Rouva Lipposen innoittamana: Suomen nykyinen hallitus käräjille vuonna 2015?
Rouva Lipposen
innoittama ajatus: Suomen nykyinen hallitus rikosoikeudelliseen vastuuseen
vuonna 2015?
Luin tässä äsken mielihyväkseni Iltasanomien uutisen, jossa
Rouva Lipponen vertaa miestään roomalaiseen patriisiin Lucius Quinctius
Cincinnatukseen, jonka Rooman senaatti nimitti diktaattoriksi.
Rinnastus on hieno ja jalo. Pelastettuaan isänmaansa Cincinnatus
luopui virastaan ja palasi auran ääreen – juuri sinne mistä hänet oli
tavoitettu ennen nimitystä (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288498715078.html
(http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288498715078.html).
Uutinen tietysti nosti kovasti myötätuntoa rouva Lipposta
kohtaan, joka kohtelee julkisuudessa näin huomaavaisesti miestään. Samoin
tunsin myös hivenen lämmintä myötätuntoa herra Lipposta kohtaan, jolla on
tosiaan oikeus olla tulematta kaikenlaisiin kyselytunteihin tentattavaksi tai
joka kieltäytyy hyppäämästä media pillin mukana. Joskus arvoisalta medialta
unohtuu, että tämä on demokratia ja vapaus vallitsee.
Uutinen kutitti nauruhermoa muutenkin mukavasti; erityisesti
median suunnaton sivistymättömyys ilahdutti – aina kuten niin monesti
ennenkin. Rouva Lipposen jälkeen Iltasanomien
toimittaja oli ilmeisesti nopeasti avannut wikipediansa ja ”wiisastunut wähäsen”.
Asian ydin oli kuitenkin jäänyt ymmärtämättä.
Rooman tasavallan
periaate – virkamiehet ja hallinto vastaa toimistaan virkakautensa jälkeen
Cincinnatuksen nimi on aina yhdistetty demokratian ihanteisiin.
Rooman tasavallan valtiosääntö perustui siihen, että sen viranhaltijat: niin konsulit, preetorit, kvestorit tai ediilit joutuivat periaatteessa
vastaamaan oman virkakautensa jälkeen omista tekemisistään.
Heidät oli mahdollisuus haastaa oikeuteen yksityishenkilöinä
ja saada vastuuseen virkamiehinä tekemistään rikoksista. Virkakausi kesti yleensä yhden vuoden ja sen
jälkeen kansalaisilla oli oikeus kyseenalaistaa mahtavimpienkin toiminta. Periaatteessa. Myös virkakauden aikana
virkamiesten oli otettava huomioon kansa mielipide: tavallisen kansan (plebs)
nimittämä tribuuni saattoi estää minkä tahansa kansaa vastaan suunnatun lain
voimaantulon niin halutessaan.
Senaatti saattoi vaaran aikana delegoida valtaansa
pelkästään konsuleille ns. ”äärimmäisellä päätöksellä” (caveant consules ne quid detrimenti respublica
capiat) tai vielä pahemman vaaran uhatessa nimittää erityisen diktaattorin,
jolla oli yleensä puolen vuoden ajan yksinvalta. Tämän jälkeen entisen
diktaattorin piti olla valmis perustelemaan toimintaansa tai hänet oli
mahdollista asettaa syytteeseen. Myös tasavallan johtajat – konsulit joutuivat
jälkeen päin vannomaan valan, jossa he vakuuttivat toimineensa lakien
mukaisesti.
Poliittisen
vastuun käsite meidän demokratiassamme
Ehkäpä rouva Lipponen tarkoitti juuri tätä: meillä tätä Cincinatuksen
innoittamaa ”poliittisen vastuun” periaatetta ei ole samalla tavalla kuin
Rooman tasavallassa. Rouva Lipponen esittelee samassa haastattelussa miehensä
saavutuksia laajasti ja hakee näin perusteita omalle kannalleen siitä, että
Paavo on uusi Cincinnatus.
Ehkä hän on oikeassa. Meillä poliitikkoja ei haasteta
oikeuteen vastaamaan tehdyistä päätöksistä. Järjestelmä toimii näin: ”poliittinen
vastuu” -ilmaus on otettu käyttöön erotukseksi taloudellisesta vastuusta, josta
ministerit on erikseen vapautettu perustuslain tasoisen ministerivastuulain
nojalla. Valtioneuvosto saa siis tehdä vaikka kuinka edesvastuuttomia päätöksiä
joutumatta korvausvastuuseen tai rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Poliittinen vastuu on meidän järjestelmässämme sitä, että
luottamustoimet ovat määräaikaisia ja valituksi tulleet henkilöt joutuvat aika
ajoin mittauttamaan kannatuksensa vaaleissa. Ongelma on vain siinä, että
kansalaiset eivät muista tulleensa höynäytetyksi ja jos muistavatkin niin eivät
tiedä mitä tekisivät.
Kataisen hallitus
rikosoikeudelliseen vastuuseen?
Ehkä rouva Lipponen tarkoitti tässä haastattelussa sitä,
että meidän pitäisi ottaa käyttöön samanlaisia periaatteita kuin Rooman
tasavallassa: asettaa väistyvä hallitus aina joka 4 vuosi rikosoikeudelliseen
vastuuseen teoistaan.
Tehdään ajatusleikki:
olisiko Suomen hallitus kyennyt tekemään kaiken sen mitä se on tehnyt
viimeisten vaalien jälkeen jos meillä olisi voimassa periaate poliitikkojen
rikosoikeudellisesta vastuusta tai jos meillä vallitsisivat Rooman tasavallassa
vallalla olleet periaatteet?
Tähän voidaan vastata vain kieltävästi.
Ensiksi, jos hallitusta odottaisi ankara rikosoikeudellinen
vastuu, se ei olisi heikentämässä kansalaisten sisäistä turvallisuutta
Liikkuvaa Poliisia ja muuta poliisitointa lakkauttamalla. Kansalaiset eivät missään
nimessä hyväksy tätä hanketta ja sisäministeri Päivi Räsänen joutuisi näin
rikosoikeudelliseen vastuuseen kansalaisten sisäisen turvallisuuden
vaarantamisesta.
Toiseksi, hallitus ei olisi uskaltanut laatia kuntien
lakkautuslistoja ja kajota kunnalliseen itsemääräämisoikeuteen, joka on
vahvistettu perustuslaissa. Ehkä tässä mahdollisessa rikosoikeudellisessa
tapauksessa olisi sovellettu jonkinlaista ajatusta maanpetoksesta kun ministeri
Henna Virkkusta raahattaisiin poliisitalolle vastaamaan teoistaan.
Kolmanneksi, hallitus ei olisi uskaltanut edesvastuuttomasti
syytää suomalaisten veronmaksajien rahoja etelään – suurten eurooppalaisten
isorikkaiden ja pankkien pelastamiseksi. Syytetyn penkille joutuvan Urpilaisen
selityksille takuista olisi naurettu raikuva röhönauru.
Neljänneksi, Kataisen kokoomuksen johtama hallitus ei olisi
uskaltanut vaarantaa kansalaisten ulkoista turvallisuutta, ajaa alas Suomen
puolustusta ja lakkauttaa varuskuntia. Tämä hanke täyttäisi tässä järjestelmässä
valtiopetoksen tuntomerkit. Oikeusoppineet olisivat varmasti miettineet
sitä tehtiinkö tämä uudistus siksi, että joutuisimme Natoon – vastoin kansalaisten
suuren enemmistön kantaa.
Kiehtova ajatus –
periaatteena kannatettava
Ajatusleikki sikseen mutta jos tätä periaatetta
sovellettaisiin ainoastaan ”moraaliselta kannalta” ei nykyinen hallitus ajaisi
näitä hankkeita.
Jos nykyinen hallitus olisi vakuuttunut siitä, että sen
toiminnan olisi oltava sopusoinnussa annettujen lupausten kanssa ja että he
kunnioittaisivat kansalaisten enemmistön tahtoa – he eivät yksinkertaisesti toimisi näin.
Kunniantunto ja korkea moraali estäisi heitä!
Näyttää siltä, että nämä kaksi asiaa ovat nykyisen
hallituksen ”puuttuva rengas”.
Nyt voidaan piiloutua puoluekurin ja yleisen pelkuruuden
hameiden alle.
Ajatus kansan vastustuksesta ei pelota sillä tämä meidän
kansamme on nöyrää ja kunnioittaa auktoriteetteja. Vallalla on jonkinlainen
fatalismi, jota sitten hampaattomat ja serviilit median edustajat rohkaisevat .
Kansa vastustaa mutta ajattelee: ”ehkäpä he tietävät mitä he tekevät ja eihän
ne herrat meidän vastustuksesta piittaa”.
Tosiasia on kuitenkin se, että jos moraali ja kunnia
puuttuvat niin ainakin käräjäoikeus voisi toimia sopivana omantunnon
kasvattajana: jos päättäjät olisivat henkilökohtaisesti vastuussa huonojen
päätösten seurauksista, päätöksentekoon tulisi lisää harkintaa, huolellisuutta
ja tarkkuutta.
Haastattelun
todellinen sisältö?
Iltalehden toimittaja ei varmastikaan huomannut sitä, että
rouva Lipposen haastattelun sisältö vei vahvasti tähän suuntaan ja että rouva
Lipponen taisi itse asiassa penätä nykyisiltä hallitsijoilta vastuuta
teoistaan. Jos näin oli, niin eläköön herrasväki Lipponen!
Dosentti Arto Luukkanen
Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtori
Helsingin yliopisto
Ps. Vielä kerran. Kansalaisten enemmistö ei kannata edellä
olevia hankkeita vaan vastustaa niitä. Jossain mielessä näyttää siltä, että
kuin arvoisa hallituksemme olisi jossain konfliktissa tai sodassa omia
kansalaisiaan vastaan ja että se häärii ja kiirehtii vain siksi, että se tietää
tilinteon ajan koittavan vuonna 2015. On hoidettava ”ikävät asiat” ja oltava
sitten 2015 muina miehinä.
Tämä on todella mielenkiintoinen ajatusleikki. Sotasyyllisyystuomiotkin ovat edelleen lainvoimaisia. Niitä ei ole purettu. Joten meillä on olemassa vielä lainvoimainen ennakkotapaus.
Ilmoita asiaton viesti
”Jossain vaiheessa ymmärrettiin, miten rasittavaksi rosvoaminenkin käy ajan mittaan. Näppärämpää on pitää rosvottavat lähettyvillä orjina. Silloin heitä on hyvä hoitaa sen verran, että pysyvät hengissä, ja suojella kilpailevilta rosvojoukoilta”
Mites tämä Luukkasen roomalaisen hallinnon historian kuvaukseen sopii?
Minusta se osuu kuin nyrkki silmään.
Sitaatti on Kemppisen 15.9. blogista, jossa hän pohtii samoja ”rikoksia” kuin Luukkanen.
Ilmoita asiaton viesti
Pertti! Niin…vaikka silloinhan se tehtiin miehittäjän sanelemana ja tarkoitus oli lannistaa meidät henkisesti. Ajatus on kuitenkin tärkeä…voiko hallitus periaatteessa tehdä niin paljon hallaa, että se pitää haastaa oikeuteen. Minä ainakin olen vannonut sotilasvalan ja siinähän oli jotain että ”pitää viipymättä kertoa viranomaisille jos huomaa jonkun toimivan laillista yhteiskuntajärjestelmää vastaan”…ei ole vielä kukaan yleinen syyttäjä kysellyt….
Ilmoita asiaton viesti
Kuitenkin nuo länsimaista oikeuskäytäntöä loukkaavat sotasyyllisyystuomiot ovat ennakkotapauksia niin pitkään, kuin ne ovat lainvoimaisia. Periaatteessa ei tarvita kuin eduskunnan ennemmistö säätämään sopivaa taannehtivaa lakia, jotta käräjät voidaan aloittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Pertti. Kyllä
Ilmoita asiaton viesti
Sotasyyllisyyslain vääryys on siinä, että se on taannehtivaa lainsäädntöä. Tämä rikkoo erästä rikosoikueden pyhimmistä periaateista. Uuden ”väärän” lain säätäminen tai kuolleiden tuominen käräjille ei ole oikeusvaltiossa mahdollista. Kunnianpalautukseen on eduskunnalla muita keinoja.
Ilmoita asiaton viesti
Nähdäkseni sotasyyllisyyslain ongelma ei ole VAIN sen taannehtivuudessa, vaan MYÖS siinä, että laki tehtiin pakotettuna (ns. ”pistooli kansakunnan ohimolla”).
Jos ihminen pakotettuna pannaan tekemään oikeustoimia, ne, hieman tapauksesta riippuen, eivät ole sitovia. Tämä lienee eräs suomalaisenkin oikeuden perusteita.
Ilmoita asiaton viesti
Totta puhut. Mutta kansainvälisissä suhteissa periaatteet ovan sangen joustavia, kun reaalipolitiikka astuu kuvaan mukaan. Siviilioikeudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna osapuilleen jokainen rauhansopimus on juridisesti pätemätön – mainitsemastasi syystä.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä Antti! Kuin nyrkki kerjäläisen silmään pyhäaamuna kirkossa…
Ilmoita asiaton viesti
Suora demokratia eli päättäjiä sitovat kansanäänestykset käyttöön ja se on siinä.
Ilmoita asiaton viesti
Veikko! Niin…Asta:samaa mieltä: kansanvalta kansalle…kuten Winston Churchill joskus totesi: luota kansaan.
Ilmoita asiaton viesti
Winston Churchill. Siinäpä todellinen kansanmies!
Ilmoita asiaton viesti
Lue hyvä mies historiaa! Peter – lukeminen kannattaa aina. Winston oli Marlhborough herttuan sukulainen ja yläluokkainen totta…
Ilmoita asiaton viesti
Niin oli.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta aika narsistinen vertaus Lipposesta muka Suomen pelastaja ja suojelija. Euroon liittymin oli Lipposen hallituskauden suurin munaus mitä tuo hallitus sai aikaan. Olen vaistoavinani jotain oikeudenmukaista suhtautumista Rva Lipposelta kansan mielipiteitä kohtaan. Todellakin nykyinen hallitus saattaa vielä istua valtakunnan oikeudessa perustuslakirikkomuksien takia. Vakavin rikos tässä on se, että hallitus luovuttaa ilman kansanäänestystä viimeisetkin kansanvallan rippeet tuonne pöhötautista korruptoitunutta sairautta potevaan Brysseliin.
Vaikka suomessa onkin demogratia niin esim. Lopponenkin nousi pääministeriksi pelkästään median ansiosta. Ja nautti Verovaroista suurta pääministerin palkkaa jokaisen veronmaksajan pussista. Nyt Lipponen syyttää mediaa siitä että menetti kannatuksensa kansan piirissä. Lipponen olisi ollut velvollinen osallistumaan ylen pääministerikeskusteluun siihen vedoten että nautti veronmaksajien rahoilla suurta ministerinpalkkaa. ja nauttii tänään viroistaan suurta eläkettä. Sama koskee myös Esko Ahoa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä minä luulen, että rouva Lipponen tarkoitti aivan pelkästään sitä tosiasiaa, että hänen aviomiehensä poliittinen ura on nyt kertakaikkiaan loppu. Presidentinvaaleissa kansa jo ehti antaa Paavo Lipposelle tuomionsa.
Jatkossa Paavo Lipposta ei toki nähdä auran takana vaan taluttamassa pientä Onni-koiraa, joka ohjaa isäntänsä askeleitten suuntaa kohti väistämätöntä unohdusta.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka: ei sitä tiedä. Päivi on salaviisas?
Ilmoita asiaton viesti
Ei saa laskea leikkiä vakavalla asialla 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Pekka: näin on. Tämä on melekosen haudanvakavaa. Rolf: kansan ja eliitin välisessä ikuisessa taistelussa joskus koittaa myös se päivä, että eliitti joutuu laskemaan päänsä. Tämän maan ongelma on vain se, että oikeuslaitos kuuntelee herkästi herrojen vaivoja ja oikeuskansleri makoilee eikä toimi. Ihmisten luottamus demokratiaan tarvitsee kuitenkin sitä, että ajatusta kansalaisten tasa-arvoisuudesta pidetään yllä. Esimerkiksi Finnair-jutussa: jokainen jolla on sydän ja aivot tietää, että siinä ne herrat ojentelivat toisilleen porkkanoita ja peittelivät toistensä jälkiä. Saavatko tavalliset ihmiset tällaisia etuja?? Mutta lakituvassa kaikki hämärtyy; juridiikka voittaa oikeudenmukaisuuden ja juristeriikka tasa-arvon.
Ilmoita asiaton viesti
”Rolf: kansan ja eliitin välisessä ikuisessa taistelussa joskus koittaa myös se päivä, että eliitti joutuu laskemaan päänsä.”
Oikeastaan asia on niin, että eliitti ei vain laske päätänsä, vaan se katkaistaan kokonaan pois.
Tämän todistaa historia.
Kun uudet hallistitsijat astuvat rekeen, on entisten pyrittävä mahdollisimman nopeasti maasta pois, tai vaihtoehtoisesti pään katkaisu.
Demokratia toki mahdollistaa entisille poliitikoille, vaikka olisivat kuinka tuhoisia (porvaripääministerit) tahansa, elitistisen jatkoelämän.
Toista on, kun demokratiaa jatketaan kansannousulla. Silloin katkeaa sopeutuseläkkeet kuin kanan lento.
http://www.uusisuomi.fi/asiasanat/sopeutumiselake
Ilmoita asiaton viesti
Markku: ei kai me sentään giljotiiniin ketään? Pittää kunnioittaa immeisyyttä!
Ilmoita asiaton viesti
Eikös se Lipponen ennustanut Töölönlahdelle giljotiinia ja päättömien ruumiiden potkijoita?
Ilmoita asiaton viesti
Ole rauhassa Arto. Ei se tule onnistumaan, koska porvarithan omistavat giljotiinit.
Ilmoita asiaton viesti
Kalle…ehkä hän ei ollut täysin sitä mieltä. Lipposesta ei koskaan tiedä. Melkein savolainen näes…
Ilmoita asiaton viesti
Mitkään jutut eivät mene läpi niin kauan kuin nykyään vallassa olevat ovat enemmistönä eduskunnassa. He päättävät enemmistöllä, mikä kuuluu tehdä enemmistöllä ja mikä perustuslain mukaan 5/6 enemmistöllä ja mitä ei.
Esimerkikisi euroon mentiin hallituksen tiedoksiannolla, jonka eduskunnan enemmistö vahvisti.
Lajeja on muuteltu sovivasti myöhemmin enemmistöpäätöksillä. Esimerkkinä Suomen itsemääräämisen saa antaa ulkovalloille rauhanomaisesti. Samalla tavalla kuin Ranska antoi sen Saksalle tai Tsekkoslovakia Neuvostoliitolle. Vallassoleva määrää mikä on rauhanomaista.
Pitäisi tulle melkoinen jytky eduskuntavaaleihin perussuomalaisille. Keskustakin oli mukana muutoksissa.
Ilmoita asiaton viesti
Jarmo. Pitää uskoa suomalaisten järkevyyteen.
Ilmoita asiaton viesti
Veikko! Ei myy suurin osa suomalaisista vakaumustaan – edes rahalla. Moomma sen verran primitiivistä ja yksinkertaista väkeä.
siitä saa sielulle vahingon!
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos virkistävästä kirjoituksesta. Roomalainen sananlasku: ”Kapitolista on vain lyhyt matka Tarpeian kalliolle” tuskin toteutuu vertauskuvallisesti tämän päivän Suomessa. Tuskin kukaan joutuu katselemaan maailmaa ”ruotsalaisten ikkunaverhojen” takaa sen jälkeen, kun tämä episodi on ohi. Siitä pitää ”järjestelmä” huolen. Teot luokitellaan jälkeenpäin vain ”sotkuiksi”.
”Kuta enemmän on valtaa, sitä vähemmän sitä saa käyttää väärin”, sanoi aikanaan roomalainen filosofi ja valtiomies Seneca. Toivottavasti vallassa oleva poliittinen eliitti ymmärtäisi tämän Senecan viisauden. Se taitaa kuitenkin olla monelle ”vettä hanhen selkään”.
Ilmoita asiaton viesti
Jukka! Toivotaan, että Tarpeijan kalliolta ei tarvii heittää ketään…
Ilmoita asiaton viesti