Putinin seuraaja: Aleksei Djumin?

Sitten vuoden 2007 jälkeen tiedotusvälineet eivät ole saaneet paljoakaan konkreettista materiaalia Venäjän ylimmän johdon sisäisistä suhteista ja valtataisteluista. Silloinhan materiaalia valtataisteluista ryöpsähti julkisuuteen yltä kyllin: federaation huumevirasto ja FSB näyttivät olleen tällöin jonkinlaisessa konfliktissa.

Nyt tilanne on samantyyppinen; Venäjän johdossa kiehuu.

Vuoden 2016 vaihteessa Venäjän sotilastiedustelun GRU:n johtaja Igor Sergun ja hänen lähimmät miehensä kuolivat yllättäen. Samoihin aikoihin kun vuonna 2015 joulukuussa Putinin lähin ja luotetuin henkivartijansa, FSO:ssa eli federaation turvapalvelussa työskentelevä Aleksei Djumin korotettiin kenraalin arvoon.

Djumin nimitettiin myös ns. ”ulkomailla toimivien” erikoisjoukkojen johtajaksi ja samalla myös varapuolustusministeriksi. Tällä kulissien takana toimivalla kenraalilla kerrotaan olleen vastuullinen rooli syrjäytetyn Ukrainan presidentin Viktor Janukovitšin noutamisessa Venäjällä helmikuussa 2014. Hänellä oli ilmeisesti myös avainasema GRU:n helmikuisessa operaatiossa, jossa Krim liitettiin Venäjään.

Djuminin rakettimainen ura

Kuka tämä Djumin oikein on?

Djumin ei ole paljoakaan paistatellut julkisuudessa mutta nyt tämä 43 vuotias mies antoi harvinaisen haastattelun venäläiseen Kommersant lehteen. Näyttää siltä, että myytin muodostus on jo alkanut. Lehdessä henkivartijana toiminut Djumin kertoo pelastaneensa Putinin karhun kynsistä ja aavistaneen Tšetšeeniassa presidentille aiotun helikopterin olevan viallinen. Helmikuun alussa ”Venäjän sankarin” arvolla palkittu Aleksei Djumin nimitettiin yhtä äkkiä Tulan alueen kuvernööriksi.

Mikä tämän rakettimaisen nousun takana oikein on? Vuodesta 1995 FSO:ssa työskentelyn aloittanut Djumin oli vuodesta 1999 saakka turvaamassa myös Putinin turvallisuutta. Sen jälkeen hän on ollut erottamaton osa presidentin seuruetta ja on matkustanut hänen kanssaan myös valtiovierailuilla. Djumin toimii aktiivisesti myös vapaa-ajalla presidentin seurueessa; hän on presidentin oman ”Druzja” (Ystävät) jääkiekkojoukkueen maalivahti. Huhujen mukaan Djumin olisi harrastunut jääkiekkoa nuoruudessaan ja olisi siksi tärkeä osa joukkuetta.

Djumin – maalivahti

Mahdollisuus pelata presidentin kanssa on yleensä avain ruusuiseen tulevaisuuteen Venäjällä. Tässä ”Yön liigassa” pelaavat henkilöt ovat maan eliittiä: jäällä presidentin kanssa kiitävät niin Sergei Šoigu, kuin Rašid Nurgalijevkin.

Tämä joukkue pelaa ottelun yleensä presidentin syntymäpäivänä sekä osallistuu keväiseen Sotšissa pidettävään ”ystävällismieliseen” turnaukseen. Näiden otteluiden ehdoton tähti on Vladimir Putin, joka saa aina näissä otteluissa eniten maaleja. Huhujen mukaan Djuminilla olisi yhteyksiä myös maan menestyksekkäimpään jääkiekkojoukkueeseen SKA:han, Gennadi Timšenkoon ja Roman Rotenbergiin.

Venäjän presidentti Putinin entinen henkivartija, FSO:n toisen hallinnon alaisuudessa palvellut Aleksei Djumin ei ole tätä ennen antanut haastatteluja. Kuten sanomalehti Sobesednik (5/2016) kertoo, federaation turvapalvelu FSO ei ole tunnettu julkisuuspolitiikastaan. Djuminin rooli on kuitenkin ollut näinä 16 vuotena äärimmäisen tärkeä. Hän on toiminut presidentin ”adjutanttina” ja seurannut häntä koko ajan varjona niin valtiollisessa kuin yksityisessä elämässä.

Tämän aseman saavuttaminen on merkinnyt tietenkin täydellistä luottamusta ja uusia tehtäviä. Djumin on ansainnut kannuksensa tässä mielessä; Sobesednikin lähteiden mukaan Djuminin toiminta Krimillä oli loistavaa ja esimerkiksi Janukovitšin tapauksessa se vaati ankaraa suostuttelua.

Artikkelin kirjoittajan RImma Ahmirovan mukaan Djuminin menestyksen takana oli myös hänen lämmin suhteensa puolustusministeri Sergei Šoiguun.

Djumin Tulan kuvernööri – harjoitusta Venäjän hallintaan?

Djuminin nimitys Tulan alueen kuvernööriksi kuvastanee Venäjän sitä, että maa on joutunut taloudellisen kriisin kouriin ja että se käy sotaa niin Ukrainassa kuin Syyriassa. Nyt tarvitaan sotilasta ja lujaa kättä. Nimityksellä on myös looginen perusteensa siinä, että alueella on perinteellisesti ollut asetehtaita ja strategisesti tärkeitä tuotantoalueita.

Nimityksessä on myös ehkä muitakin motiiveja. Näyttää siltä, että Djumin on nousemassa jonkinlaiseksi Putinin perintöprinssiksi ja sitä varten hänen on saatava kokemusta myös siviilihallinnosta.

”Presidentin maalivahti” olisi looginen valinta seuraajaksi – mies, joka on suojellut ehdottoman lojaalisti presidenttiä suojelisi häntä myös eläkkeellä. Toisaalta, Vladimir Putin ei ole osoittanut mitään halua jättää virkaansa.

Historia toistaa itseään: Jeltsin tarvitsi vuonna 1999 itselleen täysin luotettavan miehen, joka turvaisi myös hänen asemansa kommunisteja ja liberaaleja vastaan. Nyt Putinilla on täysin luotettava mies, joka ikänsä ja kokemuksensa perusteella sopisi myös tulevaksi presidentiksi – joskus tulevaisuudessa.

Djumin ja luotettavuuden ongelma?

Venäjällä ylimmän vallan siirtyminen on ollut aina enemmän tai vähemmän veristä puuhaa.

Tsaari Aleksanteri I:n peri kruunun väkivalloin syrjäyttämältään isältään. Aleksanteri II kuoli attentaatissa ja hänen seuraajansa Aleksanteri III sai ilmeisesti kuolettavia vammoja eräässä terroristien murhayrityksessä. Nikolai II:sen kohtalona oli joutua ammutuksi siperialaisen talon kellarissa.

Neuvostoaika ei ollut sen jalompaa; Leninin ”luotetuin toveri”, Stalin-Koba eristi sairaan johtajan. Leninin protestit Stalinin syrjäyttämiseksi jäivät huomiotta. Hruštšev taas syrjäytettiin vuonna 1964 ”parhaimman ystävänsä ja puoluetoverinsa” Leonid Brežnevin johtamassa salaliitossa. Mihail Gorbatšov taas työnnettiin pois vallasta lopettamalla Neuvostoliitto.

Venäjällä ylin ehdoton valta kantaa mukanaan kirousta: mistä löytää luotettava ja voimakas seuraaja? Putin ei voi vain muina miehinä mennä eläkkeelle. Hänen on siksi, ihan vaan oman fyysisen turvallisuutensa takia pakko olla kiinnostunut siitä, että hänen seuraajansa olisi ”luotetuista luotetuin”.

Muuten edessä on joko Haag, tyrmä tai pahimmassa tapauksessa Ljubjankan selli ja luoti takaraivoon.

Djumin näyttää olevan Putinille se luotetuista luotetuin…mutta niinhän se Leonid Ilitškin oli.

Arto Luukkanen, dosentti

Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtori, Helsingin yliopisto

(Tekstin runko ilmestyi aliona Turun Sanomissa 27.2. 2016.)

Suomalaisen vasemmistolle valo tulee aina Moskovasta?

Ps. Keskustelin tässä taannoin erään viisaan miehen kanssa siitä miksi suomalainen vasemmisto puolustaa Venäjän nykyhallintoa, vaikka se edustaa mitä oikeistolaisinta riistokapitalistista talouspolitiikkaa samaan aikaan kun sitä johtava everstijuntta toteuttaa militaristista ulkopolitiikkaa Ukrainaa kohtaan. Mitä se Marx sanoisi tähän?

Kysymys oli vähän provosoiva eikä keskustelukumppanilla ollut yhtään järkevää selitystä. Ehkä vain sen, että ”kun me olemme suomalaiset olemme jotain oppineet, niin siitä on vaikea oppia pois..onneksi tavalliset duunarit ymmärtävät sen kyllä mutta vasemmiston johtotehtävissä on paljon politrukkeja, joiden mielestä Moskovasta nousee aina valo…olipa siellä mikä tahansa hallinto.”

 

artoluukkanen

Varakansanedustaja. Dosentti Arto Luukkanen. Vaalisivut: <a href="http://www.artoluukkanen.net" title="www.artoluukkanen.net">www.artoluukkanen.net</a>.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu