Totuus on kallis – vaan ei Kallis

Sisällissotamme, veljessotamme tai kansalaissotamme tarina on osin hyvin surullinen. Isänmaan historia ei aina kulje niitä kauniita polkuja ja alhainen sotkeutuu jaloon.

Näin kävi myös vapaussodassamme vuonna 1918. Toisaalta, se merkitsi maamme vapautumista vieraasta vallasta, toisaalta taisteluun vapauden puolesta sekoittui myös murheellisia värejä. Pahinta lienee se helppous miten tavalliset ihmiset muuttuivat murhaajiksi. Niin punainen kuin valkoinen terrori paljastivat raadollisen maailman, jossa naapurit ja lähimmät pyrkivät makselemaan entisiä tilivelkojaan tai pahimmassa tapauksessa kylmästi hyötymään laittomuudesta.

**

1990-luvun laman uhrien kohtalo muistuttaa hieman vuoden 1918 mielivaltaisesti mestattujen kurjuutta.

Perustelen sitä hieman. Kun viimeksi kirjoitin 1990-luvun laman uhreista blogin sain sähköpostiini suuren määrän tavallisten ihmisten kertomuksia.

Ne järkyttivät.

Järkytyksen jälkeen oli aika tarkastella niitä viileästi. Se mikä kiinnitti huomiota, oli se helppous millä naapurit ja tavalliset pankin isännät käyttivät hyväkseen laman uhrien hätää. Lama oli pankeille ja monille tavallisille ihmisille rikastumisen aikaa. Miten se tapahtui niin sukkelaan ja helposti; eikö kukaan jäänyt etsimään omantuntonsa rippeitä? Se sama helppous näkyi myös vuoden 1918 tapahtumissa. Oli todella helppoa tehdä pahaa. Vuonna 1918 naapurit ja tuttavat toteuttivat kylmästi tekojaan. Kylmästi. Helposti.

Toiseksi, näyttää siltä, että 1990-luvulla käräjäoikeuksiin tuodut velkojien vaateen hyväksyttiin muitta mutkitta – aivan kuin kenttäoikeuksissa aikoinaan hyväksyttiin epämääräiset todistukset. Kolmanneksi, pankkien toiminnan härskiys ja verottajan ajattelematon toiminta 1990-luvulla muistuttaa vuotta 1918; silloinkin kriisitilanteessa tavallisen ihmisen kohtaloa ajateltiin todella vähän laajemmassa katsannossa.

Sama surkea mentaliteetti vei maata 1990-lamassa. Aho, Viinanen & keskusta ja kokoomus eivät ajatelleet kovinkaan paljon asioita eteenpäin. Kuten nytkin. Nytkin askarrellaan pikkunäperteissä; suunnitellaan ”nipsu-rahastoja” ja ”juodaan teetä”; samaan aikaan vapaan pudotuksen aika lähestyy loppuaan ja isänmaa-parka pysähtyy järkyttävän laman edessä kuin seinään.

***

Tämän joulunpyhien jälkeisen ajan yllätys oli kun puolueloikkaaja Bjarne Kallis (kd:stä kokoomukseen) nosti omassa blogissaan esille ”kauhean” 1990-luvun. Hienoa. Kalliksen loikka pysähtyi kuitenkin voivottelemiseen. Hän oli ulkokultainen eikä ollut halukas puuttumaan asiaan.

Argumentti: nämä asiat ovat kuulemma niin ”kauheita” – ei saa kaivella vanhoja. ”…Tiedän mitä tuskaa 1990-luvun kriisi aiheutti ja yritin omalta osaltani sitä lieventää. Siitä on kulunut yli 20 v eikä niitä haavoja pidä enää repiä auki...”

Bjarne yrittää peitellä. Sillä kaivelu aiheuttaa tuskaa. Ymmärrän puolueesta toiseen loikannutta Kallista kovasti: Kokoomus oli vastuussa 1990-luvun lamasta yhdessä Keskustan kanssa. Uudet puoluekaverit voisivat pahoittaa mielensä turhasta asioiden kaivelusta. Kokoomus ei todellakaan ole näiden ihmisten asialla))). Siksi se kärsineen kansan asia ole Bjarnellekkaan silloin enää kallis.

Suomi on kuitenkin maa, jossa kansalaiset uskovat laillisuuteen.

Siksi Bjarne Kallis….kärä Bjarne… asia tullaan käsittelemään ja ruotimaan. Etenkin kun uusi lama kolkuttaa oven toisella puolella ja Suomi joutuu samanlaiseen kurimukseen. Tällä kertaa me emme voi kulkea enää samanlaista mielivallan tietä.

Nyt oikeuden tie on toivottavasti joutuisampi. Vuonna 1918 mielivallan uhriksi joutuneet saivat oikeutta vasta kun historioitsijat toivat epäkohdat esille ja kun valtiovalta loi ns. sotasurma-projektin.  1990-luvun uhreille oikeutta tulee vasta sitten kun sitä etsitään….se olisi sinunkin Bjarne… kallis velvollisuutesi!

***

Kuten edellisessä blogissani: kutsun tulevaisuuteen katsovat puolueet ja kansanetua ajavat ehdokkaat nostamaan 1990-luvun laman uhrien teeman omakseen yli puoluerajojen.

Ei oikeudenmukaisuutta voi jättää tekemättä siksi, että joku asia on niin ”kauhea”.

Arto Luukkanen

Järvenpää

www.artoluukkanen.com

ps. huomasitteko…Jutta Urpilainen oli eilen telkkarissa. Kertoi että kokemusta tarvitaan…en ollut vain ihan samaa mieltä. Tarvitaanko karille ajaneen kapteenin kokemusta?

artoluukkanen

Varakansanedustaja. Dosentti Arto Luukkanen. Vaalisivut: <a href="http://www.artoluukkanen.net" title="www.artoluukkanen.net">www.artoluukkanen.net</a>.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu