Venäjän vaikutusalue – Russkij Mir – Suomi mukaan?

Itä-Ukrainan kriisi näyttää tiivistyvän nyt taisteluksi Donetskin lentokentän hallinnasta.  Siitä näyttää muodostuvan oma Summan kylänsä tai Stalingradinsa.

Krimin kriisi ja Itä-Ukrainan sota säteilee myös voimakkaasti munkin Euroopan turvallisuustilanteeseen. Kriisi ei näy meillä ainoastaan lisääntyneenä sotilasilmailuna tai Venäjän Itämeren laivaston aktiviteettina vaan myös kulttuurisen vaikuttamisen taisteluna.

Tämän tapahtuu samaan aikaan kun Suomi tasapainoilee ja kompuroi oman turvallisuuspoliittisen asemansa kanssa; johtavat poliitikkomme eivät ole samalla viivalla eikä hallitus kykene puhumaan yhdellä suulla.  

Itäinen naapurimme on kuitenkin enemmän kuin valmis etenemään kaikilla rintamilla; se valmistautuu kulttuurisen vaikutusalueensa luomiseen. Myös Suomi on osana muuta entistä Itä-Eurooppaa joutunut Venäläisen Maailman – Russkij Mir-nimisen kulttuurisen vaikutusalueen osaksi.

Mitä se venäläinen maailma on?

Kyseinen organisaatio on perustettu vuonna 2007 presidentti Putinin määräyksellä ja sen tarkoituksena on luoda ”venäläinen maailma globaalina projektina”.  Hankkeen takana  on myös Venäjän ortodoksisen kirkon tuki, joka pyrkii tällä tavalla ajamaan omia arvojaan länsimaisten kulttuuristen arvojen vastustamisessa.  Venäläisen maailman johtajana toimii Vjatšeslav Nikonov politiikan tutkija, joka sattuu olemaan myös samaan aikaan Vjatšeslav Molotovin lapsenlapsi. Hänet valittiin 2011 Venäjän duuman jäseneksi ja toimii sen koulutuskomitean puheenjohtajana.

Sanan nykyisellä poliittisella käytöllä on mielenkiintoinen alkuperä, joka perustui vuoden 1991 Minskin lähellä pidettyihin (Belavezin kokous) keskusteluihin. Tällöinhän Neuvostoliiton kaatumisen aikoihin Neuvostoliiton alueiden demokraattiset johtajat tapasivat ja keskustelivat myös alueen tulevaisuudesta.

Venäläisten puolesta näihin neuvotteluihin osallistui Boris Jeltsin. Valtuuskunnassa olivat mm. Jegor Gaidar ja Anatoli Tšubais, jotka kannattivat tällöin innokkaasti Baltian tasavaltojen itsenäisyyttä ja omaa tietä.  Kyse Euraasiasta ja ”venäläisestä maailmasta” nousi kuitenkin esille. Mihin se ulottuisi ja ketä siihen kuuluisi? Siihen aikaan demokraattisen Valko-Venäjän johtajat unelmoivat mahdollisesta liitosta Baltian maiden kanssa.

Neuvotteluiden aikana venäläinen Juri Afanasijev niminen historioitsija käytti puheenvuoron, jossa hän muistutti, että muiden ei pitäisi välittää siitä, kuinka Baltian ”kolme erillistä koivunoksaa” menisivät sillä ”venäläinen maailma” olisi siellä missä sen emopuu kasvaa.  Huomautus oli kokouksen osanottajien mukaan pahaenteinen; merkitsikö tämä sitä, että myös uusi demokraattien Venäjä haluaisi jatkaa imperiumin perinteitä? Pitikö muiden slaavien ymmärtää oma etunsa Venäjän yhteydessä.

Kysymys herätti kuitenkin huomiota ja siinä kokouksessa sen aikainen Valko-Venäjän johtaja Stanislav Šuškevitš tähdensi venäläisen maailman tai ”kodin” ilmeisesti olevan siellä missä puhutaan venäjää.

Afanasijevin ajatus paljasti kuitenkin mainiosti sen mitä Venäjällä haluttiin; entisten tasavaltojen ei pitänyt etsiä poliittista yhteyttä muualta kuin Moskovasta.

Mitä venäläinen maailma merkitsee Putinille?

Putin on käyttänyt itse kyseistä termiä tiiviisti. Viimeisen kerran tämä tapahtui 18 pnä joulukuuta 2014, jolloin Putin vastasi lehtimiesten tekemiin kysymyksiin. Putin käytti kyseistä termiä tällä kertaa ”valmiina tuotteena”; ideologisena vastauksena lännelle.  Kyseinen termi toimi nyt Putinin mukaan Venäjän uutena motivaattorina ja ohjaajana.  Uuden Venäläisen Maailman kollektiiviset arvot olivat vastakkaisia lännen individualismille ja vapauksille.  Venäjän arvot merkitsisivät uhrautumista Isänmaalle.  Maan ulkopolitiikassa se merkitsisi sitä, että Venäjän piti olla valmis suojelemaan omia maanmiehiään myös rajojen ulkopuolella.

Kyse ei ollut vain satunnaisesta sanavalinnasta vaan tarkasta harkinnasta. Esimerkiksi vuonna 2014 heinäkuun ensimmäisen päivän puheessaan kansakunnalle hän suoraan määritteli suojelun kohteeksi kaikki maanmiehet (sootetšvenniki), venäjänkieliset ja ne, jotka tuntevat olevansa osaa Venäläistä Maailmaa – eivätkä edes etnisesti venäläiset vaan myös sellaiset, jotka kokevat olevansa venäläisiä ihmisiä.

Samassa puheessaan Putin myös suoraan uhkasi maansa puolustavan venäläisten oikeuksia ja maanmiehiään joka puolella kaikilla mahdollisilla tavoilla; niin poliittisilla, taloudellisilla kuin myös operaatioilla, jotka tapahtuisivat kansainvälisen humanitäärisen oikeuden lain perusteella ja periaatteessa oikeuttaisivat myös maanmiesten itsepuolustuksen.  Tässä kohtaa Putin viittasi Ukrainaan ja sen ”Novorossija” projektiin.

Pitääkö suomalaisten pelätä tätä?

Suomalaisten ei pidä hötkyillä. Meidän etunamme on aina ollut se, että meitä ei ole yhdistetty tähän ”Venäläiseen Maailmaan” osana sen ”emäpuuta”.  Venäläisen maailman pyrkimykset eivät tässä maassa periaatteessa merkitse uhkaa, ellemme itse itse anna periksi poliittisesti.

Pähkinänkuoressa: venäjän kielen tai kulttuurin oppiminen eivät ole merkitse poliittisesti enempää kuin EU:n pyrkimykset luoda tähän maahan omaa identiteettiään.  Se, että Moskova on perustanut Suomessa Joensuusta itärajaa pitkin aina Helsinkiin asti alakouluihin lapsille ”Russian Corner” kerhoja, ei uhkaa meitä. Päinvastoin – kielen oppinen oli aina hyvä asia. 

Tärkeintä on oman identiteetin säilyttäminen eikä Suomella ole siinä mielessä hätää. Venäläisen maailman johtaja Nikonov ymmärtää tämän varmasti yhtä selvästi kuin hänen isoisänsä aikoinaan II maailmansodan jälkeen. Silloinhan eräässä kokouksessa jugoslavialaisten kommunistien kanssa valvontakomission puheenjohtaja Andrei Ždanov harmitteli, että ”me emme ottaneet Suomea”. Molotov vähätteli ensin asiaa ja sanoi, että Suomi on ”pieni pähkinä”. Lopuksi hän vastusteli Suomen valloittamista toteamalla, että se olisi ollut virhe; siellä asuu ”erittäin itsepäisiä, erittäin itsepäisiä ihmisiä”.

 Arto Luukkanen

Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtori

Helsingin yliopisto

(ilmestyi osin Turun Sanomissa tammikuussa 2015)

artoluukkanen

Varakansanedustaja. Dosentti Arto Luukkanen. Vaalisivut: <a href="http://www.artoluukkanen.net" title="www.artoluukkanen.net">www.artoluukkanen.net</a>.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu