Vihreää terästä Inkoosta

Olen seurannut somekeskustelua Inkooseen suunnitellusta vihreän teräksen valmistukseen tarkoitetusta tuotantolaitoksesta ja havainnut että keskustelu on niin ideologista että siihen on turhaa osallistua ilman omaa ideologista vakaumusta.  

Ne jotka näkevät kaiken “vihreän”  punaisena Inkoon vihreä teräs on kuin matadorin punainen viitta taisteluhärälle.  Se suututtaa ja raivostuttaa ja he ryntäävät sitä kohti vihaisna kuin taisteluhärkä,  kun matadori heilauttaa viittaansa. Toivon vain ettei matadorin miekka tee heille kovin kipeää. 

Ne joilla on vihreä ideologia suhtautuvat asaan yhtä tunteellisesti,  heille riittää sana vihreä takaamaan hankkeen hyödyllisyyden.

Yritän nyt lähestyä tätä hanketta omasta viileästä ja idealogiattomasta näkökulmastani, ottamatta kantaa mihinkään asiaan liittyviin ideologioihin,   mutta kaikki ideologisetkin  kommentit olisivat silti tervetulleita.  🙂 

Teräs on tärkeä ainesosa tämän meidän nyky- elintasomme säilyttämisessä. Valitettavasti vain teräksen tuotantoprosessi vaatii paljon hiiltä ja se siis aiheuttaa mahtavan hiilijalanjäljen, aivan kuten autoilu, tai asuntojen lämmittäminen talvella fossiilisilla polttoaineilla.

Hiilijalanjälki uhkaa maapallomme tulevaisuutta ja tulevien sukupolvien elämää, mistä syystä hiilijalanjälkeä nyt syystä pyritään pienentämään kaikilla sektoreilla.  Toki myös terästeollisuudessa pitää pyrkiä pienempään hiilijalanjälkeen.

Voidaanko terästä tuottaa pienemmällä hiilijalanjäljellä?  Tähän uskotaan nyt Suomen hallituksessa, kun norjalainen yritys haluaa ilmeisesti perustaa vihreää terästeollisuutta Suomeen. Onko hallituksen usko perusteltu ja miten hyvin?

Onko tämä uskottava hanke, vai onko se taas joku temppu, joku ansa, johon Suomalaisia veronmaksajia houkutellaan mukaan, kuten Uniper-kauppoihin? 

Varoittavia esimerkkejä riittää.  Valco- kuvaputkitehtaaseen, tai Saksan ilmatilan ostamiseen käytettiin veronmaksajien rahoja aikoinaan valtion omistamien yritysten kautta.  Valco- kuvaputkitehtaan osalta ja Saksan ilmatilakauppohen osalta tekniikka ennätti vanhentua ennen kuin hyötyjä ennätti tulla  ja yhteiskunnan panostukset osoittautuivat hukkaan heitetyiksi rahoiksi. 

Uniper- kaupat menivät mönkään muusta syystä.

Myös valtion investoinnit Fortumin kautta viimeiseen ydinvoimalahankkeeseen, Hanhikiveen,  ovat menneet pieleen, siksi että muut sijoittajat vetivät rahansa pois ja jouduttiin turvautumaan venäläiseen rakentajaan ja venäläiseen pääomaan ja siinä kävi sitten niin kuin kävi. 

Tästä asiassa ei voida syyttää yksin Fortumia,  Suomen valtio varmaan omistajaohjasi Fortumia osallistumaan, kun muita investoijia ei oikein löytynyt.  Toki valtiovallalla oli silloin syytäkin olla huolissaan energian tuotannosta Suomessa, eikä silloin voitu tietenkään ottaa vielä huomioon tulevaa Putinin erikoisoperaatiota.

On syytä tarkkaan harkita ennen rahan sijoittamista tämän kaltaisiin hankkeisiin, Harkinta pitää tehdä viileästi, ilman tunteita, faktoihin perustuen.  Ideologiat pitää heittää syrjään ja asiaa pitää ajatella bisnes edellä.

Toki tulevaisuuttakin pitää ajatella ja sitä hiilijalanjälkeä, sekä omavaraisuutta myös teräksen tuotannossa, mutta epäonnistunut hanke ei paranna hiilijalanjälkeä, päinvastoin, se pahentaa sitä.  Toki pitää ymmärtää että riskejä on aina olemassa ja riskejä pitää ottaa, mutta otetut riskit pitää puntaroida hyvin tarkkaan.

Riskinä ei tässä nyt ole niinkään se että onko siirtyminen vihreään teknologiaan edullista tai järkevää.  Vihreään teknologiaan siirtyminen on välttämätöntä, riippumatta siitä onko se kalliimpaa kuin perinteinen ja saastuttava teknologia.  Vihreälle teknologialle riittänee kaupallista kysyntää vaikka sen tuotteet olisivat kalliimpia kuin perinteisellä tekniikalla tuotetut tuotteet.

Vihreä teknologia on siis tulevaisuuden teknologiaa, siitä ei ole epäselvyyttä.  Riski piilee siinä onko esimerkiksi Inkoossa mahdollisesti käyttöön otettava vihreä teknologia sitä oikeaa ja parasta vihreää teknologiaa vihreän teräksen tuotannossa.  

Tuleeko Inkoon teräs pärjäämään kilpailussa jollain toisella tekniikalla toteutetulle vihreälle teräkselle?  Siihen pitäisi nyt kiinnittää huomiota kun hanketta kehitetään eteenpäin. 

Vaan onko se sittenkään meidän suomalaisten murhe miten se Inkoon vihreä teräs pärjää maailmanmarkkinoilla,  paitsi tietenkin niiden suomalaisten jotka päättivät lähteä omistamaan tehdasta.

Toki niille jotka kategorisesti vastustavat kaikkea vihreää, niille joille vihreys merkitsee kommunismia ja kaiken pyhän ja arvokkaan tuhoutumista,  niille Inkoon vihreä teräs on tietenkin pahempi asia kuin Pelsepub, riippumatta kuka siitä hyötyy ja kuka häviää ja mikä on kokonaishyöty tai kokonaistappio.