Voiko velkapaniikki mennä överiksi?
On hyvä että poliitikot eri puolueissa muistuttavat kansalaisia valtionvelasta ja siitä että se pitää maksaa takaisin ja siitä että jos mitään ei tehdä, velan määrä uhkaa kasvaa kymmenellä miljardilla vuosittain.
On hyvä ettei kansalaisille luvata nyt lisää palveluja ja tukia valtion toimesta, eikä mitään suuria veronalennuksia.
Verojen alennuksista ei olekaan nyt puhunut kuin kokoomus, jonka äänestäjiä verot eniten rasittavat. Jotkut puolueet ovat uskaltaneet puhua erittäin varovasti myös verojen korotuksista sellaisissa kohteissa mitkä eivät heidän äänestäjiensä kannalta ole mitenkään kovin vaikeita.
Leikkauksistakin on puhuttu. Kokoomus on esittänyt leikkauksia kohteisiin jotka eivät ole heidän äänestäjilleen tärkeitä, kuten työttömyysturvaan ja asumistukeen. Muista leikkauksista puhutaan nimeämättä niitä mitenkään, etteivät äänestäjät tulisi levottomiksi. Puhutaan vain leikkauksista, mutta hyvin pyörein sanakääntein, nimeämättä kohteita senkummemmin.
Mutta sekin on hyvä että puhutaan leikkauksista, kansalaisille tulee sellainen käsitys että kyllä heiltäkin varmaan sitten jotain leikataan, vaikka ei tarkemmin kerrotakaan mistä leikataan.
Olisi toki hyvä kertoa konkreettisemmin myös että veronkorotuksia tulee. Verojen korotukset olisivat sittenkin se helpoin tapa korjata taloutta ja ne voitaisiin tarkemmin kohdistaa niihin joilla on veronmaksukykyä, valmiin kaavan mukaan.
Mutta pitää tietenkin miettiä myös sitä etteivät leikkaukset mene överiksi
Hätäinen paniikkijarrutus toistaisi vanhan virheen, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Kiroittajan mukaan:
“Vaikka VM (ja sitä peesaava melko runsas huutosakki) virittää päättäjiä uuteen velkapaniikkiin, ehkä viime vuosikymmenen virheistä kannattaisi ottaa opiksi ennemmin kuin ryhtyä väen vängällä toistamaan niitä.”
Minä olisin sitä mieltä että kansalaisia on toki hyvä näin vaalien edellä valmistella vyön kiristyksiin, mutta sitten kun jotkut puolueet voittavat vaaleissa ja jotkut muut puolueet häviävät, kuten vaaleissa aina käy, niiden jotka pitävät valtaa pitäisi kuitenkin säilyttää järki päässä leikkausten suhteen, seurata mitä taloudessa tapahtuu, kuten inflaatiota ja sitä miten EKP hoitaa korkopolitiikkaa ja finanssipolitiikkaa ja toimet pitää tehdä sen mukaan mikä on kussakin tilanteessa parasta.
Hurrin mukaan hätäinen paniikkijarrutus toistaisi vanhan virheen.
Niin varmaan, mutta eihän yksikään eduskuntapuolue tai Valtiovarainministeriö ole ehdottanutkaan paniikkijarrutusta eikä edes merkittäviä leikkauksia.
Voiko joku puhua paniikkijarrutuksesta, jos jarrua hipaistaan niin, että junan kulku hidastuu kahdeksan vuoden aikana nopeusrajoituksen mukaiseksi?
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin.
Olemme aika lailla samassa tilanteessa kuin vuonna 1992. Jotain kyl kantsis tehdä. Silloin tervehdytettiin rakenteita muttei tarpeeksi. Kun Nokia pelasti.
Silloin muuten yritysverotulot kasvoivat kun yritysveroja kevennettiin. Ihme juttu.
Nyt ei ehkä samaan päästä mutta voi kyllä käydä niinkin että verotusta kiristämällä verotulot pienenevät vaikka luulisi niiden silloin lisääntyvän.
Ilmoita asiaton viesti
”Nyt ei ehkä samaan päästä mutta voi kyllä käydä niinkin että verotusta kiristämällä verotulot pienenevät vaikka luulisi niiden silloin lisääntyvän.”
Näin voi tapahtua yritysten osalta, jos yrityksissä on kasvuvaraa ja jos vapaata työvoimaa on tarjolla.
Henkilöverotus taas on ihan eri juttu, sillä ei ole vaikutusta yritystalouteen.
Siinä mielessä Sipilän hallituksen politiikka, jossa yrtysten verorasitusta siirrettiin duunareille oli hyvä juttu työllisyyden kannalta.
Denarien esitys kikyn perumisesta on kyllä hyvä juttu demarien kannatuksen kannalta, mutta se on huono juttu työllisyyden kannalta.
Mutta sehän on kansanvaltaa että kansa valitsee tehdäänkö hyviä tai huonoja päätöksiä ja kansa myös kärsii niide huonojen päätösten seuraukset.
Ilmoita asiaton viesti
”Henkilöverotus taas on ihan eri juttu, sillä ei ole vaikutusta yritystalouteen.”
Tottakai henkilöverotuksella on vaikutusta yritystalouteen. Kiristyvä verotus vähentää yksityistä kysyntää. Edelleen kiristyvä/kireä verotus ja voimakas progressio vähentää halukkuutta tehdä lisää töitä.
Myös sosiaaliturvan leikkaukset vähentävät yksityistä kysyntää ja muut julkisen talouden leikkaukset vähentävät julkista kysyntää.
Ilmoita asiaton viesti
”Edelleen kiristyvä/kireä verotus ja voimakas progressio vähentää halukkuutta tehdä lisää töitä.
Myös sosiaaliturvan leikkaukset vähentävät yksityistä kysyntää ja muut julkisen talouden leikkaukset vähentävät julkista kysyntää.”
Näin, mutta minä olen koettanut tähdentää että tämä argumentointi sopii kyllä enemmän entiseen aikaan, siihen aikaan kun pesukoneet, liedet, televisiot, mopot, polkupyörät, perämoottorit, jopa pöytätietokoneetkin, sunmuut kulutustuotteet tehtiin vielä pääasiassa Suomessa.
Tänä päivänä ne kaikki tuodaan ulkomailla, eikä niiden kulutiskysyntä vaikuta ollenkaan työllisyyteen Suomessa. Eli koko argumentointi tältä osin sopii paremmin menneeseen aikaan kuin nykyisyyteen.
Mitä työhaluihin tulee, niin toki käteen jäävän rahan määrä siihen voi joltain osin vaikuttaa. Parhaat työntekijät tekevät kuitenkin duunia jonkun muun asian kuin rahan vuoksi, rahaa tulee sitten sitä enemmän mitä paremmin työnsä tekee ……. toivottavasti ainakin.
Niin että se yksityisen kysynnän vähenemine
Ilmoita asiaton viesti
Ei se entinen aika niin paljoa erilainen ole. Nyt rahaa kuluu enemmän seiniin mutta edelleenkin töitä tehdään että saadaan hankittua kaikenlaista, lapsista ja lasten tarpeista alkaen. VIhavainen katsoo liikaa omasta näkökulmastaan kun kaikki on jo hankittu eikä vaatteetkaan kulu kuin perseen puolelta.
Ilmoita asiaton viesti
”Vihavainen katsoo liikaa omasta näkökulmastaan kun kaikki on jo hankittu eikä vaatteetkaan kulu kuin perseen puolelta.”
Mitäs vikaa siinä omassa näkökulmassa on?
Eikös täällä jokainen puhu tai kirjoita asioista omasta näkökulmastaan käsin.
Kyllä minä muistan ajan jolloin ei paljon mitään ollut ja olisi tehnyt mieli hankkia kaikenlaista. Toko tuolloinkin olisi ollut varaa hankkia enemmän, mutta piti olla taloudellinen.
Taloudellisuus on vähän sellainen asia ettei se tuloista niin kiinni ole.
Taloudellinen voi olla vaikka olisi rahaa ja tuloja ja voi olla olematta taloudellinen vaikka ei olisikaan rahaa, eikä tuloja.
Mitä siihen työmotivaatioon tulee, niin meikäläisellä se paras motivaatio taisi olla se että sai hommansa hoidettua. Työnantaja maksoi sen mitä oli luvannut maksaa. Ei se raha niin suuri motivaatiotekijä ollut.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kannata puhua kansantaloudesta jos näkökulma on vain sieltä pirtin nurkasta.
Mitä tulee työmotivaatioon niin se alkaa jo sieltä työnhausta. Jos progressio on kova, kannattaa hakeutua helpompaan työhön jos saa melkein saman kuin huhkimalla. Tämä koskee varsinkin ylempiä tulotasoja.
Ilmoita asiaton viesti
”Ei kannata puhua kansantaloudesta jos näkökulma on vain sieltä pirtin nurkasta.”
Ei nämä jutut muutenkaan kannata, huvin vuoksi näitä sorvaillaan ja kaikenlaisia näkemyksiä tietenkin tarvitaan, joten siltä kannalta kyllä kannattaisi esttää näkemyksiä sieltä pirtinnurkasta, kansan omia syviä tuntoja.
”Jos progressio on kova, kannattaa hakeutua helpompaan työhön jos saa melkein saman kuin huhkimalla. Tämä koskee varsinkin ylempiä tulotasoja.”
Onneksi, tai valitettavasti, ihminen ei toimi aina näin rationaalisesti. Töihin voidaan hakeutua myös muilla perusteilla kuin sillä perusteella mistä eniten rahaa saa. Esimerkiksi akateemiset tutkinnot eivät tänä päivänä välttämättä tuota hyvinvointia kuin ehkä muutamille tutkinnon suorittaneille. Rahallisesti turvatuimpia elinkeinoja taitaa olla lääkärin ammatti, ehkä myös joku lakimiehen ammatti. En oikein niistä tiedä.
Toki ihminen voi pärjätä melko pitkälle pelkästään hyvällä supliikilla, eli sosiaalisuudella, kunhan alla vain on joku vähän parempi tutkinto, tai ainakin on yritystä ollut jonkun tutkinnon suorittamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Tuota väittämää, että kireä ja progressiivinen verotus vähentäisi halukkuuta tehdä lisää töitä en kyllä osta. Viidellä eri vuosikymmennellä työskennelleenä ei kertaakaan tullut vastaan tapausta jossa verotuksen takia esim, ylitöistä olisi kieltäydytty, päinvastoin niitä jopa toivottiin lisäansion toivossa.
Ilmoita asiaton viesti
Jotenkin naurettavaa ajatella etteivät ihmiset osaisi laskea mikä kannattaa ja mikä ei.
Ylityö on vähän eri asia kun niiden tekemättömyys vaikuttaisi koko yrityksen menestykseen, asiakassuhteisiin, työilmapiiriin yms.
Pitkässä juoksussa ihmiset kyllä osaavat laskea mikä kannattaa ja mikä ei.
Ja on tullut vastaan, varsinkin korkeammissa tuloluokissa ettei rehkiminen aina kannata. Eikös sairaaloiden päivystyksiin ole vaikeaa saada väkeä? Tekevät päivätöitä vaikka päivystyksistä saisi rahaa, ainakin brutto olisi isompi, tosin netto olisikin melkein sama.
Ilmoita asiaton viesti
Lisäksi kysyntää vähentävät valmisteveros sekä arvonlisävero. Nämä kohdistuvatkin sinne alempiin tuloluokkiin, varsinkin valmisteverot. Hyvätuloisethan saavat terassinsa verovapaana.
Ilmoita asiaton viesti
”Lisäksi kysyntää vähentävät valmisteveros sekä arvonlisävero. Nämä kohdistuvatkin sinne alempiin tuloluokkiin.”
Kyllä nekin kohdistuvat kaikkiin tuloluokkiin, ensin tietenkin niihin jotka eniten kuluttavat. Kaikkein köyhimmät eivät ole niitä jotka eniten kuliuttavat, vaan ne on niitä keskituloisia.
Kun vero kohdistuu kulutukseen, se tietenkin vähentää kulutusta, mikä puolestaan pienentää kapitalistien ansioita. Kapitalistien tulot ovat pieni- ja keskituloisten kulutuksen varassa ja tietenkin kulutuksen pieneminen iskee tietenkin heti myös kapitalistien tulonmuodostuksee. Toisaalta heillä sitä rahaa on muutenkin liiaksi asti, mutta jos kapitalisteilla ei ole rahaa, niin se puolestaan heikentää investointien kehittymistä.
Näitä laikkia haittoja siitä siis tulee kun valtiontaloutta tasapainotetaan, joten kannattaa olla varovainen, ettei vahingossa sopeuteta enemmän kuin mitä on tarpeen, ettei menisi överiksi se sopeuttaminen.
Ilmoita asiaton viesti