Piinaviikolla kirkko kärvistelee – Sadinmaan satimessa!

Piinaviikon tärkein sanoma lienee se, että vaikka Perkele ja
kaikki hänen joukkonsa juhlivat hetken väkivallan ja pimeyden evankeliumia,
niin lopulta se valo ja totuus voittaa. Sanoma on ajankohtainen: loppujen
lopuksi se paha ihminen, joka ehkä voittaa itselleen koko maailman, menettää
sielunsa…

Asian voi sanoa myös savolaisen perinteen mukaisesti: ”kyllä
kaekki lutviutuu…”. 

***

Se, että kaikki ei kuitenkaan heti lutviudu juolahti mieleeni
kun tapasin Tampereen kirjamessuilla pastori Kai Sadinmaan. Hän on kärsinyt suorapuheisuutensa
takia.

Luin samana iltana hänen kirjansa ”10 käskyä kirkolle”,
jossa tämä rohkea kirkonmies heiluttaa sanan säilää, niin että kamanat
tärisevät.  Mies on tuttu kristikansalle
hänen pysäyttävistä radiohartauksista; hän nosti näissä esille kirkon suhteen
mammonaan.

Kirkon johdon reaktiot tähän ”kiusalliseen pappiin” ovat
olleet torjuvia. Kirkon oma ”pravda” Kotimaa näyttää penseältä eikä oikein
halua keskustella näin ärhäkän miehen kanssa. Piispat ovat taas vajonneet
sairaan kauniiseen ”kahvikuppi ja kampaviineri” maailmaan, eivätkä kiusaa
itseään turhalla keskustelulla tai kirkon jäsenten ongelmilla.  

Ja täytyy myöntää että luettuani kirjan minäkin ärsyynnyin –
sopivasti. Joistain teeseistä en ole samaa mieltä, toisista olen ja muutamista
olisi hupaisaa pitää jonkinlainen julkinen disputaatio.  Keskustelua kuitenkin tarvitaan – kirkon
itsensä takia.

Evankeliumin totuuden takia.

Sadinmaa haluaa
keskustella ikävistäkin asioista

Virallinen kirkko ei kuitenkaan halua käydä dialogia vaan
kyyristelee taitavasti. Pää on pantu taas siilikäppyrään ja ikävistä asioista
vaietaan.

Tämä on kuitenkin evankeliumin totuuden vastaista typeryyttä
eikä hyödytä kirkkoa yhtään. Asioista – myös kiusallisista – pitää puhua. 

Puhumista riittää. Kirkon lähetysseuran
”pedofilia-skandaali” on vielä täysin auki ja kirkon oma historia suhteessa
natseihin ja kommunisteihin on vielä käsittelemättä. Näyttää siltä, että
koneisto tappaa totuuden. Hallinnon ja Koneiston miehet ja naiset; ylipapit,
fariseukset ja kirjanoppineet haluavat pitää suunsa kiinni.

Ristiinnaulittu nasaretilainen on näissä kinkereissä
ovensuussa. Nöyränä ja hiljaa kuten aina.  

Vaikeneminen vie
jäsenet

Kirkko kuitenkin kärsii vaikenemisesta. Se nähtiin
esimerkiksi silloin kun televisioon päästettiin eräs hyvin tunnettu piispa ja
Päivi Räsänen. Piispan tuppisuisuus ja kykenemättömyys minkäänlaiseen dialogiin
kostautui siinä, että Päivi pääsi riehumaan kirkon nimissä.

Aina niin iloinen ”Päpä” jakeli iäisyystuomioita,
ristiinnaulitsi omiatuntoja ja kahlitsi sieluja. Kylläpä siinä tehtiin
evankeliumin työtä!

Kohun seurauksena kirkosta erosi koko kohun takia yhden
pikkukaupungin verran ihmisiä.  Koneistoa
tämä ei kuitenkaan haitannut, sillä suurin osa suomalaisista on vielä kuitenkin
uskollisia kirkolle. Raha riittää vielä – heidän elinajakseen.  

Tämä tuppisuisuuden kulttuuri korostaa sitä tosiasiaa, että
se todellinen Vapahtajan työ tehdään seurakunnissa. Kirkon mullistava ydinvoima
jyllää siellä missä Kristuksen evankeliumia asianmukaisesti saarnataan ja
sakramentteja oikein hoidetaan ja jaetaan – seurakunnissa. Kirkon johto on
lopulta vain kasa kirppuja koiran turkissa.

Vielä kerran: kirkon voima on seurakunnissa  – ei missään Katajanokan turvallisissa
bunkkererissa vaan ihan ruohonjuuritasolla. 
Kirkon todellinen omaisuus on sen tavis-jäsenissä ja niissä normi-uskollisissa,
jotka vievät valoa maailmaan. Kirkon koneiston miehet ja naiset ovat
parhaimmillaan vain olutkuohaa tai pahimmillaan oksettavaa loiskiehuntaa.

Kirkon johdon olisi siksi omat etunsa ja kirkon edun takia hyvä
aika ajoin palata maanpinnalle – perusasioiden ääreen. Olen siksi aikaisemmin
ehdottanut että kirkon pitäisi joskus tosimielessä kokeilla sellaista, että
kaksi viisasta naissuntiota hoitaisi kahvitauoillaan kokonaiskirkon
fundeeraukset ja kirkkohallituksen turhapurojen sähveltäykset.

Tämän kokeen aikana piispat ja heidän häntäpoikansa sitten
olisivat siinä todellisessa työssä: saarnaisivat, opettaisivat, kastaisivat ja
hoitaisivat sakramentteja. Näkisivät kristittyjä ja epäilijöitä.

Kirkon voima on juuri siinä, että sen perustana on itse
Vapahtaja eivätkä nämä maalliset koreudet ole siinä mitään sen rinnalla.
Maallinen valta ja kaikki puolueet häviävät lopulta (anteeksi vaan uudet ps.
puoluetoverit – näin se on!) mutta evankeliumi pysyy ikuisesti.

Sadinmaata pitää kuunnella!

Arto Luukkanen

pastori

Järvenpää

 ps. En oikein
ymmärtänyt miksi suomalaisiin postimerkkeihin laitetaan mitään homoeroottisia
kuvia tai minkäänlaisia sopimattomia kuvia.  Olen sen verran vanhanliiton mies, että en
ymmärrä tällaista. Onko näillä tirehtööreillä ja postipekoilla lähtenyt mopo
keulimaan?

artoluukkanen

Varakansanedustaja. Dosentti Arto Luukkanen. Vaalisivut: <a href="http://www.artoluukkanen.net" title="www.artoluukkanen.net">www.artoluukkanen.net</a>.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu