Voihan Nenä

Törmäsin viikolla uutiseen, jossa kerrottiin tuoreiden tutkimustulosten osoittavan, että suomessa koulutettujen Korona koirien kyky tunnistaa viruksen kantajat vastasi lähes laboratoriossa tehtyjä tutkimuksia. Samalla kerrottiin myös, että koirat kykenivät myös erottamaan eri variaatioita toisistaan. Viruksesta, tai suuresta viruspopulaatiosta, irtoaa jonkinlaisia partikkeleita jotka koira tarkalla nenällään kykenee erottamaan.

Ihminen on aisteiltaan huomattavasti kehnompi tulkitsemaan hajuja ja tuoksuja. Itse erotan kyllä lämmitetyn lihapiirakan ja havaitsen jos parfyymiä on liikakäytetty. Mutta jos parfymoija osaa asiansa, en havaitse erikseen tuoksua, mutta jotenkin tulee vain hyvä olo tai myönteinen mielikuva henkilöstä.

Tiedemies kautta aikojen, näin päättelin, on ryhtynyt tutkimaan asioita empiirisesti, niiden havaintojen pohjalta jotka hän pystyy hahmottamaan. Siksipä optiikalla, meidän vahvimman aistin mukaisella tekniikalla, on tehty vaikka kuinka uskomattomia keksintöjä.

Optiikalla tutkitaan onko paperimassan koostumus oikeaa, sillä katsotaan mikroskooppisen pieniä asioita, valvotaan satelliitista liikennettä jne.

Samaten ääni ja ääniaallot: Saamme selville puheen toiselta puolen maailmaa ja voimme kuunnella ääniaaltoja avaruudesta ja tehdä niistä teräviä päätelmiä.

Mutta ainakaan en itse tunne kovinkaan syvälle meneviä sovellutuksia hajuaistin pohjalta. Ne ovat jääneet gastronomian ja kemikaaliteollisuuden käytännön sovelluksiin. Google kertoo, että asian parissa työskennellään, mutta toistaiseksi suuria läpimurtoja ei näyttänyt olevan.

Viruspopulaatio lisääntyessään jakaantuu ja osa soluista, vaikka ne ovat näkymättömän pieniä, jotenkin poksahtelee kuoliaaksi.  Niinkin pienestä tapahtumasta kuitenkin irtoaa jotakin ainetta, partikkeleita. On tiedossa, että Koirat pystyvät aistimaan monia muitakin sairauksia, Jäljittämään riistaa tai kadonneita ja löytämään maasta tryffeleitä.

 

Olisiko aika teollisuuden ja tutkimuksen panostaa konenenän kehittämiseen.

Kyse olisi siitä, että etsisimme tekniikan, joka kykenisi aistimaan ilmasta partikkeleita ja niiden esiintymismäärän perusteella tekemään analyyseja siitä, mikä nämä partikkelit on levittänyt ilmoille. Koneäly kyllä oppii laskemaan analyysilaitteen tulokset ja sille voitaneen opettaa johdonmukaisesti, miten kulloistakin partikkeliparvea tulee tulkita.

Oletan jopa, että kyllin leijuttuaan nämä partikkelit haalistuvat tai hajoavat, joka voisi antaa arvioille aikamääriä.

Ratkaisevaa on, onnistutaanko rakentamaan laite, joka pystyy analysoimaan sellaisen määrän erilaisia hajupartikkeleita.  Tieteellinen tutkimus on ennenkin lähtenyt siitä, että ensiksi on pystytty varmistamaan, että on olemassa asia, jota ei ennestään ole tunnettu, tämän havainnon pohjalta on lähdetty selvittämään mistä on kyse ja mitä sillä opilla voidaan tehdä. Näin on löydetty sähkö, Atomit ja virukset ja monta muuta asiaa.  Uskon vahvasti, että tekninen osaminen on riittävällä tasolla kyseisen laitteen rakentamiseen.

Tekniikalle olisi kovasti käyttöä, Tullissa, turvatarkastuksissa, terveydenhuollossa ja sen ennaltaehkäisevässä käytössä jne.  Yhdistettynä visuaalisiin sekä äänielementtehin, voisi viihdeteollisuus löytää myös monta kiinnostavaa sovellusta. Jos partikkelit voitaisiin tunnistaa, niitä voitaisiin varmaankin myös valmistaa edelleen ja tämä avaisi monta teollista uraa. Samaten se miten molekyyleistä irtoaa partikkeleita eli jonkinlaisia päästöjä, voisi johdattaa myös tämän tieteen haaran uuden äärelle.

Kaiken kaikkiaan olisiko Keino Nenä seuraava teollisen vallankumouksen kohde.

Mitä enemmän pyörittelen ajatusta mielessäni, sen jännempiä sovelluksia tulee mieleen.

Ja minä en ole insinööri.

Artsi

+2
ArtoHelenius
Helsinki

Työmarkkinalakimiesten yhdistys -TYLY puheenjohtaja;

Kansainvälisen edunvalvonnan moniottelija.
Työtuomioistuimen varajäsen, 36 vuotta työmarkkinalakimiehenä ja mukana työehtoneuvottelutoiminnassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu