Tileillä oleva raha on käyttämätöntä tallennettua ostovoimaa, jota inflaatio nakertaa
Velka on hyodykkeiden käyttöä ilman ostovoimaa, senkin mittari on raha, siis se heikkenevä raha.
Valtiolla on tietyt menot. Valtion menoista päättävät kansanedustajat.
Valtion menot katetaan veroilla. Jos verotulot eivät riitä kattamaan valtion menoja, avuksi otetaan velka, jonka arvo mitataan heikkenevässä valuutassa. Koska velka mitataan heikkenevässä valuutassa, valtion velka kuittautuu pois ajan kanssa, eikä sitä koskaan takaisin makseta.
Ongelma on siinä että kun valuutan arvo heikkenee, heikkenee myös käyttämättömän tallennetun ostovoiman arvo, siis niiden tileillä olevien rahojen arvo. Se tarkoittaa sitä että niiden kuluttajien ja investoijien, joilla on käyttämätöntä tallennettua pääomaa, kyky kuluttamiseen ja investointiin heikkenee samassa suhteessa kuin rahan arvo heikkenee,
Valtio siis joutuu täyttämään itse itselleen asettamansa velvoitteet ottamalla käyttöön markkinoilla olevia hyödykkeitä (tekemään velkaa) vaikka valtiolla ei ole siihen tarvittavaa ostovoimaa, eikä edes kykyä hankkia sitä ostovoimaa, koska veroja ei voida korottaa.
Pitää ottaa huomioon etteivät valtion menot ole taloudessa pelkästään negatiivinen tekijä.
Valtiovalta käyttää rahaa, investointeihin, erilaisiin tukiin, köyhille, kulttuuriin, urheiluun, puolustusvoimille, opetussektorille, terveyspalveluihin, turvapalveluihin, vaikka mihin.
Aina valtion käyttämä raha päättyy tavalla tai toisella, erilaisten mutkien kautta, tavallisille kuluttajille, tai sitten yritysten tuottoina pääomapiireille.
Se (velka)raha mitä valtio käyttää, päätyy siis kuluttajille ja investoijille. Samalla kun inflaatio syö valtion velkaa, se syö myös investoijien ja kuluttajien pääomia, eli kykyä kuluttaa ja investoida, mutta toisaalta valtion velkarahalla rahoittamat toimet, joita edellä luettelin, lisäävät kuluttajien kulutuskykyä ja investoijien investointikykyä.
Tulos tästä on siis se että kuluttajien kyky kuluttamiseen ja investoijien kyky investointeihin säilyy inflaatiosta huolimatta, mutta valtio voi päätäntävallallaan ohjata sitä ketkä voivat kuluttaa. Kulutusta siis ohjataan sinne mitä valtiovalta näkee parhaaksi suosia. Investoijat taas keräävät voitot myymällä kulutustuotteita kuluttajille riippumatta siitä ketkä niitä kulutustarvikkeita kuluttavat.
Ne valtion jakamat rahat jotka päätyvät tavallisille kuluttajille tietenkin pääasiassa kulutetaan. Ilman tavallisten ihmisten kuluttamista ei mitään taloutta olisi olemassakaan ja kuluttajien kuluttaminen lisää talouden dynamiikkaa ja yrittäjien liikevaihtoa ja pääomapiirien voittoja. Sitä kautta myös investointipääoma siis lisääntyy kun valtio ottaa velkaa ja jakaa sitä kuluttajille.
Ne rahat jotka päätyvät liikevoittojen kautta kapitalisteille, päätyvät todennäköisimmin uudestaan sijoitusmarkkinoille, uusina investointeina, joiden kautta luodaan ihmisille, niille kuluttajille, uusia tarvikkeita kulutettaviksi, mutta myös uusia työpaikkoja.
Joskus valtiovalta joutuu elvyttämään taloutta myös suoraan, tukemalla suoraan yrittäjiä. kuten koronaelvytyksen yhteydessä. Korona pysäytti kuluttajien kuluttamisen, eikä rahojen jakaminen kuluttajille olisi auttanut mitään, kun kuluttajien omatkin rahat jäivät koronan takia kuluttamatta ja näin talous uhkasi lamaantua ja lamaantui ja yrittäjät olisivat ilman liikevaihtoa ja valtiovallan “lainaamien” rahojen jakamista jääneet ilman tuloja.
Tällaista tämä. Kuluttajaa ei auta se ettei veroja koota sitä määrää mitä tarvittaisiin valtion menojen kattamiseen. Kaiken maksaa loppujenlopuksi kuluttaja ja myös ne jotka ovat jemmanneet kulutukseen tarkoitetut “rahat” jonnekin pankkitileille, käyttämättömänä tallennettuna ostovoimana.
Pankkitileillä oleva raha tulisi olla sellaisilla tileillä jotka tuottavat korkona sen verran kuin inflaatio nakertaa rahojen ostovoimaa. Sellaisia tilejä ei tällä hetkellä löydy mistään.
Tileillä ei kannattaisi pitää kovin suuria summia inflaation vuoksi. Suomessakin joskus 1970-luvulla oli kova inflaatio ja muistaakseni jopa vuositasolla joskus n. 17%. Silloin kyllä pankkien talletuskorotkin olivat korkeita ja velkaa kannatti ottaa (jos sai). En toki ollut vielä kuin talouden penkkiurheilija tuolloin. Sittten 90-luvun lamassa korkotaso nousi mutta inflaatio ei ollut kovin korkea. Koron nousun syy taisi olla pankkien perin epävarma tilanne.
Osakemarkkina on inflaation aikanakin hyvä sijoituskohde. On vain osattava sijoittaa sellaisten yhtiöiden osakkeisiin jotka pystyvät nopeasti siirtämään kohonneet valmistuskustannukset tuotteidensa hintoihin. Myös kaupan alan osakkeet ovat hyviä. Hintoja voidaan korottaa yleisessä korotushuumassa ja tulos paranee vaikka varsinaista syytä korotuksiin ei olisikaan. Kansa tietysti sättii ja haukkuu ja kirjoittaa hulluja kirjoituksia sosiaaliseen mediaan. So what?
Ilmoita asiaton viesti
”Hintoja voidaan korottaa yleisessä korotushuumassa ja tulos paranee vaikka varsinaista syytä korotuksiin ei olisikaan. Kansa tietysti sättii ja haukkuu ja kirjoittaa hulluja kirjoituksia sosiaaliseen mediaan. So what?”
Tätähän se on tämä nykyinen inflaatio, juuri tätä.
Mutta inflaatio on toki välttämätön siksi että valtion pitää voida rahoittaa menonsa velaksi, koska ei ole mahdollista verottaa.
Toisaalta ne rahat siellä tileillä on ihan tyhjän pantteina. Ei ne muuten siellä tileillä olisi. Eivät ne joilla on rahaa tileillä sitä rahaa tarvitse. Siksi on hyvä että se raha valuu sieltä valtion lainanoton ja inflaation kautta kulutukseen, eli hyötykäyttöön. 🙂
Kun rahaa sijoitetaan pörssiin, se on kuin lottoamista. Voi joko menettää rahansa, tai voi saada lisää rahaa. Se on sen pelin luonne. Toki, viisaasti hajoittamalla sijoituksensa, voi päästä keskimääräiseen tuottoon, mutta jää paitsi suurista voitonmahdollisuuksista. Sellaista se sijoittaminen on.
Toki, jos rahojaan ei jaksa kuluttaa, on parempi että ne sijoitetaan, kuin että ne vain makaa jossain tilillä, käyttämättömänä tallennettuna ostovoimana.
Ilmoita asiaton viesti
”Kun rahaa sijoitetaan pörssiin, se on kuin lottoamista. Voi joko menettää rahansa, tai voi saada lisää rahaa. Se on sen pelin luonne. Toki, viisaasti hajoittamalla sijoituksensa, voi päästä keskimääräiseen tuottoon, mutta jää paitsi suurista voitonmahdollisuuksista. Sellaista se sijoittaminen on”
Olen eri mieltä tästä. Sijoittaminen osakeyhtiöihin (pörssi on vain kauppapaikka) ei ole lottoamista joka on odotusarvoltaan negatiivista.
Maailman pääomia allokoidaan edelleen paljon osakeyhtöiden kautta ja jos haluaa olla näitten yhtiöiden tuotoissa mukana niin oltava omistajina niiden osakkeissa.
LISÄYS: Toki ylisuurta riskiä ottamalla voi voittaa/hävittää rahansa mutta se ei ole sijoittamista vaan ylisuuren riskin ottamista.
Minulle riittää se ”keskimääräinen tuottokin” koska korkoa korolle-efekti on hurja vuosikymmenien saatossa.
Ilmoita asiaton viesti
”Toisaalta ne rahat siellä tileillä on ihan tyhjän pantteina.”
Ne ilmaisevat vain sen, että paljonko kyseinen pankki on luvannut hoitaa tilisiirtoja tilinhaltijan niin vaatiessa. Nuo ”rahat” ovat pankin velkoja asiakkailleen. Tileillä on paljon enemmän ”rahaa”, kuin pankki voisi oikeasti siirtää, jos kaikki sen asiakkaat haluaisivat vaikkapa vaihtaa pankkia. Siirron tulisi tapahtua keskuspankkirahana, jonka määrä ei vastaa tilin saldoja. Pankkitoiminta perustuu luottamukseen, kuten koko rahajärjestelmä.
Ilmoita asiaton viesti
”Ne ilmaisevat vain sen, että paljonko kyseinen pankki on luvannut hoitaa tilisiirtoja tilinhaltijan niin vaatiessa.”
Niin no, tottahan tuo, mutta en minä sitä tarkoittanut.
Tarkoitin sitä että ne ”rahat” siellä pankissa, se ”käyttämätön talletettu kulutusmahdollisuus”, tai se ”pankin velvoite tilin haltijalle”, ovat sille tilin haltijalle turhaa ylimääräistä rahaa, tai ”turhaa käyttämätöntä kulutusmahdollisuutta”. Jos se ei olisi turhaa, tai ylimääräistä, ei se olisi siellä pankissa, vaan se olisi käytetty kuluttamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Inflaation laukatessa on hyvä ajatella, että mitä se vaikuttaa liikepankin lupauksiin. Pankista lainanneet joutuvat kyllä maksamaan isompia korkoja, kun inflaation hillitsemiseksi keskuspankki nostaa korkoja. Pankin antamat lupaukset ”tilirahoista” ovat täysin pankin omasta halusta kiinni, eli maksetaanko niille jotain korkoa. Korkeiden korkojen tehtävä on sitoa rahaa pois kierrosta talletuksiin. Minusta hintojen nousut ovat olleet pääosin energiasektorin aiheuttamia eikä liiallisen rahamäärän seurausta. Hintojen nousu aiheuttaa inflaatiota, mutta sen seurannaisvaikutuksilla on myös iso rooli. Mikäli inflaation takia palkat nousevat inflaatiota enemmän, niin ostovoima kasvaa ja palkan suhde lainaan muuttuu positiivisesti. Sen seurauksena vanhoja lainoja on helpompi maksaa pois.
Ilmoita asiaton viesti
”Minusta hintojen nousut ovat olleet pääosin energiasektorin aiheuttamia eikä liiallisen rahamäärän seurausta.”
Korona-elvytykset toivat valtavasti rahaa markkinoille, Ehkäpä tämä Putinin sodan aiheuttama energiakriisi ja muut kulut imivät osan siitä rahasta pois.
Mutta eihän se raha minnekään katoa, muuten kun silloin kun velkaa maksetaan joko liikepankeille, tai keskuspankille. Ne koronarahat imeytyvät siis energiasektorille.
Osa niistä rahoista menee Putinille ja edelleen sotatoimiin, sieltä ne kiertyvät edelleen mm. takaisin länteen, kun Putinin pitää maksaa lännestä salakuljetetusta sotatekniikasta sikamaista hintaa.
Osa niistä energiasektorin imemistä koronarahoista menee tietenkin sähkön tuottajille, mm. Fortumille, joka pystyy sillä kompensoimaan Uniper- tappioitaan. Jotkus sähkön tuottajat tienaavat sikamaisesti, esimerkiksi ne jotka tekee sähköä tuulesta tai vesien viraamista. eli sinne sitä elvytysrahaa myös menee. Toisaalta nyt on kuulunut kovia uutisia erilaisista investoinneista vihreään talouteen, eli ne rahat ilmeisesti jatkaa kiertoaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Mutta eihän se raha minnekään katoa, muuten kun silloin kun velkaa maksetaan joko liikepankeille, tai keskuspankille.”
Ja uusi velka siten lisää rahan määrää. Valtion velkaantuminen tarkoittaa aina, että keskuspankkirahaa tulee lisää kiertoon. Liikepankit tarvitsevat keskuspankkirahaa keskinäisiin toimiinsa. Lisäksi keskuspankkirahan lisääntyminen mahdollistaa liikepankkien lisääntyvää lainaamista.
Mutta onko inflaation aiheuttanut liika raha? En muista lukeneeni, että tuotanto olisi hakannut rajoittimeen. Energiasta on ollut pulaa ja joistakin komponenteista, mutta on muistettava myös se, että varastot ajettiin melko tyhjiin juuri koronan takia. Muutaman tuotteen tilapäinen liikakysyntä ei voi aiheuttaa tällaista inflaatio-ongelmaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Liikepankit tarvitsevat keskuspankkirahaa keskinäisiin toimiinsa.”
Liikepankit tarvitsevat keskuspankkirahaa omiin toimiinsa. Jos liikepankki ei saa tallettajilta tarpeeksi rahaa lainaustoimintaansa varten, se käyttää siihen keskuspankilta lainattua rahaa ja kun tällainen keskuspankilta lainattu raha lainataan eteenpäin, sekin lisää rahan määrää markkinoilla.
Inflaatio voi tietenkin johtua kovasta kysynnästä, joka puolestaan johtuu siitä että valtion lainaamaa rahaa on ikäänkuin jaettu ihmisille, ns. helikopterirahana. jotta totteille olisi kysyntää, mutta jaettu vähän liikaa, jolloin kysyntä on suurempaa kuin tarjonta ja tarjoavat voivat nostaa hintoja ja saavat silti tuotteensa kaupaksi.
Inflaatiota voi aiheuttaa tietenkin myös vaikeudet tuotannossa, rahtiliikenteen vaikeudet jne.
Ilmoita asiaton viesti
Tilillä olevat ”rahat” ja keskuspankissa olevat ”rahat” ovat ihan eri asia. Yksikään pankki ei hyväksy pankin luomaa tilirahaa maksuna vaan maksu pitää hoitaa keskuspankkirahalla. Tallettajilta ei siten saada lainattavaa rahaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Tallettajilta ei siten saada lainattavaa rahaa.”
Meinaatko että tallettajien pankkitalletukset olisivat kaikki siellä pankissa ja vaikka kaikki kerralla nostettavissa.
Ilmoita asiaton viesti
Yritän selittää, mutta onhan se haastavaa henkilölle, joka ei myönnä edes sitä, että kaikki raha on velkaa.
Jari kävelee pankkiin ja haluaa ottaa lainaa 300 000€ asunnonostoa varten. Pankki selvittää vakuudet ja takaisinmaksukyvyn. Ihme tapahtuu ja pankki antaa Jarille lainan. Pankki voi vain kirjata Jarin tilille tuon 300 000€ Jarin allekirjoittamaa velkakirjaa vastaan. Pankkijärjestelmä vaatii tietyt vähimmäisehdot, jotta pankki voi lainata ”rahaa”, mutta sillä ei ole tässä merkitystä ja nuo varat pankki voi hankkia tapahtuman jälkeenkin.
Nyt pankki on Jarille velkaa 300 000€ ja Jari on pankille velkaa 300 000€+luvatut korot. Raha Jarin tilillä on pankin velkaa ja lupaus Jarille, että hän voi tuon rahan käyttää asunnon ostoon. Mikäli Jari ostaa asunnon Pekalta, jolla on tili samassa pankissa kuin Jarilla, niin pankki vain poistaa velan Jarilta ja lisää velan Pekan tilille.
Mikäli maksu tapahtuukin toiseen pankkiin Pekan tilille, niin silloin Jarin pankki siirtää keskuspankkirahaa Pekan pankin keskuspankkitilille 300 000€, koska samalla Jarin pankin velka poistuu siten, että Pekan pankki ottaa vastatkseen Pekan tilille siirtyneestä velasta (pankin velka ja lupaus). Jarin pankin keskuspankkivarat pienenivät 300 000€ ja Pekan pankin varat kasvoivat 300 000€. Nyt Jarin pankilla on vain saatava Jarilta 300 000€+korot.
Huomaat varmaankin tuosta, että mitä järkeä on siinä, että pankki lainaisi talletuksia, jotka ovat sen velkoja jo valmiksi? Valtion lainat ja pankkien rahaliikenne keskenään hoidetaan keskuspankkirahalla, joka ei virallisesti ole edes rahaa vaan pankin varallisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
”Huomaat varmaankin tuosta, että mitä järkeä on siinä, että pankki lainaisi talletuksia, jotka ovat sen velkoja jo valmiksi? Valtion lainat ja pankkien rahaliikenne keskenään hoidetaan keskuspankkirahalla, joka ei virallisesti ole edes rahaa vaan pankin varallisuutta.”
Sen minä tiedän varmasti ettei raha ole velkaa, koska minulla on henkiökohtaista kokemusta niistä molemmista. Velka on sellaista mitä pitää maksaa ja raha on sellaista millä se velka maksetaan.
Mitä tulee siihen miten pankissa rahoja sumplitaan, niin siitä minulla ei ole henkilökohtaista tietoa, olen kuullut vain juttuja, enkä ole koskaan ennen kuullut tuollaista juttua jonka nyt kerroit. Ettet vain olisi keksinyt sitä juttua ihan omasta päästäsi,
Tuntuu vähän siltä että olisit vähän sekoittanut keskenään käsitteitä, kuten siinäkin asiassa että luulet että raha olisi velkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Selvästi tämä on sinulle liian vaikea asia. Sinun kannattaa lukea asiasta, kuten minäkin olen tehnyt. Sitten kannattaa hiljentyä ja pohtia lukemaansa.
Tarkoitat ilmeisesti, että kun lainaat rahaa, niin saat rahaa, jolla voit maksaa lainaa 😉
Ilmoita asiaton viesti
”Tarkoitat ilmeisesti, että kun lainaat rahaa, niin saat rahaa, jolla voit maksaa lainaa 😉”
Ei tämä minulle vaikeaa ole, mutta sinä, miten sen nyt kauniisti sanoisi, et oikein näytä ”snaijaavan”.
Jos minä tarvitsen asunnon, eikä minulla ole rahaa ostaa sellaista, tarvitsen lainaa. Sen lainan avulla maksan asunnon, en jää velkaa myyjälle, vaan pankille.
Sitten minun pitää alkaa ansaita rahaa, jolla sitten maksan pankille velkani.
Sitten kun olen maksanut velkani, minulle voi jäädä ylimääräistä rahaa jota en halua kuluttaa ja laitan sen pankkiin. Toki pankki on sen rahan minulle velkaa, mutta pankki saa tehdä tallettamallani rahalla mitä itse haluaa. Todennäköisesti pankki yrittää ansaita talletustoiminnalla, joten todennäköisesti pankki lainaa rahan eteenpäin korkeammalla korolla kuin mitä se minulle maksaa, muutenhan pankki kärsisi tappiota siitä että se ottaa minun rahani haltuunsa.
Ilmoita asiaton viesti
No, en voi tehdä sille mitään, jos et ymmärrä, etkä edes halua ymmärtää. Se on ihan oma valintasi.
Mikäli velatonta rahaa voidaan luoda, niin miksi sitä ei vain luoda niin paljon, että sitä riittää kaikille? Miksi ihmiset tekisivät töitä, jos voisi vain pyytää rahaa valtiolta, koska valtiohan voisi sitä halunsa mukaan painaa eikä sitä tarvitsisi koskaan maksaa minnekään? Siinä pari kysymystä mietittäväksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Mikäli velatonta rahaa voidaan luoda, niin miksi sitä ei vain luoda niin paljon, että sitä riittää kaikille?”
Se että esität tällaisen kysymyksen osoittaa että et ole oikein jyvällä.
Yritän vastata.
Rahaa ei pidä olla enempää eikä vähempää kuin mitä sitä tarvitaan, jotta markkinat toimisivat. Olosuhteiden muuttuessa keskuspankki yrittää lisätä tai vähentää markkinoilla olevaa rahaa tilanteen mukaan. Tilanteen vaatiessa se voi tehdä rahaa ja viedä sitä markkinoille, siihen on konsteja, korkopolitiikka ja velkakirjojen ostot.
Jos rahaa näyttäisi olevan liikaa liikkeellä, sitä voidaan vähentää nostamalla korkoja, se on se tärkein konsti. Kun vanhat velat maksetaan pois, uutta ei enää oteta tilalle.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo oli siis onneton vastaus kysymykseen, jossa puhuttiin velattomasta rahasta. Voi voi.
Ilmoita asiaton viesti
”velattomasta rahasta” ????????
”Velaton raha” tai ”raha on velkaa” ovat käsitteitä jostain sellaisesta mielikuvitiusmaailmasta johon minulla on ilmeisesti portti kiinni. En pysty tajuamaan mistä näissä käsitteissä voisi olla kysymys. 🙂
Ilmoita asiaton viesti