Kamaritoverien valkopesu – lapsisodan II osa

Kamaritoverien valkopesu – lapsisodan II osa

Suomalais-venäläinen lapsikiista on edennyt meillä Suomessa ”non-sense
vaiheeseen, jossa ei-todenmukainen propaganda ja sen levittäjät on pantu
vastuuseen sanomisistaan.

Sananvapauden työmyyränä toimi Iltasanomat. Sen toimittajat kaivelivat urakassa tätä likasoppaa ja löysivät varsin hämmästyttäviä seikkoja sekavan disinformaation levittäjistä. Kaikki kunnia tästä heille.

Ulkoministeriö ei tähän kyennyt mutta tämä ”roskalehtenä” pidetty aviisi ei ole pelänneet kaivautua asioiden taakse. Tiedot on välitetty myös Venäjälle ja ne, jotka osaavat katsoa tietävät nyt mitä todella on tapahtunut. Disinformaatio-kampanja on Venäjällä nyt suutari.

Ei vaineskaa!

Puuttumatta näihin yllättäviin paljastuksiin, joiden tiedot kumoavat levitetyn vihapuheen sisällön ja paljastavat myös sen inhorealistiset motiivit, on todettava seuraavaa: nähtävissä
myös uudenlaista ”damage-control” toimintaa.

Kaiken kruunasi 18.10.2012, TV 1klo 18.00 uutisissa haastattelu, jossa suomalaisille kerrottiin, että on ”kärjistetty” asioita. 

Tässä vaiheessa vaelsi leegio kaikenlaisia kummisetiä taustalta pehmentämään tätä viestiä.

En ollut varmaan ainoa suomalainen, joka oli ihmeissään.

Melkein ministeri itsekin…

Tilanne oli huvittava.

Ensin meitä suomalaisia haukuttiin ja sen jälkeen Lavrovin suulla todettiin ”sivistymättömiksi”. Kun faktojen taakse mentiin ja totuus on paljastunut, niin kyse on ollutkin ”kärjistyksistä” ja ”värikkäästä puheesta”.

Nyt sitten 18.10 2012 edustaja Laakson entinen avustaja, Ylen entinen avustaja ja nykyinen ministeri Arhinmäen avustaja – siis lyhyesti – avustaja Antero Eerola on riensi selittämään tätä ”kärjistystä”.

”…Suomessa ei myöskään pidä turhaan pelästyä
venäläistä, meille vierasta kovaa
sanomisen kulttuuria. Venäjän kielessä käytetään
tällaisesta puhetavasta
ilmaisua ”dlja krasnovo slavtsa”. Silloin joku
ylpeilee sillä, että on osannut
sanoa sukkelasti ja pahasti. Tähän kategoriaan
menevät myös monet lapsiasiamies
Pavel Astahovin lausunnot, joissa hän muun muassa
uhoaa Suomelle kauppasaartoa.
Astahov on vanha provokaattori ja skandalisti,
jolla on ollut omia
televisio-ohjelmia ja joka rakastaa kiistanalaista
julkisuutta. Tämän tason
miehet eivät päätä mistään boikoteista.”( http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/121440-poimintoja-suomalais-venalaisesta-uutisviemarista#comment-1777619).

Eerolan lausunto on mielenkiintoinen siinä, että se asettaa hänet itsensä näiden ”venäläisten” yläpuolelle. Hänpä tietää, että venäläisessä televisiossa puhutaan – sukkelasti ja
pahasti. 

Eerolan lähtökohta on miltei russofobinen siinä, että hän antaa kautta rantain ymmärtää, että venäläiset eivät ymmärtäisi toden tai valheen välistä eroa. Vai antaako? Näyttää siltä, että hän asettuu mestaroimaan ja kuurnitsemaan venäläisten kulttuurisia eroja meille yksitotisille ja ah niin toivottomille suomalaisille.

Eerolan tulkinnan mukaan me suomalaiset tollot emme ymmärrä ollenkaan sitä, että Venäjän hallinnossa ja sen presidentin hallinnossa on provokaattoreita. Sitäkin on vaikea uskoa. Onko
Lavrovkin ”provokaattori”?

En ole samaa mieltä Eerolan kanssa tästä asiasta.

Minusta venäläiset ovat vastuullisia teoistaan ja moraalisesti kykeneviä päättämään omista toimistaan…toisin kuin Eerola nähtävästi antaa ymmärtää. ”Dlja
krasnovo slavtsa” – vaikutuksen tähden
ei suinkaan ole valehtelemista vaan
värittämistä.

Eerolan käyttämä termi ”для красного словца” voitaisiin kääntää sanalla ”vaikutuksen
saamiseksi”.  Kyse on suurentelemisesta ja rehentelystä, jonka tarkoituksena on tehdä vaikutus vastapuoleen tai heittää sellainen sanallinen herja, että toinen ei siitä tokene.

Se ei ole kuitenkaan valehtelemista tai ”Műnchausen” juttujen kertomista.  Niiden tahojen kanssa, joita kunnioitetaan ei tätä puheenpartta harjoiteta. Virallinen Venäjä ei puhu näin…yleensä.

Siinä hän on oikeassa, että se ei ole kovinkaan kaunista. Päinvastoin: se on oman nokkeluuden
esittämistä ja siinä tarkoituksena on loukata ja sanoa niin kuin savolaiset sanovat: ”kohalleen”. (sanakirjojen jälkeen tarkistin vielä natiiveilta. Kiitos Mihail Kurvinen!). Valehtelua se ei kuitenkaan ole.

Venäläisillä on ollut ja on käsitys oikeasta ja väärästä.  Toivon, että Eerola tunnustaa sen (uskon myös että Eerolallakin on tämä käsitys selvänä jossain siellä).

Kamaritoverit esille!

Toisaalta, tämä reaktio on tervetullut.

Nyt syntynyt harvojen kansanliike ”kärjistyneiden lausuntojen” ja ”värikkään” kielen puolustamiseksi on houkutellut esille niitä, jotka ovat ymmärtäneet disinformaatio-kampanjointia maatamme vastaan. Se, että levitetään valheita onkin vain ”kulttuuriero”…

Haluaisin kovasti tietää miten nämä kamaritoverit haluavat muuttaa Suomen ja Venäjän välisiä suhteita; ottavatko he vastuuta esitetystä sirkuksesta? Ovatko he tämän takana – kummisetinä ja täteinä? Missä määrin he ovat halukkaita ottamaan vastuun esitetystä disinformaatiosta?  

Eli kaikki te ymmärtäjät: eerolat, apuset, kiviset, haloset & consortiones! Kun puolustatte näitä väitteitä, niin missä määrin te otatte vastuuta niistä? Onko Lavrovkin vain meuhkaaja?

Kuten venäläisen sananlasku sanoo: Дурак в колодец камень
закинет—сто умных не вытащат.

Kummassa kategoriassa te haluatte olla?

 

Arto Luukkanen

Järvenpää

 

artoluukkanen

Varakansanedustaja. Dosentti Arto Luukkanen. Vaalisivut: <a href="http://www.artoluukkanen.net" title="www.artoluukkanen.net">www.artoluukkanen.net</a>.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu