Sotatohtorin kova pyrky

Tutustuinpa sotatohtori Jantusen uusimman kirjan sanomaan.

Sen viesti näyttää olevan jonkinlainen poliittinen kiljahdus siitä, että nyt on aika mennä Natoon ja että trollit uhkaavat Suomea. Jantusen maailmankuvassa kaikki vanha on pahasta – niin Kekkoset kuin suomettumiset. Tämä kaikki perustellaan suurella määrällä erilaisia tulkintoja ja kertomuksia.  

”Hei – mulla on skandaali!”

Ensinnäkin pitää kehua sotatieteen tohtoria ahkeruudesta ja yrityksestä. Niin sitä pitää. Kirjan sisältö on sitten hieman kontroversiaalinen.

Kirjan suuret skuupit liittyvät aivan jonkinlaiseen uuden uutukaiseen mediatutkimus-metodiin.  

Tarkemmin sanottuna Jantunen käyttää jotain sellaista metodia, että ensin luikerrellaan ensin jonkin vaikuttajan fb-kaveriksi ja sen jälkeen tarkkaillaan. Tällaista ”kiss and tell” journalismia tai paremminkin ”wish and tell” metodia on käytetty aina antiikin Roomasta näihin päiviin saakka. Palvelijoita on värvätty kertomaan isäntäväen lakanoista. Nyt metodi näyttääkin saavuttaneen Saaran kanssa aivan uusia voittoja. On päästy tiedon syvimpään lähteeseen.   

Mainittakoon, että sotatohtori Jantusen eräänä heuristisena taktiikkana oli löytää minun fb-toimintani, joka Saaran mukaan osoittaa selvästi minun poliittista suuntautuneisuuttani. Se on hänen tulkintansa.

Tässä seuraavaksi on taas minun. Selitin tämän Jantuselle jo kerran aikaisemmin fb-sivuillani mutta ilmeisesti sotatieteen uusiin metodeihin kuuluu se, että vastustajaa ei kuunnella.  

Selitän sen nyt vielä kerran Saara-hyvä. Rautalangasta että ymmärrät.

Liitän fb-seinälleni kaikenlaisia kuvia ja juttua. Osa niistä on vakavia, toiset humoristisia, kolmannet kauhistelevat tai ovat tarkoitettu vaikkapa vain viikonlopun iloksi kaikille. Siellä on vaikka mitä. Tarkoituksena on käydä käynnistää keskustelua, harjoittaa sananvapautta. Materiaali vaihtelee rajusti. Olen käyttänyt pari kertaa MV-postauksia vaikka olen suoraan todennut että en pidä niistä. Ne ovat kyseenalaisia. On kuitenkin hyvä tutkia kaikkea – sitä ihtiäänkin että tietää mitä se on. Tutkijan ei pidä pelätä mitään.

Vielä kerran: postaukseni eivät välttämättä kuvasta minun poliittisia käsityksiäni.

Poliittisia kantojani voi lukea avoimesti US:n blogeissa tai Perussuomalaisten sivuilla. En kyylää keskustelujani fb:ssä koko ajan – elämässä on muutakin eikä aina ei ole aikaa siihen.  Etenkään kesällä. Yleisohjeenani on kuitenkin ollut aina että asiallista keskustelua ainoastaan, toista pitää kunnioittaa ja hyvä maku säilyttää. Jokainen kantaa vastuun omasta mielipiteestään. Jos ei olla kunnolla, heitän pois kavereista tai sitten suljen koko jutun.  Olen kertonut sen parin kertaa ja sitten on pitänyt tehdä ikäviä tekoja. Pahimmat suupaltit on blokattu pois.

Saaran viittaama keskustelu oli pakko ottaa pois. Heitin samalla kunnianarvoisan sotatohtorinkin pois sillä hänen suurin motiivinsa oli käydä keskustelua ilmeisesti jonkinlaisella teollisuusvartijan raivolla (??) (anteeksi teollisuusvartijat- teitä tarvitaan ja te olette ihania ihmisiä, ja teette tarpeellista työtä) ja provosoida keskustelua.

 Itse kaipaan yleensä rauhaa enkä välitä tällaisesta.

Unto Hämäläinen kertoi (16.10. 2015 – HS)  että kirjan kirjoittajaa kiusataan monilla nettipalstoilla ”pöyristyttävillä tasoilla”. En epäile sitä. Itse vältän tällaisia keskustelupalstoja sillä siellä loataan ja ryöpytetään ala-arvoisilla puheilla. Mutta toisaalta, jos mediatutkija ryntää sinne sotivaksi osapuoleksi tarkoituksenaan meuhkata siellä, niin sitten lopputulos on näin ikävä.

Sympaan Hämäläisen kanssa Saaraa. ”Immeisyys pittää säelyttää”. Ketään ei saa haukkua tai uhata.  Jokaista pitää kuunnella (muista tämä Saara-hyvä itsekin –  sivistys ja hyvät tavat pitää säilyttää). Toisaalta, tällä metodilla tietysti syntyy paljon herkullista materiaalia, jota sitten voi marttyyrina kommentoida.

Tämä sotatieteen tohtorin käyttämä menetelmä on kuitenkin sen verran surkea, että toivoin itse asiassa Saaran edustavan Venäjän tai USA:n sotatiedettä. Näin hyvin asiat eivät kuitenkaan liene. Jostain syystä Jantunen on puolustusvoimain palveluksessa – ei 7 päivää tai Iltalehden.   

”Hei mä keksin pyörän!”

Jantusen peruslöydöt siitä, että Venäjä haluaa meidät eristää ja saada itselleen ovat vanhoja.
Tämä ei ole Saara-hyvä mitään uutta. Näitä kamppailuita käytiin vielä silloin kun sinä Saara-hyvä olit aivan pieni ja syntymätön.  Ei tarvitse käydä näitä läpi nettilikaviemäreitä todetakseen sen.  Jos olisit historioitsija, ymmärtäisit tämän pitkän linjan tässä asiassa.

Informaatiosodasta on tehty tärkeitä avauksia ja esimerkkinä mainittakoon Pekka Virkin ”Lustraatio” kirja, joka perehdyttää tähän ilmiöön historian valossa.  Monet muutkin tutkijat ovat havainnoineet tästä eivätkä nämä Pietarin trollit ole heille mikään uutuus.

Kamppailu jatkuu.

Tätä kamppailua itsenäisen Suomen puolesta on käyty koko ajan ”miekoin, auroin miettehin” eikä vähiten valtionhallinnossa, jossa virkamiehet ovat pyrkineet vuosikausia laajentamaan maamme vaikutusmahdollisuuksien määrää. Uuden Venäjän aikana Suomea vastaan on käyty offensiivia aina vuodesta 2000 (jolloin Saara taisi olla kirjoittamassa itseänsä ylioppilaaksi?) ja erityisesti vuodesta 2008 lähtien (jolloin Saara vielä oli kovasti maisteri).

Tässä muutama opetus sinulle Saara: maailmaa ei ole luotu eilen tai toissapäivänä. Kaikki vanha ei ole pahasta – Saara-hyvä. Kannattaa perehtyä historiaan. Ei se Kekkonen ollut yksinomaan paha henkilö.

Kannattaa tutkia maailmaa muualtakin. Siinä on sekin hyvä puoli, että ei tarvitse luoda netin saippukuplista itselleen jotain tutkimusaihetta. Blogisfäärin ja erityisesti netin maailma on juuri tätä saippuakupla todellisuutta.  Maailman todellisuus on kuitenkin paljon suurempi ja laajempi.

Näyttää siltä, että sotatohtori Jantusen kirjan tärkein viesti on että heti Natoon. Itse en kannata Natoa mutta pelkään pahoin, että jos Suomen kansaa viedään sinne tällaisin metodein ja näin heikoin argumentein, niin toivo tästä suuresta avauksesta länteen on turha. Harmi. Olisin kaivannut Nato-asialle parempia puolestapuhujia.  Saara kirja ei sitä ollut. Päinvastoin. Luotan kuitenkin siihen, että nuori tohtori oppii ja pystyy kehittymään eteenpäin.

Päätän tämän kannustavan ja ystävällismielisen arvostelun Jantusen kirjasta kehumalla tekijän aktiivisuutta. Kirja on totinen yritys kuuluisuuden ja mediajulkisuuden saamiseksi. Se on suorasukainen, sekava ja brutaali.

Toivon onnea ja menestystä hänen valitsemalleen uralle ja murehdinpa samalla MPK:n puolesta. Eivät tulevat upseerit ole tehneet mitään sellaista, että he ansaitsevat tämän. Eivätkä suomalaisetkaan.   

rakkaudella

Arto Luukkanen, Järvenpää

artoluukkanen

Varakansanedustaja. Dosentti Arto Luukkanen. Vaalisivut: <a href="http://www.artoluukkanen.net" title="www.artoluukkanen.net">www.artoluukkanen.net</a>.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu