Kankaanniemen ristinnaulinnan ohessa…

Niukan uutispäivän takia media harjoittaa nyt parhaillaan Toimi Kankaanniemen ristiinnaulintaa ja märehtii pieleen menneitä kiekkokisoja.

Ajattelin ilahduttaa verenhimoista ja moralisoivaa mediaa tässä laittamalla tekemäni mielenkiintoisen artikkelin vuodelta 2005. (Huomaisin jutun kun meillä laitetaan nyt tiedostoja pilvipalveluun).

Luin artikkelin mielenkiinnolla ja hymähdellen…se taisi mennä Rakennusliiton lehteen, jonne kirjoitin pari vuotta…. siihen saakka kunnes huomattiin, että olen vääränlaisesta viitekehyksestä. Olin silloin töissä Joensuun yliopistossa.

Mielenkiintoista tässä lienee se, että tutkijoille nämä isot globaalit talouden suuntaviivat olivat aivan selviä. Niistä puhuttiin ja keskusteltiin.

Ehkä tässä on jotain myös niille, jotka suunnittelevat maamme taloudellista tulevaisuutta.

 

"…Ihmisen ahneudesta, kapitalismin synnystä ja Suomen tulevasta lamasta

Ihmisen perustavanlaatuinen ahneus ja keskiajasta nouseva Eurooppa löivät kättä toisilleen suunnilleen noin 1000 vuotta sitten. Keskiajan tyyni ja muuttumaton maailma sai tällöin kohtalokaita säröjä ristiretkiajan myötä. Nämä kaksi vuosisataa kestäneet hedelmättömät seikkailut avasivat toisaalta uusia maailmoja ja toisaalta herättivät inhimillisen uteliaisuuden. Parhaimmillaan ne innostivat kulttuuriseen kanssakäymiseen kun ”uskottomat” islamilaiset eivät olleetkaan sellaisia barbaareja tai villipetoja kuin luultiin.

Ristiretket itään olivat uskonnollisen perusluonteensa lisäksi ennen kaikkea poliittisia ja taloudellisia yrityksiä. Erityisesti italialaiset kauppakaupungit olivat innolla mukana näissä ”vapautussodissa”  –  Genova ja Venetsia kunnostautuivat kuljetuksissa, materiaalin hankkimisessa, varustamisissa ja ennen kaikkea rahan ansaitsemisessa. Ylevät päämäärät ja alhaiset motiivit sekoittuivat toisiinsa tosi-italialaisella tavalla – kummatkaan näistä eivät kumonneet toistaan vaan täydensivät toisiaan.

Tämän aikakauden keksintöihin kuuluvat meille myös niin tutut sanat pankki, tili, debet ja credit – kaikki edelliset nykyaikaisen kapitalismin peruskeksinnöt saivat alkunsa Italiasta. Taloudellisen toiminnan perusvoimana oli toimiva rahatalous, esiteolliset työpajat ja ennen kaikkea kutomot. Firenzen villakutomot tarvitsivat englantilaista villaa ja italialaista rahaa lainattiin korkoa vastaan. Eurooppa oli kansainvälistynyt jo ennen kuin sen asukkaat edes tiesivät kuuluvansa joihinkin kansakuntiin.

Katolinen kirkko oli tosin yrittänyt taistella rahan mahtia vastaan ja tuominnut koronottamisen mutta maallistuneet italialaiset pankkiirit eivät kaihtaneet ottaa 12%, 25%  tai 30% korkoa lainaamalleen rahalle. Paruzzien tai Bardien ahneus valmisti Eurooppaa renessanssin ajalle, Da Vincin maalauksille tai Michelangelon freskoille. Ahneuden vastapainona oli taas villakutomojen raaka ja ankara kuri. Pienet ja köyhät ihmiset – populo minuto – maksoivat omalla työllään ja raatamisellaan silmiä hivelevät taideteokset ja palatsit.

Martin Luther ja hänen perikeskiaikainen tulkintansa maailmasta vastusti tätä kaiken kaupallistamista. Lutherille liian suuri korko oli perkeleestä ja se, että joku ansaitsi jotakin tekemättä työtä tuntui hänestä sielunvihollisen tekemisiltä. Samoin ajatus siitä, että uskon asiat voisi yhdistää kätevästi yhdistää rahalla oli saatanallinen.

Anekauppahan oli itse asiassa täysin rationaalinen ja järjenmukainen asian, jos hyväksyi sen periaatteet. Näiden mukaan paavilla – ”hengellisellä pankilla” oli varantonaan Kristuksen ja hänen pyhiensä hyvät työt, jotka paavi saattoi ”antolainata” sopivaa korvausta vastaan.

Ahneuden voittokulku ei kuitenkaan pysähtynyt syntypaikkaansa Italiaan vaan kaupanteon pyörre muutti paikkaa jo 1500-luvun alussa. Espanjan ja Portugalin tekemät löytöretket työnsivät italialaiset kaupungit nyt marginaliin. Meritiet Intiaan ja Amerikan löytyminen veivät Välimeren idänkaupalta edellytykset. Firenzen kuuluisat villakankaat ja niiden tekijät jäivät sen ajan globalisaation uhreiksi.

Keskiajan olot mullistuivat ennen kaikkea suuren inflaation seurauksena. Hintojen nousun johtui Amerikan intiaanien jalometallien vyöryessä markkinoille. Inflaatio kieli myös Länsi-Euroopan nousevasta esiteollisesta kehityksestä ja väestön kasvusta. Liikaväestö muutti kaupunkeihin ja väestön kasvaessa maanviljelyksen arvo kasvoi ennen näkemättömästi.

Esiteolliseen tuotantoon keskittyvä Länsi-Eurooppa etsi viljaa Itä-Euroopasta, joka vastasi tähän huutoon. Itä-Euroopan lyhyt taloudellinen loisto perustui talonpoikien ankarammalle riistolle. Mantereen ero itäiseen ja läntiseen puoliskoon alkoi näin jo kapitalismin alkuaikoina. Länsi keskittyi tekniikkaan ja Itä ruokki sen urbaania väestöä.

Tämä lyhyt kertaus historiasta viittaa vain yhteen asiaan. Nimittäin siihen, että kapitalismi näyttää jo synnystään lähtien olleen ilman isänmaata. Rahan vikkelät liikkeet, inhimillisen ahneuden kiemurat ja pääoman täydellinen tunteettomuus ovat aina yllättäneet eivätkä ole säästäneet ketään. Ne koskettivat jopa Suomea.

Rahan taikavirrat virtasivat sodanjälkeisessä maailmassa uuden tekniikan ja innovaatioiden suuntaan. Nokia ja korkeaan koulutukseen liittyvä tietotaito näytti ohjaavan vihdoinkin tämän äärimäisen maailmannurkan hyvinvoinnin tielle. Sampo – vihdoinkin!

Lupaavat näköalat kuitenkin kuihtuivat uusien globaalien pyörteiden edessä. Työpaikat ja raha virtaavat nyt muualle ja meillä potkitaan ihmisiä kaduille yhä kiihtyvässä tahdissa. Raha ei rakastunut Suomeen tai sen mukaviin ihmisiin pysyvästi – meille suomalaisille jäi vain se työ mitä muut eivät halua tehdä. Se työ mitä täällä ennenkin tehtiin.

Ennusmerkit ja viittaukset tulevaan ankaraan lamaan ovat meidän kaikkien edessä. Samalla tavalla kun 1990-luvulla ennen suurta romahdusta merkit ovat vienot ja lähes näkymättömät. Meidän kotoiset kapitalistimme, jotka ovat tottuneet tähtitieteellisiin voittoihin joutuvat nyt valitsemaan ulkoistamisen tai kohtuullisten voittojen välillä. Myös ammattiyhdistysväen kannattaisi tutkiskella tulevaisuuden haasteita ja vetää vyötä tiukempaan – paperilakot ovat vasta alkua. Tulevaisuuden lakoissa on kysymys ay-liikkeen olemassaolosta ja uskottavuudesta.

Professori Arto Luukkanen

Joensuun yliopisto"

OI noita aikoja…

Arto Luukkanen

Järvenpää

 

 

artoluukkanen

Varakansanedustaja. Dosentti Arto Luukkanen. Vaalisivut: <a href="http://www.artoluukkanen.net" title="www.artoluukkanen.net">www.artoluukkanen.net</a>.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu