Sipilä – mukava trapetsitaiteilija

Analysoin tässä joutessani keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän MTV:n haastattelua tältä aamulta. Käänsin haastattelun sanoman käyttämällä  uusinta Suomi-Sipilä-Suomi- sanakirjaa sillä muuten tavallisen kansalaisen olisi ollut vaikea ymmärtää mitä tämä mukava puheenjohtaja oikein halusi sanoa.

Tehtävä ei ollut helppo; Sipilä on myös äärimmäisen vaikeaselkoinen mies. Hän mm. suositteli reseptiksi uskoa ja riskinottoa. Ensimmäinen ohjeista voisi olla tarpeellinen maalaispastorille ja toinen ehkä trapetsitaiteilijalle.

Todellisuudessa Sipilän ohjelma lienee seuraavanlainen.

Sisäinen devalvaatio

Sipilän mallissa ei voida turvautua eurosta eroamiseen. Se on poissuljettu vaihtoehto, sillä keskustapuolue on maamme EU-myönteisin ja lainoitusmyönteisin puolue. Se merkitsee sitä, että Kreikan lainoittamista tullaan jatkamaan täydellä teholla…sikäli jos Sipilä pääsee isänmaan rattiin.  

Ainoaksi vaihtoehdoksi jää siten sisäinen devalvaatio, joka toteutetaan käyttämällä Esko Ahon hallituksen kuristushihnaa.  Sen reseptit on nyt nostettu naftaliinista tulevaa käyttöä varten.

Silloin suuressa lamassa keskustan ohjaama valtiovalta kurjisti tilannetta tietoisesti. Samalla kun devalvaatio auttoi maamme suurteollisuuden kasvun tielle (mikä nyt on siis poissuljettu), tavalliset kansalaiset unohdettiin.

Kun talouden ja teollisuuden pyörät sitten lähtivät vähitellen pyörimään, yksityinen kulutus supistui voimakkaasti ja kurjuus iski yksityistalouksiin.

Sipilän malli: köyhät kyykkyyn?

Jostain käsittämättömästä syystä talouden päättäjien mielestä lama tarjosi loistavan mahdollisuuden reformeihin, toisin sanoen vapaan talouden ideologien mielestä nyt oli mahdollista höylätä kannattamattomat työpaikat pois. Alas ajettiin myös toimivia yrityksiä ja toimintoja – ja samalla koottiin suuria omaisuuksia.

Tilanne muistutti 1930-luvun lamaa USA:ssa, jolloin yritykset pyrkivät selviämään lamasta kilpailemalla itsensä hengiltä, toisin sanoen vähentämällä työvoimaa. Keskusta-maalaisliiton hallitus pyrki samalla tavalla leikkaamaan menojaan ja syvensi kollektiivista kurjuutta; julkinen valta ei ajatellut suurta kokonaisuutta, vaan pahoinvointi ruokki pahoinvointia. 

Keskustan lamalääke: työttömien armeija

Tämä itse tehty alasajo syvensi ongelmia. 1990-luvun lama laski ihmisten elintasoa ja myös vaurioitti pysyvästi monien tavallisten ihmisten elämää. Tuotannollisista syistä irtisanottujen, huonosti koulutettujen ja erityisesti vanhempien työntekijöiden oli tämän jälkeen vaikea enää työllistyä.

Keskustan hallitus loi tietämättään siten erityisen ”pitkäaikaistyöttömien armeijan”, joka sitten ajettiin valtion tukitoimien piiriin. Lopulta, devalvaatioiden ja sopeutustoimien jälkeen, Suomen taloudellinen tilanne parani huomattavasti vuosina 1994–2000.

Keskustan hallituksen tuhoamat laman veteraanit kuitenkin jäivät kituuttamaan, unohdettuina ja yksinäisinä. Syyllisiksi havaittiin säästöpankkien isännät, vaikka laman kurjistumisen todelliset syylliset köllöttelivät rauhallisesti aivan muualla.

Sipilän malli: a la Finnair?

On äärimmäisen mielenkiintoista huomata, kuinka silloin – itse laman syövereissä –hyvinvointivaltio nähtiin suurena ideologisena vihollisena, jota piti ryhtyä karsimaan ja supistamaan. Kansalaisten oli opittava elämään köyhemmin. 

Nopea elpyminen kuitenkin osoitti, että hyvinvointivaltion asettaminen kansakunnan ongelmien syntipukiksi oli virheellistä. Kyse oli pikemminkin ideologiasta. Monien ultraliberaalien talousmiesten mukaan lama oli juuri parasta aikaa ja tarjosi mahdollisuuden hankkia suuria voittoja.  Sipilä ilmeisesti allekirjoittaa tämän sillä hän on itsekin bisnesmies. Sipilän lamalääkkeet ovat ilmeisesti myös samat kuin 1990-luvulla: köyhät on saatava kyykkyyn ja ay-liikettä nöyryytettävä.

Sipilän malli on siten sama kuin Finnairin malli. Työntekijöiden on alennettava reippaasti palkkojaan ja sen vastineeksi he saavat hetkeksi irtisanomisturvan. Sen vastinparina Sipilän mallissa ilmeisesti tullaan julkisen alan työntekijöitä heittämään tylysti pihalle: hänen mainitsemansa ulkoistusluku on 20 000 henkilöä.

Sipilän pieni valonsäde: turhan byrokratian poistaminen

Jotain hyvää sentään siellä oli. Turhan byrokratian poistaminen on viisasta. Samoin se, että yrittäjän arkea ja verotusta on järkiperäistettävä.

Tämä pieni valonsäde ei kuitenkaan muuta tosiasioita.

Sipilän talousmalli olisi maallemme yhtä majesteettisen tuhoisa isku kuin emeritus-professori Matti Klingen uusin runoteos oli Suomen taiteelle.

Mutta toivoa on hyvä Juha! Toivoa on..

Arto Luukkanen

Järvenpää

artoluukkanen

Varakansanedustaja. Dosentti Arto Luukkanen. Vaalisivut: <a href="http://www.artoluukkanen.net" title="www.artoluukkanen.net">www.artoluukkanen.net</a>.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu