Työehtoshoppailuun voi puuttua lainsäädännöllä

Lainsäädännöllisesti on hyvin yksinkertainen tapa korjata työehtoshoppailun räikeimmät epäkohdat. Tarkentamalla työehtosopimuslain 2§:n määräystä siitä millä tarkkuudella sopimusosapuolet selvittävät ministeriölle oman sopimuksensa soveltamisalan ja jäsenensä ja lisäämällä työehtosopimuslakiin siirtymäaika, jonka jälkeen vasta uuden työehtosopimuksen määräykset vaikuttavat työehtoihin. Malli toimisi myös silloin kun yritys, joka on noudattanut TESsiä yleissitovuuden kautta liittyy työnantajajärjestöön.

 

Työehtosopimus on sopimus työnantajan ja työntekijöitten ryhmän välillä. Suomessa vahvana periaatteena on järjestäytymisvapaus, joka keskeisenä perusoikeutena on mahdollistanut työehtojen sopimisjärjestelmän. Sopimukseen liittyminen kytkee yrityksen siinä sovittuihin ehtoihin.

Seppo Koskisen kanssa olen siitä samaa mieltä, että järjestäytymisvapautta ei lainsäädännöllisesti pidä, eikä voi rajoittaa. Suomessa on tarkkaan työehtosopimuslaissa säädetty se, mitä ja miten järjestäytyneet osapuolet voivat sopia työehtoista. Tämä koskee sopimuksen solmimisen aikaan osapuolten jäseninä olevia henkilöitä tai yrityksiä. Työehtoshoppailussa on yleensä kyse siitä, että hypätään valmiiseen sopimukseen ilman, että siirtyjiä on neuvotteluissa huomioitu ja usein valitaan sellainen TES jossa työehdot ovat huonommat. On myös ns keltaisia sopimuksia, jotka on laadittu tarkoituksellisesti heikentämään tietyn siirtyjän soveltamia työehtoja.

Suomessa lain nojalla työantajan järjestäytyminen ratkaisee sen, minkä työantajajärjestön sopimuksia noudatetaan ja työnantajan tulkintaetuoikeus sen, että soveltuvuutta ei päästä kyseenalaistamaan tehokkaasti silloin kun järjesty toteutetaan. Ainoa vaihtoehto työntekijöille puuttua järjestelyyn näyttäisi olevan voiman käyttö eli lakko.

Perusongelma tiivistyy siihen, että työntekijöihin ryhdytään noudattamaan sellaista TESsiä, jota he eivät ole olleet sopimassa, edes välillisesti, ja usein vielä työntekijäpuolelta väitetään TESsin olevan sopimaton siirtyvälle ryhmälle.

Työehtosopimuksen sisällön suhteen sopimusosapuolten tulkinnalla on keskeinen merkitys ja näin sopimuksen soveltumista tiettyyn siirtyvään ryhmään selittää yleensä muu taho kuin se, johon sopimusta aiotaan noudattaa. Työehtosopimuksen soveltamisalamääritelmä ei käytännössä voi kirjoittaa tyhjentävästi. Tämä tekee mahdolliseksi, että tulkitaan TESsin piiriin kuuluvaksi töitä joita osapuolet eivät edustaneet sopimusta tehdessään.

Sopimusosapuolet antavat jokaisesta työehtosopimuksesta Työministeriölle ja siellä yleissitovuuslautakunnalle, selvityksen TESsin soveltamisesta ja piiristä jonka TES kattaa. Tähän selvitykseen on jatkossa lisättävä auki kirjoitettuna ne tehtävät, työt ja ammatit jotka sopimuksen piiriin kuuluvat.   Tämän osapuolten antaman tiedon varassa on mahdollista paremmin arvioida sitä, soveltuuko olemassa oleva TES jollekulle liittyvälle ryhmälle. Soveltamisesta syntyvät riidat ratkotaan työoikeudessa.

 

Työehtoshoppailun yleisenä tunnusmerkkinä on myös se, että työnantajan uudelleen järjestäytyminen tapahtuu varsin yllättäin ja sillä pyritään saamaan nopeita muutoksia työehtoihin. Työehtosopimusjärjestelmä on kuitenkin luonteeltaan pitkäjänteistä sopimista ja siihen ei ole kehitetty elementtejä tällaisia pikaisia siirtoja varten.

Esitän muutettavaksi nykyisen käytännön siitä, milloin työantajatahon uudelleenjärjestäytymisen perusteella uutta työehtosopimusta aletaan noudattaa työntekijöiden työehtoihin. Sopimuksen soveltamisen alkamista tulisi viivästyttää esimerkiksi siten, että liittymistä seuraavan sopimuskauden noudatettaisiin vielä aikaisemman työehtosopimuksen työehtoja. Tätä täydentäisi järjestelmän luonteeseen sopien se, jos sopimusta haluttaisiin noudattaa tätä aikaisemmin, niin silloin siitä sovittaisiin erikseen. Eli jos yrityksessä halutaan siirtyä noudattamaan toista paremmin toimialaa vastaavaa sopimusta ja henkilöstö on samaa mieltä voisi siirto tapahtua sovitusti nopeamminkin. Tässä yhteydessä myös ongelmakohdat ja muutoksen epäkohdat on mahdollista järjestää sopimalla niistä normaalissa järjestyksessä.

Ellei siirrosta erikseen sovita, käyttöönoton viivästämisen kautta saataisiin varmistettua se, että siirtyvillä työntekijöillä olisi mahdollisuus päästä vaikuttamaan heihin sovellettavan työehtosopimuksen sisältöön.

Tämä mahdollistaisi myös sen, että tietyn sopimuksen soveltumisesta ehdittäisiin neuvotella ja tarvittaessa ratkaista erimielisyydet ennen soveltamisen alkamista. Soveltumista voitaisiin arvioida sen perusteella, millaisia töitä alkuperäisen allekirjoittajaosapuolten selvityksen perusteella sopimuksella on tarkoitus määrätä.

Kun työpaikalla ei ole epäselvyyttä TESsin siirrosta ja sen syistä, soveltamisesta voitaisiin sopia ja samalla luoda hyvässä järjestyksessä hyvät käytännöt uudessa sopimusympäristössä. Jos tilanne olisi taas riitainen, tilanteen selvittämiseen olisi aikaa.

Aidon neuvottelun kautta työehtosopimus olisi työntekijöiden ja työantajan välinen sopimus, ei sattumanvaraisesti pudotettu heikennyspaketti.

Muutos tulisi tehtäväksi Työehtosopimuslain 4§: 1 momenttiin. Siellä jo ennestään todetaan 1. kohdassa jotka ovat jälkeenpäin työehtosopimukseen osallisten kirjallisella suostumuksella. Tämän tulisi siis tarkoittaa molempia osapuolia. Toisena kohtana mainittaisiin nykykäytännön mukaan liittyminen osallisen jäseneksi ilman molempien osapuolten suostumusta ja tällöin olisi siirtymäaika ennen uusiin työehtoihin siirtymistä. Jotta siirtyvillä osapuolilla olisi yhtäläiset oikeudet päästä vaikuttamaan sopimukseen kuin siellä ennestään jäseninä olleilla.

Tässä ei rajoiteta järjestäytymisvapautta vaan kunnioitetaan sitä, että työehdot ensisijaisesti sovitaan niiden kesken, joita sopimus koskee.

Emeritusprofessori Seppo Koskinen 23.11 HS kirjoituksessaan väitti olevan mahdotonta lainsäädännöllä ehkäistä työehtoshoppailua, mielestäni hyvinkin yksinkertaisesti on nykyisiä lakeja ja järjestelmiä korjattavissa niin, että räikeimmät epäkohdat saadaan korjattua. Myös emeritus työoikeuden Presidentti Jorma Saloheimo YLE uutisissa 25.11 piti työehtosopimuslain korjaamista mahdottoman vaikeana.

Kuitenkin silloin kun on tahtoa, löytyy myös ratkaisu.

 

Arto Helenius

ArtoHelenius

Työmarkkinalakimies, KV edunvalvonnan erityisasiantuntija, joka on puuhannut 80 luvun puolivälistä työoikeuden ja työmarkkinoiden parissa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu