismi, eli se että äänestäjät on harhautettu uskomaan toimiin jotka eivät auta permissien toteutuksessa, vaan päätökset ja niiden toteuttaminen voivat olla asetettujen permissien kannalta jopa vahingollisia.
Sen lisäksi permissitkin voivat olla ihan väärin asetettuja.
Mutta tämä on demokratiaa. Se toteuttaa kansan yhteistä tahtoa ja tyhmyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei, tulokseksi ei tule premissiä! Premissi on lähtökohta, voisi jopa sanoa että tuloksen vastakohta, Asia joka vain on, vaikka ei tehdä mitään.
Premissi ei ole tulos, vaan siitä riippuen yksi ja sama tulos/päätös/teko voi olla hyvä tai huono. Sanot ymmärtäväsi, mutta kirjoittamasi ei tue väitettä.
Ilmoita asiaton viesti
”Sanot ymmärtäväsi, mutta kirjoittamasi ei tue väitettä.”
OK. sitten vain luulin ymmärtäneeni.
En oikein löytänyt mistään mitään wirallista määritelmää. Toki se on sitä mitä sinä sillä tarkoitat, en väitä vastaan, mutta siinä tapauksessa en ole oikein saanut selvää mitä tarkoitat, vaikka tahdoin ymmärtää ka luulin jo ymmärtäneeni. 🙂
Ilmeisesti sinä et myöskään ymmärtänyt sitä mitä minä tarkoitin, aloit vain puhumaan permissistä.
Jos puhutaan ilman termejä, niin tarkoitin sitä että yhteinen tahtotila jonkun päämäärän saavuttamiseksi voi olla hyvä tai huono, hyvä tai paha, mahdoton tai mahdollinen. Tahtotilan saavuttamiseen voidaan pyrkiä huvillä tai huonoilla konsteilla, tai pahoilla konsteilla, mutta tahtotilaan voidaan päästä jos päämäärä ei ole mahdoton ja jos käytetään oikeita konsteja.
Demokratia ei takaa oikeita päämääriä, eikä oikeita konsteja päämäärien tavoittamiseksi. Demokratia ei ole itsessään hyvä eikä paha, eikä se takaa parasta lopputulosta. se on vain tapa tehdä päätöksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä/kuka määrittelee hyvän tai huonon?
Ilmoita asiaton viesti
Jokainen tietenkin itse, mutta usein vain omaksutaan muiden mielipiteitä.
Ilmoita asiaton viesti
Jokainen kun määrittelee itse [omien premissiensä perusteella], voi se mitä sinä pidät hyvänä olla minusta huonoa. Siksi sanoin, että pohdintasi edellyttää joko absoluuttisen hyvän määritelmää, tai premissiksi demokratian hyvyyden.
Ilmoita asiaton viesti
Käytät sanaa permissi, vaikka, kuten itsekin totesit, en pystynyt ymmärtämään sen sanan merkitystä, vaikka yritin.
Jos yrittäisit selittää asian ilman sen sanan käyttämistä.
Ilmoita asiaton viesti
Jokainen kun määrittelee itse [omien lähtökohtaisten olettamustensa perusteella], voi se mitä sinä pidät hyvänä olla minusta huonoa. Siksi sanoin, että pohdintasi edellyttää joko absoluuttisen hyvän määritelmää, tai premissiksi demokratian hyvyyden.
Ilmoita asiaton viesti
”Jokainen kun määrittelee itse [omien lähtökohtaisten olettamustensa perusteella], voi se mitä sinä pidät hyvänä olla minusta huonoa. Siksi sanoin, että pohdintasi edellyttää joko absoluuttisen hyvän määritelmää, tai premissiksi demokratian hyvyyden.”
Et sitten varmaankaan osaa selittää asiaasi ilman tuota sanaa jota en ymmärrä.
Minusta jokainen voi omista lähtökohdistaan pitää hallinnollisia toimia joko hyvinä tai huonoina tai jonain siltä väliltä.
Myös ”kansakunnan” populaation jokin yhteismielipide, tai mielipiteiden keskiarvo löytyy joko gallup- tutkimuksissa, tai dmokratian mukaisissa äänestyksissä.
Tämä kansan mielipidehän pitäisi olla se minkä mukaan mennään demokratiassa eteenpäin. Valitettavasti suurimmalla osalla kansalaisia on vain huteria aavistuksia siitä miten politiikassa pitäisi toimia ja sen takia kansalaiset ja kansalaismielipide on varsin vahvasti populistien ja taitavien manipulaattoreiden muokattavissa haluttuun suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa blogissani sanan paha, voisi korvaa sanalla huono, mutta kun se ei käy joka paikkaan, jätän sanan paha paikalleen.
”Paha päätös” tarkoittaa siis tässä oikeastaan ”huonoa päätöstä”. Pahaa ihmistäkään ei voi oikeastaan sanoa huonoksi ihmiseksi vain siksi että hän on valmis tekemään huonoja päätöksiä, vaikka ei hän pahakaan välttämättä ole sen takia että ei ymmärrä asiota ja on sen takia helposti harhaan johdateltavissa.
Sana ”paha” pitäisi siis tuossa esittämässäni konteksissa ymmärtää varsin laajassa merkityksessä, ei niinkään pahuutena, vaan yleisesti jonain huonona asiana.
Ilmoita asiaton viesti
Pahakin ihminen voi tehdä hyviä päätöksiä, jos epäonnistuu.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, paha ihminenkin on vain erehtyväinen ihminen ja virheitä sattuu.
Paha ihminen voi tehdä hyvän päätöksen, josta koituu ihmiskunnalle hyvää, vaikka tarkoituksena olisikin ollut tehdä paha päätös, josta koituu ihmiskunnalle pahaa. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Demokratia on sitä, että 51 ihmistä päättää asioista vastoin 49 ihmisen toiveita tai pahimmillaan sitä, että 25 ihmistä päättää 75 puolesta asioista, joista nämä 75 eivät ole kiinnostuneita, kun eivät jaksaneet äänestää.
Siltä kantilta en ole pohtinut, missä vaiheessa demokratia muuttuu diktatuuriksi. Tosiasiassa kukaan ei hallitse täysin yksin, vaan jokainen tarvitsee apua hallinnon ylläpitämiseen, eli muuttuuko demokratia diktatuuriksi, jos 4 päättää 96 asioista?
Ilmoita asiaton viesti
Mistä sait päähäsi, että 49 sadasta lähtökohtaisesti vastustaisi?
Ilmoita asiaton viesti
Kysymyksesi oli retorinen sanan varsinaisessa merkityksessä. Demokratian keskeiseksi ideaksi on muodostunut se, että enemmistö päättää kaikien puolesta.
Päätökset eivät ole aina hyviä, kuten Vihavainenkin esittää. Ei se tarkoita, että 49 olisi päätöksiä vastaan, mutta 49 on oppositiossa.
Ihan muistutukseksi:
”Demokratia (kreikan sanoista demos, ’tavallinen kansa’ ja kratos, ’valta, hallita’) eli kansanvalta on kansan valtaan perustuva valtiojärjestys. Demokratian perusajatuksena on, että hallintovallan edustajat nousevat kansan joukosta ja että hallintovalta toteuttaa kansan tahtoa.”
Jos 51 äänestää JAA ja 49 Ei, niin onko se kansan tahto?
Suomessa se ei ole välttämättä edes poliitikkojen tahto, koska puoluekuri määrää äänestämään JAA vaikka sydän olisi EI:n puolella.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, demokratia on kansanvaltaa ja kansa = väki, joten demokratia on väkivaltaa ainakin henkisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Otsikko on harhainen.
Politiikka on erilaisten arvojen sovittamista yhteisiksi toimenpiteiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten vaikka Brexit. Siinä sovittiin eroaminen vs. ei-eroaminen yhteiseksi toimenpiteeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Vertailuharha.
Ilmoita asiaton viesti
Huutoäänestyksellä valittava Miss Permissi voisi olla demokraattisen päätöksentekojärjestelmän mittari.
Ilmoita asiaton viesti