Ukrainan vilja
Ukrainan viljaa ei saada maailmalle, koska Ukrainan satamat Mustalla merellä eivät ole käyttökelpoisia, koska Venäjä uhkaa niitä ja niiden edustat on Venäjän uhan takia miinoitettu.
Venäjä tosin yrittää viedä Ukrainasta varastamaansa viljaa maailmalle, rahoittaakseen myyntituloilla Ukrainan infrastruktuurin tuhoamista ja ukrainalaisten tappamista. Tätä ukrainalaisen viljan kauppaamista kuitenkin paheksutaan ja sitä pyritään estämään.
Sitä minä en kyllä ymmärrä että miksi Ukrainaan voidaan viedä aseita maata pitkin, mutta sieltä ei voida viedä viljaa maata pitkin. Viljahan joudutaan jokatapauksessa rahtaamaan Ukrainan satamiin maata pitkin, miksei sitä voitaisi samalla lailla saman tien rahdata Eurooppaan ja Euroopan satamiin maata pitkin.
Eurooppalaiset voisivat solidaarisuudesta Ukrainaa kohtaan vaikka ostaa Ukrainan viljan ja voivat sitten kaupitella omaa viljaansa sinne minne Ukraina tavallisesti vie viljaa. Luulisi että tällainen kaupanteko voisi olla jopa kannattavaa eurooppalaisille.
En siis oikein nyt tajua sitä miksi Ukrainan viljaa ei muka voisi saada myydyksi.
Ukraina ei ole edes ainoa maa, missä on ongelmia ruoantuotannossa. Sri Lankassa vaan ongelmat ovat kotikutoisia. Viljelijät on pakotettu luomuviljelyyn ilman keinolannoitteita ja torjunta-aineita.
Esim. riisin tuotanto on tippunut n. 20%. Riisin viejästä on tullut sen tuoja tai olisi, jos raha riittäisi. Kotimaan hinta on noussut 50 % eikä köyhillä ole enää varaa ruokaan.
Ilmoita asiaton viesti
Indonesia on ollut iso ukrainalaisen viljan ostaja. Kansa käyttää sitä nuudeleissa. Nuudelin hinta nousee ja niinpä varmaan siirtyvät enemmän riisiin ja kasavaan. Maalla on kaikenlaista ruokaa omasta takaa. Sen sijaa leipää käyttävät maat, joissa riisi ei ole merkittävä ruoka, voivat olla pulassa.
Ilmoita asiaton viesti
”Sen sijaa leipää käyttävät maat, joissa riisi ei ole merkittävä ruoka, voivat olla pulassa.”
Jos ei ole leipää, aina voi syödä kakkua.
Euroopassa ei ennen löytöretkiä ja Amerikan löytämistä ollut perunaa, riisiä eikä maissia, hyvin pärjättiin, tai, ainakin jotenkuten. Vähän myöhemmin mm. Irlanti oli niin perunan viljelystä riippuvainen että kun perunarutto tuhosi sadot, siitä seurasi nälänhätä ja Irlantilaiset pakenivat nälkää suuri joukoin Ameriikkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Päältä päin katsoen pitäisi voida kuljettaa rautateitse. Mutta tiellä on isoja esteitä.
Ensimmäinen on raideleveyksien erojen ongelma. Ukrainassa on sama raideleveys kuin Venäjällä ja Suomessa. Rajan ylitys länteen edellyttää kuorman siirtämistä Euroopan raideleveyden juniin. Teknisesti se osataan, mutta raja-asemilla ei ole yht’äkkisen tarpeen edellyttämää laitteistoa eikä ratapihakapasiteettia. Rajoilla on jo tuhansien vaunujen ruuhka.
Toinen on rautatieyhteyksien kapasiteetti sinänsä. Ukraina on vienyt viljaa 50-60 miljoonaa tonnia vuodessa. Se on kuljetettu rannikon satamiin maan lukuisia sisäisiä rautatieyhteyksiä pitkin ja siihen on vuosikymmenien aikana saatu sujuvat rutiinit aikaan. Sataman siiloista se siirtyy vaivattomasti laivojen ruumiin. Nyt on vielä ainakin kolmasosa vientiviljasta satamien siiloissa ja tämä valtava määrä pitäisi kuljettaa muutamaa Venäjän ohjusten ruhjomaa rautatieyhteyttä pitkin rajan taakse Euroopan satamiin, joissa ei ilman muuta ole purkauskapasiteettia ja siiloja valmiina.
Kolmas on kiire. Uusi sato, joskin sodan takia normaalia pienempi, kypsyy heinä-elokuun aikana ja vanha vilja on saatava pois siiloista.
Olen ymmärtänyt, että raja-asemien kuormansiirtokapasiteettia ollaan lisäämässä. Tietojen mukaan valmistellaan kuljetusreittejä rajalta Euroopan satamiin. Tarkastusvaatimuksia ja rajamuodollisuuksia näillä reiteillä ollaan valmiita höllentämään. Siitä huolimatta olen nähnyt raportteja, joissa arvioidaan lähimpien kuukausien aikana voitavan kuljettaa vain 0,3 miljoonaa tonnia kuukaudessa rautateitse.
Merikuljetusta ei näytä voitavan korvata maakuljetuksilla ennen uutta satoa. Ongelma on vaikea.
Ilmoita asiaton viesti
Vähäisimpänä, mutta ei vähemmän huomionarvoisena on huomioitava se, että mitä pienemmillä yksiköillä viljaa kuljetetaan, sen kalliimpaa siitä jälkimarkkinoilla tulee.
Rekkaan mahtuu 40-50tn, junaan 10000tn ja laivaan 100 000tn per kuorma.
Onnela kirjoittikin jo muista käytännön ongelmista.
Valmistaudutaan laittamaan leipään puolet petäjäistä.
Ilmoita asiaton viesti
”Onnela kirjoittikin jo muista käytännön ongelmista.
Valmistaudutaan laittamaan leipään puolet petäjäistä.”
Luulisi että leipäviljan tuotannossa on muitakin käytännön ongelmia kuin sen kuljetus. Eivät ne muutkaan ongelmat ole haitanneet sitä että viljaa pitää olla, muuten tulee nälkä.
Minusta vain tuntuu nyt siltä että kuljetusongelmaa paisutellaan muista syistä kuin siitä että logistiikka ei toimi.
Kyllä maailmassa riittää kuljetuskapasiteettia paljon vähemmän tarpeellisellekin tavaralle ja sitä vähemmän tarpeellista tavaraa kuin viljaa on todella paljon, valtaosa kaikesta kuljetuskapasiteetista.
Olen siis edelleen sitä mieltä että kuljetusongelmaa ei olisi, jos se haluttaisiin ratkaista.
Ilmoita asiaton viesti
Leipäviljan tuotannossa voi hyvinkin olla muitakin ongelmia, mutta kuljetus on kuitenkin keskeinen kysymys. Jos tuotetta tai raaka-ainetta x pitäisi käyttää paikassa B, joka on eri kuin tuotantopaikka A, kysymys on jotenkin ratkaistava. Ja se kysymys on nimeltään kuljetus.
X
Ilmoita asiaton viesti
”kuljetus on kuitenkin keskeinen kysymys.”
Kuljetus on yksi ongelma muiden joukossa ja se pitää ratkaista joka kerta. On kai hyvin harvinaista jos viljelijät käyttävät kaiken tuottamansa viljan itse, jauhavat ja tekevät siitä leipää ja muita tuotteita. Siinä tapauksessa ei ole viljan kuljetusongelmaa, mutta jos viljelijä ei syö leipiä itse, syntyy jokatapaiuksessa leipien markkinointi- ja kuljetusongelma.
Kuljetus on siis normaali ongelma tuotantoketjussa, mikä pitää jokatapauksessa aina hoitaa.
Ilmoita asiaton viesti
Lähipiiriini kuuluu henkilö, jonka viimeinen argumentti keskusteluissa on ylitsepääsemätön ”en usko” vaikka kuinka hänelle jotakin asiaa perustelisi. Jos Vihavainen haluaa ajatella samantyllisesti, se hänelle suotakoon.
X
Ilmoita asiaton viesti
”Lähipiiriini kuuluu henkilö, jonka viimeinen argumentti keskusteluissa on ylitsepääsemätön ”en usko”.”
En usko että logistiikka viljan kuljetuksessa Ukrainasta muualle olisi ylitsepääsemätön ongelma. Ongelma on siinä että ongelmaa ei välitetä ratkaista.
Ehkä sillä tavalla painostetaan Venäjää johonkin, tai Ukrainaa, tai Ukrainan viljasta riippuvaisia maita? En tiedä.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri niin: en usko…
Täältä tähän.
X
Ilmoita asiaton viesti
Petun hinta vaan on moninkertainen vaikka vehnäjauhoon verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti
”Petun hinta vaan on moninkertainen vaikka vehnäjauhoon verrattuna.”
Hinta ei ole aina laadun tae.
Vehnäjauhot on toistaiseksi varsin edullisia. Lisäksi siihen tarvitaan vain vähän suolaa, hiivaa, sokeria, vettä ja sähköä. Siitä sitten tulee se leipä.
Toki leipä kaupasta valmiina ja tuoreena ostettuna ja maakaasulla paistettuna maksaa moninkertaisesti raaka-aineisiin verrattuna.
Vaikka leivän valmistusprosessi on niin yksinkertainen että jokainen voi itse sitä tehdä varsin helposti, teolliseen valmistusprosessiin ja logistiikkaan kuluu huomattavasti rahaa ja monet ihmiset elävät sillä välirahalla.
Ilmoita asiaton viesti
Ethän nyt väitä, että pidän pettua hyvänä, koska se on kallista? En todellakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kerran maistanut pettuleipää, sitä myytiin markkinoilla ja se todella oli kallista. En usko että kukaan siitä tykkää, paitsi vuohet
ja hirvieläimet, ehkä. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin sekään pelkästä petusta oli tehty.
Ilmoita asiaton viesti
Ollapa eurooppalainen raideleveys meilläkin … mutta taitaa olla Venäläinen.
(jotta YYA henkeen kalusto kulkee helposti)
Ilmoita asiaton viesti
Vaihdetaan Suomen kiskot keski-Euroopan leveydelle. Sillähän siitä ongelmasta pääsee eroon.
Ilmoita asiaton viesti
”Vaihdetaan Suomen kiskot keski-Euroopan leveydelle. Sillähän siitä ongelmasta pääsee eroon.”
Ei se Suomessa ole mikään este rahdin kuljettamiselle ole ollut. Muutenhan raideleveydet olisi muutettu ajat sitten.
Miten lie Itä-Euroopan maissa, niissä entisissä Venäjän sateliiteissa. Lieneekö niissä millainen raideleveys. Ainakaan se ei ole estänyt rahdin kulkemista ennen Venäjälle, tai nykyisin EU:n alueelle.
Muistan joskus ajelleeni junalla Unkarista Itävaltaan ja Saksaan ja sieltä vissiin Puolaan, joskus neukkuaikoina, enkä muista mitään raideleveyksiä. Lieneekö Ruotsissakin Keski-Euroopan raideleveydet?
Ilmoita asiaton viesti
Meidän raideleveytemme on paljon vanhempi juttu kuin YYA. Toki olimme Venäjän vallan alla, kun rautatieverkkoamme alettiin rakentaa. Siitähän se leveys seuraa.
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa nimellisraideleveys on meillä yhä venäläinen 1 524 milliä eli viisi jalkaa, kun se Neuvostoliitossa pyöristettiin 1 520 milliksi.
https://www.calculateme.com/length/feet/to-meters/5
https://www.railfreight.com/railfreight/2022/04/21/what-are-the-consequences-of-europes-different-railway-gauges/
X
Ilmoita asiaton viesti
Jossain vaiheessa junilla alettiin viemään viljaa. Sillä tavoin olisi voitu viedä 15%:ia tarvittavasta määrästä. Venäjä pommitti sittemmin junien sähkömuuntajia.
Jos rekoilla vietäisiin viljat maasta pois tarvittaisiin miljoona rekkakuormaa. Kalustoakaan ei heti irtoa sellaista määrää. Lisäksi öljyjalostamot on pommitettu. Etäisyydet olisivat satoja kilometrejä per kuorma ja takaisin uutta hakemaan
Ilmoita asiaton viesti