Tuulisähkön tuottajahinta
Sähkön tuottajahinnasta on vaikeata ottaa selvää.
Tämän YLE:n artikkelin perusteella vesivoimalla tuotetun sähkön tuottajahinta olisi yksi sentti, mikä on minusta varsin vähän. Vesivoimalla sähköä tuottavat ovat tehneet viime aikoina hyvää tiliä ja tekevät edelleen.
Sanotaan että kaikki mitä ennen juhannusta sataa, sataa suoraan laariin, mutta sähkövoiman tuottajien laariin sataa varmasti myös kaikki mitä sataa juhannuksen jälkeen, sataa suoraan sinne heidän pohjattomaan laariinsa.
Toisaalta tämän sähköyhtiö VÄREen julkaiseman kirjoituksen mukaan tuulivoima on edullisin tapa tuottaa sähköä.
Niin että miten alhainen se tuulisähkön tuotantokustannus mahtaa ollakaan? Ei ihme että niitä vesisähkön voittoja ja myös muita vapaita pääomia on nyt kovaa vauhtia investoitu tuulivoiman tuotantoon, tuulisähköä kun voidaan tuottaa rajattomasti.
Tuuli ei ole veden tapaan rajallinen luonnonvara. Näyttää siltä että tuulisähköllä voidaan tehdä rajattomasti voittoja, toisin kuin vesisähköllä, jonka voittoja rajoittaa sateen määrä ennen juhannusta ja juhannuksen jälkeen..
Kun puhutaan vesivoimasta ja Suomesta, niin yleensä ajatellaan olemassaolevia vesivoimaloita. Jokseenkin kaikki taitavat olla sitä mieltä, että niitä ei enää tule rakentaa lisää. Koska voimalat ovat vanhoja, on niiden pääomakulut jo kuoletettu, ja pelkästään ylläpitokulut ovat jäljellä. Niinpä sähkön tuottajahinta on alhainen. Mutta tämä pitää muistaa, kun kuluja verrataan julkisuudessa esillä oleviin omakustannushintoihin, jotka koskevat uutta tuotantoa.
Tilanne on sama myös suomalaisten ydinvoimaloiden osalta (poislukien OL3).
Mitä tulee uusiin tuulivoimahankkeisiin, niiden tuotantohinta on ollut trendinomaisessa laskussa jo pitkään, ollen maatuulivoiman osalta nykyään tasolla 4 snt/kWh. EIkä mikään viittaa siihen, että pohja olisi vielä nähty.
https://www.irena.org/publications/2022/Jul/Renewable-Power-Generation-Costs-in-2021
Ilmoita asiaton viesti
”Mitä tulee uusiin tuulivoimahankkeisiin, niiden tuotantohinta on ollut trendinomaisessa laskussa jo pitkään, ollen maatuulivoiman osalta nykyään tasolla 4 snt/kWh. ”
Kuitenkin tuulisähköä kannattaa myydä välillä jopa 0 snt/kWh. En ymmärrä tätä.
Jos samoilla pääomansijoittajilla on tarjolla myös muuta sähköä, kuten vesivoima ja ydinvoimaa, kuten esimerkiksi Forttumilla, en ymmärrä miksi he tarjoaisivat markkinoille ilmaista tai halpaa sähköä, sehän rajoittaa heidän sähköntuotantoaan esim. ydinvoimalla tai vesivoimalla ja pienentää kokonaisvoittoja.
Ehkä nämä yritykset vain yksinkertaisesti myyvät tuulisähköä ydinsähkönä tai vesisähkönä tuulella.
Ilmoita asiaton viesti
Omakustannushinta on kiinteiden kulujen (pääoma) ja muuttuvien kulujen (ylläpito) summa. Sähkön myynti on järkevää jos hinta kattaa muuttuvien osuuden. Sitten jos uusiutuvia on sähköverkon kannalta ”liikaa”, ne voivat leikata tuotantoaan. Näin Australiassa:
https://reneweconomy.com.au/south-australias-remarkable-100-per-cent-renewables-run-extends-to-over-10-days/
Ilmoita asiaton viesti
Vesiturbiini pyörii kymmeniä vuosia, tuulella käyvä potkuri vain lyhyen aikaa.
Tuotantokustannus molemmissa syntyy lähinnä kiinteistä kustannuksista.
Tuulivoimala on pakostikin lyhytikäinen. Äärisäät ja värinä hajottaa sen jo 15 -20 vuoden kuluttua jos ei aiemmin. Lavat menevät vaihtoon 6:n vuoden välein.
Surullinen juttu mutta laitamme nyt panoksemme tuotantotapaan joka ei ole kestävää millään mittarilla.
Tuulivoiman ongelmia ajatellaan ratkaistavan yhä suuremmilla laitteilla. Ongelmien mittaluokka kasvaa koon neliössä.
Ilmoita asiaton viesti
”Äärisäät ja värinä hajottaa sen jo 15 -20 vuoden kuluttua jos ei aiemmin. Lavat menevät vaihtoon 6:n vuoden välein.”
Oletko kertonut tämän tuulisähkön rakentajille?
Minusta tuntuu että ne osaavat ottaa laskelmissaan nämä kustannukset huomioon. Mutta jos ne eivät ole näitä kustannuksia huomanneet, olisi erittäin tärkeää että joku kertoisi sen heille,
Ilmoita asiaton viesti
Yleisö ei tiedä. Kyllä valmistajat tietävät. Yleisö luulee että rakkine tuottaa ilmaista sähköä kunhan se on pystytetty.
Tuulivoimala kuluttaa paljon luonnonvaroja kun yleisön luulo on päinvastainen.
Ilmoita asiaton viesti
”Yleisö ei tiedä. Kyllä valmistajat tietävät.”
Sillä mitä yleisö tietää tai luulee tietävänsä ei ole mitään merkitystä. Ei myöskään sillä mitä sinä tai minä luulemme tietävämme ole mitään merkitystä.
Merkitystä on sillä mitä insinöörit ja ekonomistit laskevat tuotannosta ja kannattavuudesta, eikä ole mitään syytä epäillä etteivätkö he osaisi laskea paremmin kuin me. Toki nekin voivat laskea väärin, mutta heillä on jokatapauksessa paremmat edellytykset saada oikeampia tuloksia.
”Yleisö luulee että rakkine tuottaa ilmaista sähköä kunhan se on pystytetty.”
Sillä mitä yleisö luulee ei ole merkitystä, riittää kuin sähköä tulee töpselistä.
”Tuulivoimala kuluttaa paljon luonnonvaroja kun yleisön luulo on päinvastainen.”
No, ainakaan hiilivarastot eivät kulu yhtä nopeasti kuin jos poltettaisiin sitä hiiltä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuotantokustannuksissa huomioidaan tuet joita saadaan ja muille tuotantomuodoille asetetut rangaistusmaksut.
Ilmoita asiaton viesti
”Tuulivoimala on pakostikin lyhytikäinen. Äärisäät ja värinä hajottaa sen jo 15 -20 vuoden kuluttua jos ei aiemmin. Lavat menevät vaihtoon 6:n vuoden välein.”
Tässä ei mielestäni ole mitään mitä insinööri ei voi ratkaista.
”Tuulivoiman ongelmia ajatellaan ratkaistavan yhä suuremmilla laitteilla.”
Voi niitä ongelmia ratkoa myös pienemmillä laitteilla.
Ilmoita asiaton viesti
”Tässä ei mielestäni ole mitään mitä insinööri ei voi ratkaista.”
Vaikka insinööri ei pysty kaikkia ratkaisemaan, niin kyllä se inssi pystyy ne kustannukset arvioimaan.
Ongelmat voidaan usein myös ratkaista, mutta kyse on tietenkin siitä tehdäänkö lavasta kestävä tavalla joka nostaa sen lavan hintaa tavalla joka tulee kalliimmaksi kuin lavan vaihto silloin tällöin.
Lavanvaihtokustannukset osataan tietenkin laskea ja niistä on kokemusta, joten ne kulut on varmasti mulana tuotantokustannuksia laskettaessa.
Ilmoita asiaton viesti
Käyttö ja kunnossapitokulut ovat laskelmissa n 7 €/MWh.
Suurissa yksiköissä tulee ongelmaksi tuulettomuus, koska pitkiä siipiä ei voi jättää roikkumaan. Taipuvat pilalle. Sähkökatkojen varalle joudutaan tekemään back-up dieselit?
Ilmoita asiaton viesti
Niihin kustannuksiin vaan ei tarvitse laskea sähköverkon laajennuksia, kun ne menevät Fingridin piikkiin ja sitä kautta alueellisille siirtoyhtiöille ja edelleen siirtomaksuihimme.
Ilmoita asiaton viesti
”Niihin kustannuksiin vaan ei tarvitse laskea sähköverkon laajennuksia.”
Jaa, sitä minä en tiedä, mutta lasketaanko atomivoiman tai hiilivoiman tai vesivoiman kustannuksiin siirtoverkot.
Eiköhän ne siirtoverkot ole pitänyt rakentaa näille muillekin sähkön tuotantomuodoille ja ne on pitänyt maksaa siirtomaksuina ja edelleen maksamme niistä, eikä niitä ole laskettu sähkön tuotantokustannuksiin.
Ilmoita asiaton viesti
No ei yllätä että Karnaattu ei käsitä. Insinöörin ratkaisu on se että pitää todeta lyhyt elinikä. Ei sen kummempaa. Kun värinän aiheuttamaa rakenteen väsymistä ilmenee, voimala poistetaan käytöstä. Ja siihen ei ole pitkä aika käyttöönotosta.
Ongelma on perustavaa laatua oleva eikä ole ratkaistavissa pienessä tai suuressa koossa. Suuressa koossa vahingonvaara ja purkamisen vaikeus tietenkin kasvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Insinöörin ratkaisu on ydinvoima.
Ilmoita asiaton viesti
”Insinöörin ratkaisu on ydinvoima.”
Olkiluoto 3 onkin tästä ratkaisusta oiva esimerkki.
Aika vähän oli niitä investoijia jotka halusivat satsata siihen uusimpaan, joka on sitten keskeytetty. Vaikeudet olivat jo alussa suuremmat kuin olkiluoto 3:ssa. Fortum piti pakottaa osallistumaan, ei siis pitänyt hanketta taloudellisesti kannattavana.
Tuulivoimaan investoijia näyttää riittävän. Ilmeisesti tuulivoimaloiden taloudellisuutta ei epäillä sijoittajapiireissä.
Ilmoita asiaton viesti
Ratkaisu on edelleen ydinvoima.
Fennovoima oli surullinen esimerkki aiheesta ”mitä useampi kokki, sen huonompi soppa”.
Ilmoita asiaton viesti
Olen aina ollut epäluuloinen ranskalaisten osaamiseen teknisesti vaativien laitteiden suunnittelussa. Kyllä Sveitsiläiset ja saksalaiset ovat parhaita.
Saksalaisten kehittämä teollisuuden normitus rakenteisiin on ainutlaatuinen.
Tarkoitan DIN normia. Deutsches Institut für Normung, joka tarkoittaa saksalaista standardointi-instituuttia. DIN on yleinen keskieurooppalainen teollisuustavaroiden valmistusta koskeva standardi. DIN on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka on perustettu Berliinissä vuonna 1917 ja joka edustaa Saksaa kansainvälisessä standardiorganisaatiossa ISO:ssa (International Organization for Standardization).
Englantilaisilla ja Amerikalla on oma suunnittelu norminsa, joka perustuu ”Tuumaan” ja ”Jalkaan”
Ilmoita asiaton viesti
Olin töissä USA:ssa parivuotta 80-luvun lopulla. Työpaikan ilmoitustaululla oli lappu ”We are moving to millimeters, inch by inch”
Sillä tiellä ovat edelleen.
Ilmoita asiaton viesti
Ranskassa on kylläkin ydinvoimaloita enemmän kuin oikein missään.
Hyvin ovat toimineet ja ovat ranskalaisten rakentamia ja suunnittelemia.
OL3 on vaan tilattu niin älyttömän kokoisena kun vihreät pihtasivat lupia useammille.
Ilmoita asiaton viesti
Joku uutinen muistuu, jossa kerrotaan ison osan voimaloista olevan huollossa.
Normaalioloissa Ranskan valtiollinen ydinvoimajätti EDF on talvikaudellakin suuri sähkönviejä, mutta nyt se saattaa joutua tuomaan sähköä. Yhtiö on alentanut tuotantoarviotaan jo kolmasti tänä vuonna.
Noin puolet EDF:n 56 ydinvoimalasta on seisahduksissa muun muassa yllättävien ruosteongelmien vuoksi. Yhtiön tuoreimman arvion mukaan sen sähköntuotanto jää tänä vuonna alimmilleen yli kolmeen vuosikymmeneen.
Lähde TALOUSSANOMAT 2022
Ilmoita asiaton viesti
”No ei yllätä että Karnaattu ei käsitä. Insinöörin ratkaisu on se että pitää todeta lyhyt elinikä.”
Se elinikä on niin pitkä kuin sen halutaan olevan.
Insinöörin voi käskeä tekemään 5v kestävän tuulivoimalan tai vaikka 150v kestävän tuulivoimalan. Ihan perus vaatimusmäärittelyä tuo, että tehdään kestämään niin pitkään kuin halutaan niiden kestävän.
Ilmoita asiaton viesti
Karnaattu, se lyhyt elinikä juuri on se insinöörin ratkaisu sen tähden että se ratkaisu on taloudellisin. Lisäämällä ainevahvuuksia ei päästä taloudellisesti parempaan tulokseen.
Voitaisiin autotkin rakentaa niin että ne kestäisivät sata vuotta mutta se ei ole tarkoituksenmukaista.
Tulisi venäläisen persesuristimen tapaisia laitteita, ei kannattaisi eikä surisisi.
Ilmoita asiaton viesti
”Karnaattu, se lyhyt elinikä juuri on se insinöörin ratkaisu sen tähden että se ratkaisu on taloudellisin.”
Tilaaja/osakkeenomistaja päättää minkälainen tehdään. Sanovat vaikka halvin mahdollinen mikä toimii 5v ja mikä tuottaa parhaimmillaan X. Niin sitten insinööri tekee sellaisen.
Kyllä sitä speksiä voidaan toki muuttaa, että laittaa vaatimukseksi vaikka 50v tai 150v.
Huomaa että lyhyt käyttöikä tulee vaatimusmäärittelystä. Jos ei vaadita pidempää käyttöikää niin sitten ei tehdä sellaista.
Ilmoita asiaton viesti
Karnaattu ei tajua ettei siitä raskaasti rakennetusta enää saa sitä sähköä. Hiukan sama kuin se että pomminkestävä purjealus ei enää purjehdi.,
Ilmoita asiaton viesti
”Karnaattu ei tajua ettei siitä raskaasti rakennetusta enää saa sitä sähköä. Hiukan sama kuin se että pomminkestävä purjealus ei enää purjehdi.,”
Mitä tarkoitat ”raskaasti rakennetulla” ?
Ei pitkäikäisyys edellytä välttämättä tuota.
Ilmoita asiaton viesti
Ollenkaan epäilemättä etteikö Karnaattu osaisi rakentaa paljon parempaa tuulivoimalaa kuin insinöörit, niin nyt kuitenkin näyttää olevan niin ettei pitkäkestoisia voimaloita osata tehdä. Tai jos osataan, kustannusten tähden ei tehdä.
15-20 vuotta on maksimiaika koko rakenteella ja voi hyvinkin paukahtaa ennen sitä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin virhehän on tehty sitten siinä, että ei ole pyydetty insinööriä suunnittelemaan pidempi-ikäistä.
Aivan varmasti tuulimyllyn saa kestämään pidempään kuin 20v. Yli 20 vuotta vanhoja tuulimyllyjä on maailma täynnä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ne on ihan niin pitkä-ikäisiä kuin vain pystytään tekemään tai on kannattavaa tehdä.
Tavallinen tuulimylly ei ole kovin tehokas, Jotta kunnon tehoja saataisiin tuulimyllyjen pitää olla sellaisia kuin ne nyt ovat.
Ilmoita asiaton viesti
Onkohan niin että tilauskyselyä ovatkin kirjoittaneet Matin kurssi kaverit ja olemme nyt saaneet mitä on tilattu.
Ilmoita asiaton viesti
Senkin ilonpilaaja!
Minä kun luulin että Arto on ratkaissut Suomen vakavat talousongelmat.
Ilmoita asiaton viesti
”Minä kun luulin että Arto on ratkaissut Suomen vakavat talousongelmat.”
Valitettavasti olen kyllä estynyt asettumasta ehdokkaaksi vaaleissa, joten ei siitä Suomen vakavien talousongelmien ratkaisemisesta nyt taida mitään tulla.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kannata lannistua. Olet loistava ajattelija ja idearikas.
Ilmoita asiaton viesti
En lannistu. Kävin tuossa äsken vaali-makkaralla ja kohtasin ehdokkaan, jonka kanssa puhuin.
Olipa yllätys. Sen kanssa saattoi puhua ihan asiaa. En sano mikä oli nimi ja mikä oli puolue. Ei se siitä kiinni ole
Makkara ei kyllä ollut kovin lihaisaa
Ilmoita asiaton viesti
Olen odottanut noiden ehdokkaiden vierailua Salon kaupunkiin, mutta toistaiseksi turhaan.
Vierailen Turussa Kuun viimeisenä Maanantaina. Turku vain on kuuluisa kiukkuisista pysäköinnin valvojista ja niukoista pysäköintipaikoista keskustassa.
Salossa sen sijaan ei taida olla yhtään pysäköintimittaria katujen varsilla.
Ilmoita asiaton viesti
Englantilaiset sanovat ”free cheese is only in mousetrap”.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoiman tutkitut tuotantokustannukset ovat Suomessa (2017) LCOE.
– Onshore 41,4 €/MWh, tutkimuksen ajankohtana oli edullisin (jos ei oteta huomioon tarvetta tehdä sähköä myös tuulettomana aikana).
– Offshore 68,9 €/MWh.
Nyt esitetään väitteitä, että kustannukset olisivat pudonneet ym. luvuista. Mitään numeroarvoja ei esitetä, koska todellisuus onkin päinvastainen. Ei tuulivoiman rakentaminen voi olla irti reaalimaailmasta:
– tuulivoima on hyvin pääomavaltaista eli herkkä laskentakorolle, joka on edelleen nousussa
– laskuissa käytetty 25 vuoden käyttöaikaa. Hyvä jos päästään 20:een.
– On sitä inflaatiota.
– laitetoimittajat ovat tehneet tappioita (johtuen suuremmista yksiköistä), joten korotuksia on tulossa.
– SVB pankki rahoitti laajasti tätä vihersiirtymää ja nyt on kupit nurin. Onkohan seurauksena yleinen pääomapako vihersiirtymästä?
– Vihreä teräs on n. 30 % kalliimpaa kuin normiteräs. Veikkaan, että tuulivoiman rakentamiseen käytetty teräs ei pahemmin viherrä
-jne.
Olen pitänyt yllä tuntikohtaista tuulivoimatilastoa perustuen Fingrid ja NordPool tilastoihin. Jos ajatellaan, että tuulivoima toimisi 100 % spot-markkinoilla, on tämän vuoden tuulivoiman tuotto ollut n. 120 M€. Suurin avittaja tulokseen on korkea sähkön hinta. Tämä taasen johtuu EU:n ja Suomen perverssistä suhtautumisesta jo rakennettuun hiilivoimaan; kaikki nurin. Ja mallioppilas Suomi on tehnyt näin. Tämä on ollut pitkäaikainen trendi, eikä esim. Ukrainan sodan aiheuttama.
Suomessa tuulivoiman ongelma on säätövoiman (=vesivoima) vähyys. Jo nyt on tuulivoimaa rakennettu yli Suomen säätökapasiteetin, joten ollaan täysin Norjan ja Ruotsin armoilla. Tämä armonaika on loppumassa, koska tämä viherpiiperrys syö kaiken vapaan kapasiteetin pohjois Ruotsista. Etelä Norjassa on jo sähköpula. Kuten on etelä Ruotsissakin.
Ilmoita asiaton viesti
Tälle vapaamatkustajalle pitää vielä keksiä erinäköisiä tukia. Jos vetytouhu pääsee kunnolla vauhtiin, niin voi sitä velkarahan määrää, mitä valtio tulee sille antamaan, oli seuraavassa hallituksessa ketä tahansa.
Ilmoita asiaton viesti
”joten ollaan täysin Norjan ja Ruotsin armoilla.”
Tiettävästi on yhteyksiä muuallekin, mutta toki sieltähän sitä vesivoimaa löytyy. Etelästä löytyy sitten muunlaisia ratkaisuja, kuten fossiilisilla tuotettua voimaa.
Kunhan teollisuus saa tämän vetytalouden kunnolla käyntiin, niin riippuvuudet pienenevät ja mahtaa tuo olkiluoto 3 tulla joskus valmiiksi.
Jatkossa säätövoimaa saataneen myös niistä uusista pienistä ydinvoimaloista, joilla tuotetaan samalla lämpöä. Sitä odotellessa pitää tyytyä näihin muihin ratkaisuihin. Voi olla että pumppuvoimaakin vielä otetaan käyttöön.
Ilmoita asiaton viesti
Upea kirjoitus ja hienot loppupäätelmät.
Nyt voidaan Valtion velatkin hoitaa tuulisähköllä, koska mitään rajoja ei ole olemassa.
Tuulisähköä voidaan tuottaa rajattomasti, ja sillä voidaan tuottaa rajattomasti voittoja.
Nyt Suomen velkaantuminen voidaan lopettaa ja entisetkin velat maksaa pois.
Kiitos Arto kirjoituksestasi!
Ilmoita asiaton viesti
”Tuulisähköä voidaan tuottaa rajattomasti”
Vettä tulee taivaalta vain tietty määrä vuotta kohti, mutta tuulet senkun puhaltelevat, eikä niitä kaikkia saada valjastettua.
Mieleeni tulee vaikkapa Afrikan rannikko Saharan pohjoispuolella. Siellä tuulee melkein aina mereltä maallepäin, joskus tosin vähän toisinkin päin, mutta se ei kai haittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kun asuin Jaavan saarella, huomasin saman ilmiön. Jaava on kahden ison meren välissä: Intian valatameren ja Jaavanmeren vaikutus alueella.
Säännölliset tuulet puhaltelevat mereltä maan ylle ja tuovat päivittäisen sateen pilvien tiivistyessä vuorten rinteille.
Maaoallon sijainti muuttaa toimintaa, kun Maapallon kallistus muuttaa Auringosta virtaavan energian kulmaa Kauriin- ja Kravunkääntöpiirien välillä.
Tuulet muuttavat suuntaansa noi 3-4 kuukauden jakson pois mantereelta ja sateet taukoavat.
Jostain syystä tuulimyllyt eivät ole yleistyneet Indonesiassa suotuisista tuulista huolimatta. Ydinvoimaloitakaan ein ole yhtään. Hiiltä vain poltellaan ja myydään runsaasti Intiaan ja Kiinaan
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoimahan on aurnkovoimaa sekin. Kun aurinko lämmittää ilmaa Saharan yllä niin se lämmin ilma nousee ylös. Koska tyhjiötä ei voi tulla, tilalle virtaa viileää ilmaa mereltä päin, aika navakasti. Siitä olisi energiaa kyllä saatavissa.
Ilmoita asiaton viesti
Nythän on niin että merituulta ei meillä välttämättä ilmene edes kesällä ja talvella ei ainakaan.
On olemassa tuulivyöhykkeitä joissa on hyvin ennalta-arvattavat tuulet, kuten pasaati. Meillä ei ole mitään vastaavaa. Meidän tuulemme ovat pelkkiä häiriötuulia sekä meri- ja maatuulen tapaisia sattumatuulia.
Muutenkin ollaan sitten tuulten armoilla. Kokonainen vuodenaika tai jopa vuosi voi mennä pienillä tuulilla. Jos niin käy, silloin ainakin oltaisiin ongelmissa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos uskoo ilmastonmuutokseen, tähän uuteen uskontoon, joutuu silloin uskomaan myös pohjoisalueen suurempaan lämpenemiseen kuin muualla (koska tiäde sanoo niin). Ilmu pienentää lämpötilaeroja ja se puolestaan heikentää tuulia.
Joten ilmastouskovaiset joutuvat vetämään sellaisia johtopäätöksiä kuin ”ilmastonmuutos lisää liukastumisia” (HS pääkirjoitus eilen) ja ”ilmastonmuutos vie tehot tuulivoimaloilta”.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa!
Lopulta lähes kaikkin energia on peräisin Auringosta ja sieltä pukkaa kaiken aikaa vielä lisää energiaa.
Indonesian valtio on vain valinnut Hiilivoiman pääasialliseksi energian lähteeksi.
Tapasin Suomen lähetystön juhlassa joukon insinöörejä, jotka ovat suunnittelemassa ja johtamassa uusien hiilivoimalaitosten rakentamista Indonesiassa. Suomalaista osaamista arvostetaan Indonesiassa asti.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän insinööri ratkaisee teknisiä ongelmia, mutta reunaehdot ovat olemassa. Tärkein reunaehto on useimmiten raha. Ase- ja avaruuspuolella raha ei niinkään ratkaise, kun joku toiminto pitää saada ratkaistua. Mastoja joskus laskeneena voin arvioida, että tuulivoimalan maksimikorkeus on jo ylitetty. Värähtelymekaniikan lait tulevat vastaan maston korkeuden ja samalla hoikkuuden kasvaessa. Siipien pituus ei sekään voi kasvaa, koska vaihtoväli entisestään lyhenee. Tietenkin kustannusten nousu yritetään siirtää tuulivoimalla tuotetun sähkön hintaan, mutta on myös kilpailevia tuotantotekniikoita
Ilmoita asiaton viesti