Velkaantuminen on valtavaa, mutta kenelle me oikein ollaan velkaa?
Jos ajatellaan vähän tätä vltioiden velkaongelmaa, niin se on lopulta vähän absurdi asia, eikä niin vähänkään.
Ei pidä ajatella vain sitä velkaa, vaan myös sitä saamista.
Jos on olemassa kaksi kaverusta,jotka muodostavat yhteisen talouden, eikä siteitä muihin ympäristön talouksiin ole. Kaveruksista toinen menestyy, toinen ei. Toinen sitten lainaa toisella omistaan, kun ei itse tee mitään kaikella mitä hänellä on.
Tämä asia on tietenkin varsin yksinkertainen. Se rikkaampi kaveri luottaa siihen köyhempään, joka maksaa velkansa joskus, jos jaksaa, jos ei jaksa, velka jää maksamatta, mutta ei siinä sen kummempaa, se mitä se rikas antoi sille köyhälle, on tietenkin sille rikkaalle ylimääräistä, sellaista mitä hän ei itse asiassa edes tarvitse.
Tilanne muuttuu kummalliseksi jos molemmat lainaavat asioita toinen toisiltaan. Molemmat ovat velkaa toisilleen ja samalla myös toinen toistensa velkojia. Näinhän siinä käy tässä teoreettisessa tapauksessa kun ei voi lainata keneltäkään muulta kuin siltä kaverilta, eikä myöskään voi lainata kenellekään muulle.
Henkilö A. voi olla velkaa Henkilölle B sokerista vaikkapa 3€ ja henkilö B voi olla velkaa henkilölle A kahvista 4€. Kaverusten yhteisvelka voidaan helposti laskea se on yhteensä 3€+4€=7€.
Mitä enemmän kaverukset lainaavat toinen toisilleen asioita, sitä suuremmaksi kaverusten yhteisvelka kehittyy.
Sama tilanne on nykyisessä globaalissa maailmassa. Kaikki näyttävät olevan valtavasti velkaa. Kaikki ovat kuitenkin velkaa toinen toisilleen, koska avaruusoliot eivät tiettävästi ole tarjonneet vielä velkaa maan asukkaille, eivätkä maan asukkaat ole lainanneet mitään maan ulkopuolisille olioille.
Maapallon asukkaiden yhteinen velka on suunnaton, se on käsittämätön, se on aivan mahdoton. Mutta onni tässä asiassa on siinä että olemme velkaa toinen toisillemme, emme avaruusoloille. Jos velat ja saatavat tasattaisiin, mitään varallisuutta ei karkaisi pois maapallolta. Maapallo ei siitä sen kummemmin köyhtyisi kuin rikastuisikaan.
”Tyypillisiä valtionvelkaan sijoittavia tahoja ovat pankit, keskuspankit, rahastot, vakuutus- ja eläkeyhtiöt. Valtion varainhankinta ja joukkovelkakirjalainat on suunnattu institutionaalisille sijoittajille. Tällä hetkellä valtio ei laske liikkeelle suoraan vähittäissijoittajille tarkoitettuja tuotteita. Monet vähittäissijoittajille avoimet rahastot kuitenkin sijoittavat myös valtionlainoihin.”
https://www.valtionvelka.fi/valtion-velan-ja-kassan-hallinta/faktoja-valtionvelasta/
Jos haluaa sijoittaa valtionvelkaan, rahastoja löytyy monilta pankeilta tai varainhoitajilta, esim.
Nordea Euro Obligaatio
Danske Euro Government Bond
iShares Core € Govt Bond UCITS ETF (tämän hallussa on n. 3,5 mrd. edestä
Nythän valtionvelkakirjat voivat olla ihan varteenotettava hajautuskohde kahden negatiivisen tuottovuoden jälkeen. Esim. tuo viimeksi mainittu on tuottanut vuosittain 2013 vuodesta lähtien:
Total Return (%) 2.1 12.9 1.5 3.0 0.0 0.8 6.7 4.8 -3.5 -18.5
Ilmoita asiaton viesti
”Jos velat ja saatavat tasattaisiin, mitään varallisuutta ei karkaisi pois maapallolta.”
Oletko varma asiasta? Elon Musk on luvannut tehdä bittiraha Dogecoinista planeetta Marsin virallisen valuutan.
Ilmoita asiaton viesti
”Elon Musk on luvannut tehdä bittiraha Dogecoinista planeetta Marsin virallisen valuutan.”
Siinä tapauksessa Mars liittyisi mukaan globaaliin maailmantalouteen.
Ilmoita asiaton viesti
Kun on niitä itseään talousosaajaksi nimittäviä, syytä melkein odottaa, että tuovat esiin analyysin taloudesta, ja sen tilasta Suomessa, ja globaalisti, koska taloutta pidetään käytännössä paljon globaalina, oikeaperusteisesti.
Pelkkä maininta veroista ja kasvusta, ei ole talouden käsittelyä, vaan käsittelemättömyyttä. Miksi enemmän näin perin.
Ilmoita asiaton viesti
Jotkut väittää että velka=rahaa ja raha=velka.
Minä en ollenkaan usko siihen ajatukseen.
Mutta jos niin olisi kuin mitä väitetään, niin velka olisi hyvä asia.
Mitä enemmän maailmassa on velkaa, sitä enemmän on rahaa.
Jos velkaa ei olisi. Jos kaikki velat maksettaisiin pois, ei olisi yhtään myöskään rahaa, ei kenelläkään.
==================
Mutta tuo oli vain ajatusharjoitus.
Ettei tulisi mitään väärinkäsityksiä, pitää vielä sanoa että minä en ole sitä mieltä että raha olisi velkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Sidonta tuossa tulee mieleen, ts mahdollisuus kiinnittää rahapalvelus (setelit, bitit) johonkin todellisen vastaavaan (työ, tehty leipä,…tehtävät asiat, luonnossa valmiina olevat).
Jos rahaa ei ole käytetty loppuun, voidaan sillä ostaa se, mitä saataville on tarjota, tuota rahaa vastaan.
Jos olemassoleva rahamäärä on kaikki käytetty ostoihin, ja toteutuneisiin vaihtoihine, ei sitä enää tarvita siihen, että jotain voisi saada, koska rahaa ei enää olisi.
Eikös tuossa säily vastaavuus, ts olemassaolevan rahamäärä, todellisuuden puolella? Kyseessä tasapaino, kun kaikki rahat käytetty, ja sitä vastaavat asiat saatuna.
Tarvitseeko velka-käsitettä, tällaisten kuvaamiseen?
On sopimus, joka määrällinen (dollari…), ja sitä vastaavat mahdolliset ostokset, ja toteutuneet transaktiot.
Ilmoita asiaton viesti
”Jotkut väittää että velka=rahaa ja raha=velka”
Kuten olen täällä ennenkin jankuttanut, tämä olisi paljon helpompi ymmärtää muodossa: raha = (velka x -1)
Eli jos sinulla on 100 euroa tilillä, sinulla on 100 euron saaminen pankilta.
Jos sinulla on 100 euroa lompakossa, sinulla on 100 euron saaminen keskuspankilta.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos sinulla on 100 euroa lompakossa, sinulla on 100 euron saaminen keskuspankilta.”
Miksi minä tarvitsisin 100€ keskuspankilta, kun minulla on jo se satanen, enkä ole sitä kenellekään velkaa?
=====================
Asian voi ymmärtää vain jos ymmärtää rahan todellisen luonteen.
Kun blogissani kerroin miten henkilö A lainasi henkilölle B kahvia ja henkilö B lainasi henkilölle A sikeria, niin molemmat saivat makeutetun kahvikupposen. Jos olisi ollut vielä henkilö C, joka olisi lainannut maidon, kahvihetki olisi ollut täydellinen, mutta valitettavati esimerkki menisi silloin liian monimutkaiseksi.
Jos lainaajat selviävät lainaamisesta vaihtokaupalla rahaa ei tarvita, mutta jos kahvia pidetään soleria arvokkaampana, tämä lainahomma ei mene tasan ja pitää keksiä raha.
Jos kahvi on kolme euroa ja sokeri kaksi euroa, niin sokerin lainaaja jää tässä kaupassa euron velkaa kahvin lainaajalle. Rahaa ei tarvitse millään tavalla konkretisoida, se vain on se velka mitä sokerin lainaaja jäi velkaa kahvin lainaajalle ja se tulee huomioida seuraavissa vaihtokaupoissa.
Jos sokerin lainaaja haluaa maksaa velkansa kahvin lainaajalle ilman vaihtokauppaa, siihen tarvitaan sitten sitä oikeaa rahaa. Sen kerman lainaajan pitää hommata se oikea euro jostain, sen pitää olla oikeaa rahaa, eikä mitään velkaa, sillä eurolla kerman lainaaja voi sitten maksaa velkansa kahvin lainaajalle.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan määritelmällisesti: seteliraha on keskuspankin siirtokelpoinen velkakirja.
Sinulla voi olla lompakossasi myös leikkirahaa, mutta kukaan ei ota sitä vastaan, koska se on vain paperia eikä velkakirja. Sen sijaan oikea setelipainossa painettu EKP:n takaama velkakirja (euroseteli) on käypäinen maksuväline.
Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää?
Ilmoita asiaton viesti
”Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää?”
Ei ainoastaan vaikea ymmärtää, vaan se on aivan mahdoton ajatus että raha olisi velkaa. Jos taskussani oleva satasen seteli on velkapaperi jolla keskuspankki on sitoutunut maksamaan minulle satasen, niin miksi vaihtaisin satasen sataseen. Ei siinä ole mitään järkeä, eikä koko siinä rahateoriassa.
Jos joku muu kuin keskuspankki on minulle satasen velkaa, sen jonkun muun pitää maksaa minulle oma satasensa, eikä minun tarvitse sen takia luopua omasta satasestani.
Ilmoita asiaton viesti
Siirtokelpoinen velkakirja. Muutama vuosikymmen sitten seteleissä luki, että keskuspankki lunastaa vaadittaessa tämän setelin tietyllä määrällä kultaa. Siitä luovuttiin muistaakseni USA:ssa vuonna 1973.
Setelin idea ei ollut silloinkaan, että sen kanssa marssittiin keskuspankkiin ja vaadittaisiin kultaa tilalle. Tekstin idea oli, että tuo lause takaa rahan arvon. Nykyisin kulta ei takaa setelin arvoa vaan keskuspankin uskottavuus.
Nyt en jankkaa tästä enää enempää vaan lähden hiihtämään.
Ilmoita asiaton viesti
”Nyt en jankkaa tästä enää enempää vaan lähden hiihtämään.”
Joo se onkin viisasta.
Mutta jos saisin sieltä keskuspankista kultaa, mitä minä sillä tekisin. Tarkoitukseni ei ole koristella itseäni nenä- korva- tai huulirenkailla. Ei käy minulle tämä kultakantakaan. Sitäpaitsi kulta ei ole edes valuuttana mitenkään vakaa, sen arvo vaihtelee, mutta noudattelee ehkä suurin piirtein rahan arvoa samoin kuin muutkin hyödykkeet, eli kullan arvo nousee rahan arvon laskiessa samoin kuin kaikkien muidenkin hyödykkeiden arvot.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kannata Arton kanssa tuosta jankata, sillä Arto on päättänyt olla ymmärtämättä. Kaikki muut maailmassa ovat väärässä ja hän oikeassa. Arto ei ymmärrä, että hänen velaton raha on syntynyt jonkun muun velkana. Enkä kyllä ole muiden kuin Arton kuullut sanovan, että raha=velka, vaikka raha on velkaa, joka on eri asia.
Ilmoita asiaton viesti
”Ei kannata Arton kanssa tuosta jankata, sillä Arto on päättänyt olla ymmärtämättä.”
Ei sitä tiedä. Voi olla että joku saa minut ymmärtämään.
Toki se on tietenkin kyseenalaista onko se kannattavaa että saa minut ymmärtämään.
Toistaiseksi olen sitä mieltä ettei se ole mitään ymmärtämistä vaan se on vain ihan uskomus, että raha olisi velkaa. Mutta voihan se niinkin olla että tämä on vain minun ymmärtämättömyyttäni.
Hyväksyn kyllä oman ymmärtämättömyyteni, mutta uskovaiseksi en ala.
Ilmoita asiaton viesti
Maailman velkakello tikittää täällä: https://www.usdebtclock.org/world-debt-clock.html. Suomella on oma velkakellonsa netissä: http://velkakello.fi/
Kreikalla velka suhteessa BKT:hen on yli 200%, joten eivät auttaneet EU:n troikan monivuotiset pelastusharjoitukset paljoakaan. Italialla lähenee 200% ja Espanja tulee perässä.
Jos Italiassa velkapommi poksahtaa, kuka antaisi sinne rahoitusta, EU:n keskuspankki EKP:kö?
Ilmoita asiaton viesti
”Jos Italiassa velkapommi poksahtaa, kuka antaisi sinne rahoitusta, EU:n keskuspankki EKP:kö?”
Painokoneet taitaa siellä EKP:llä olla kunnossa. Jos tarve tulee, rahaa piisaa.
Jos yksityiset yritykset toimivat hölmösti, ne voi päästää konkurssiin. Valtioita ei voi päästää konkurssiin, ne pelastetaan.
Vaikka Venäjän valtio näiden törttöilyjensä takia romahtaisi, sekin pelastettaisiin.
Saksakin pelastettiin toisen maailmasodan jälkeen.
=========================
Valtioiden asioita voidaan hoitaa huonosti riippumatta siitä onko ne demokratioita, tai diktatuureja, kuten Venäjä.
Hölmöydet joita valtiot tekee, kuten Kreikka, Italia, tai Venäjä, aiheuttavat aina hankaluuksia vähän kaikkialla, mutta aina niistä on selvitty.
Ilmoita asiaton viesti