Voi noita poliitikkoja, leikkimistä ja lekkeripeliä niiden touhut tuolla TV:n vaalitenteissä

Vaalikeskusteluissa kaikki poliitikot kannattavat lähs kaikkia sellaisia asioita jotka nostavat veroja,  Hallitus ja oppositio riitelevät siitä nousevatko verot  hallituksen toimilla vai laskevatko ne. Samoin riidellään siitä auttavatko hallituksen toimet nostamaan työllisten määrää ja laskemaan työttömien määrää.  

Aika monet oolitikot ovat tajunneet että työllisten määrä on ratkaisevampi asia kuin työttömien määrä, koska ne suomalaiset jotka eivät työllisty ovat suurelta osin sellaisia jotka eivät ole nykyisillä työehdoilla haluttua työvoimaa yrityksille ja heidät pitäisi oikeastaan tukityöllistää.  

Tukityöllistetyistä ei koidu yhteiskunnalle sellaista hyötyä kuin esimerkiksi ulkomailta tuoduista siirtotyöläistä, joiden ponnistukset tälläkin hetkellä ovat Suomen talouden yksi kivijalka.  Ilman heitä ei toimisi rakennusteollisuus, liikenne, ravintola-ala, eikä elintarviketuotanto.  Persujen ylpeille arjalaisille nämä ulkomaalaiset ovat silti haittatyövoimaa ja taloudellinen rasite Suomelle. 


Oppositio syyttää hallitusta verojen nostamisesta ja hallitus väittää että heidän toimiensa ansiosta valtion kulut nousevat vähemmän kuin ilman heidän toimiaan.  Silti, vaikka hallitus myöntää menojen kasvun se ei lupaa nostaa veroja.

Kaikki poliitikot, sekä oppositiopoliitikot että hallituspoliitikot silti lupaavat lisätä palveluita suomalaisille, jotka palvelut ovat  ihan hyviä ja rahan arvoisia asioita, niin ihmisille, kuten myös valtiolle.  Puolueet syyttelevät toinen toisiaan siitä etteivät ole hoitaneet asioita kuntoon, eli moittivat toisiaan siitä etteivät ne ole lisänneet palveluita, eli valtion menoja.  samalla kuin ne syyttävät toinen toisiaan siitä että ne yrittävät lisätä kansalaisten veroja. 

Kyllä, kyllä kai poliitikot sen tajuavat että ne koko ajan puhuvat paitsi keskenään ristiin, myös itsensä kanssa ristiin, mutta ilmeisesti kuvittelevat ettei äänestäjä ymmärrä,  ehkei ymmärräkään. Joka tapauksessa, kaiken kaikkiaan lapsellista touhua nämä poliitikkojen ja puoluejohtajien pelleilyt TV:ssä.

Samassa yhteydessä kun puhutaan esimerkiksi vanhuspalveluiden parantamisesta, tiestön kunnossapidosta, uusien liikenneyhteyksien rakentamisesta. homekoulujen korjaamisesta ja uusimisesta, terveyspalveluiden parantamisesta, luokkakokojen pienentämisestä, lasten harrastustoiminnan tukemisesta,  taiteiden tukemisesta, puolustusvoimien kalustohankinnoista, poliisien resurssien parantamisesta,  viheralueiden järjestämisestä, niiden hoidosta ja siivoamisesta, tai mistä  tahansa,  siihen pitäisi aina liittää hintalappu, että paljonko se maksaa veronmaksajille.  Jos veronmaksaja ei halua laskua maksaa, ei niitä palveluja josta tulee veronmaksajille kustannuksia tule järjestää.

Vanhukset esimerkiksi voidaan jättää omaisten hoidettavaksi, tai jos omaisia ei ole, voidaan jättää heitteille, elleivät veronmaksajat halua maksaa niitä kustannuksia joita vanhusten hoidosta aiheutuu.  Tai, jos veronmaksajat pitävät vanhusten hoitoa tärkeämpänä kuin vaikkapa homekoulujen korjausta, tai Suomen ilmapuolustusta, varoja voisi niistä kohteista siirtää vanhusten hoitoon.


Suomen asioiden hoitaminen, eli politiikka, ei voi olla vaikeampaa kuin esimerkiksi jääkiekko.  Jalonen on luotsannut monta kertaa Suomen muita joukkueita vähemmän nimekkään joukkueen menestykseen. Avainsana on yhteistyö ja yhteen pelaaminen.  Jos Suomem politikot osaisivat tehdä yhteistyötä ja pelata yhteen, tulos olisi Suomen kannalta, veronmaksajien kannalta paljon parempi.  Mutta mitä me näemme, valtavaa riitaa, tyhjänpäiväistä joutavaa riitaa ja ne jotka riitelevät tyhmimmällä tavalla näyttäävät valitettavasti nauttivan äänestäjien suurinta suosiota.  Äänestäjien mielestä se politikko joka riitelee eniten on ilmeisesti se paras politikko.

Jos vertaa jääkiekkoon, niin yleisön mielestä se pelaaja joka taklaa, rikkoo peliä, filmaa, tai aloittaa tappeluita, olisi se paras ja syosituin pelaaja.  Mutta se homma ei takaa parasta menestystä kisoissa. Jalosen menetelmä on tarkka pelisuunnitelma ja sen tarkka noudattaminen, pelaajat eivät ole yksilöitä, vaan toteuttavat organisoidusti Jalosen taktiikkaa pelikentällä.


Mistä me saataisiin Jalonen puhdistamaan politiikan pelikenttä ja saamaan politikot lopettamaan keskinäisen tyhjänpäiväisen nahistelun ja aloittamaan organisoidun pelitavan yhteiseen maaliin?

Vastaus on ettei mistään.  Politiikassa ei ole Jalosia ja tahdin määrää äänestäjä, joka valitettavasti ei taidoiltaan ole huippuvalmentajaa vastaava yhteispelin kehittäjä.

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu