Minna Canthin Suomi – tasa-arvon Suomi
”Minna Canth oli omaan rakastavaan ja vihaavaan rintaansa sulkenut kaiken, minkä alla sorrettu naissuku tietäen tai tietämättään huokasi…”
Ylläoleva kaunopuheinen lainaus on peräisin vuonna 1909 ilmestyneestä ”Oma maa. Tietokirja Suomen kodeille” (IV nidos) kirjasta. Maila Mikkolan artikkeli oli aikalaisen näkemys, jossa ei vielä osattu nähdä selvästi sitä mitä vastaan Canthin kirjallinen protesti oikein suuntautui ja minkälaista tulevaisuutta hän oikein toivoi.
Suomen ensimmäisen todellisen naiskirjailijan unelmana oli luoda tasa-arvoinen Suomi, jossa naisen paikka olisi hänen miehensä rinnalla. Tasa-arvoisena ja yhtä merkittävänä. Minna Canthin ajatus tasa-arvoisesta naisen ja miehen välisestä suhteesta oli aikoinaan kauhistuttavaa kapinallisuutta mutta siitä tuli vähitellen todellisuutta äänioikeuden ja teollistumisen ansiosta.
Meille Minna Canthin unelma on konkreettista todellisuutta. Naisen tasa-arvoisuus on nykyään niin itsestään selvää, että on vaikea hahmottaa Suomea, jossa nainen olisi vielä niin tiukasti kodin askareisiin suljettuna orjana tai jonkinlaisena miehen valtapiiriin vangittuna oliona. Meillä naisen ei ole tarvis pukeutua tynnyriin siksi, että häntä pitäisi suojella jostain syystä.
On tärkeää puolustaa niitä saavutettuja etuja mitä isänmaassamme on saavutettu. Naisten tasa-arvoisuus yhteiskunnassa on kallis asia. Se on myös meille miehillekin äärimmäisen tärkeä etuoikeus. Se, että nainen saa työskennellä, toimia ja liikkua tässä yhteiskunnassa vapaasti ja tasa-arvoisesti on nyt yhtä itsestään selvää kuin ilma, jota hengitetään. Pidetään siitä kiinni! Ei anneta periksi!
Lupsakkata kansainvälistä naistenpäivän aattoa!
Arto Luukkanen
Järvenpää
Ps. Tervetuloa kv-naistenpäivän juhlaan Järvenpäähän! Suomen Perusta ajatuspaja ja Järps järjestävät 8. maaliskuuta klo 18.00 alkaen juhlan naisten kunniaksi ravintola Zapatassa. Keskustelu aiheena on siirtolaiskriisi. Puhujina: toiminnanjohtaja Simo Grönroos, Arto Luukkanen ja kansanedustaja Laura Huhtasaari.
Wikipedian mukaan Minna Canth eteni 1850 – luvulla Kuopiossa kolmivuotiseen ruotsinkieliseen valtion tyttökouluun ”Frouvasväen koulu” sivistyneimpäin (herraisten) vanhempain tyttäriä varten.
Jos dosentti kertoisi myös noihin aikoihin Savon maaseuduilla perustetun ensimmäisiä kiertokouluja joissa kyliä kiertävä opettaja neuvoi lähinnä lukemaan kirkollisia menoja, sekä jakoi maatalouden harjoittamiseen liittyviä tietoja, niin ehkä voisi olla tarpeen säilyttää dosenttien virat yliopistoissa, vaikka kaikesta säästetään.
Ilmoita asiaton viesti
Juha Sipilä käyttää ”työttömien etua” perusteena sopimuksen hyväksymiselle (ja samaan aikaan heitettää pelkästään Helsingin yliopistosta 1000, siis tuhat henkilöä ulos, siinäpä ”työttömien etu” konkretisoituu).
ETLAn johtaja Vesa Vihriälä käyttää sairaiden ja köyhien etua perusteena sopimuksen hyväksymiselle.
Perussuomalaiset Luukkasesta alkaen käyttävät keppihevosena Minna Canthia perusteena siirtolaisuusvastaisuudelle.
Millainen älyllinen sekasotku Suomessa vallitseekaan. Ei kannata uskoa mitään noita.
Arvostan entistä enemmän sitä nuorta naista joka järjesti mielenosoituksen tunnuksella ”Ei minun nimissäni”.
Ilmoita asiaton viesti
Juhani. Vastustatko sinä tasa-arvoa? Kauhistuttavaa! ”Mistä noita senttejä oikein tulee?”
Ilmoita asiaton viesti
Minna Canthin työn arvo korostuu peilatessa sitä kiertokoulujen opetukseen:
”Niin kuin on laita kaikissa pyhien seurakunnissa, naisten tulee olla vaiti seurakunnan kokouksissa. Heidän ei ole lupa puhua, vaan heidän on oltava kuuliaisia, niin kuin lakikin sanoo. Jos he tahtovat tietoa jostakin, heidän on kysyttävä sitä kotona omalta mieheltään, sillä naisen on sopimatonta puhua seurakunnan kokouksessa. Teidänkö luotanne Jumalan sana on lähtenyt liikkeelle? Tai onko se tullut pelkästään teidän luoksenne?” (Eka kirjeestä korinttilaisille)
-Pitkällä aikavälillä Suomen pääasiallinen tunnusmerkki verrattuna muuhun Eurooppaan on maamme suuri takapajuisuus. (Kemppisen blogiavaus tänään)
Ilmoita asiaton viesti
Mainio bisnes Pekka Perältä joka osti alunperin Talvivaaran kahdella eurolla Outokummulta. Uskoo ken tahtoo, eikä kysy keiden ketunhäntä pilkottaa Perän kainalon alta. Talvivaaran taistelut ovat synnyttäneet monta veteraania, kuten Aral-järven kuivatus NL:ssä.
Muistaakseni blogisti kävi katsomassa Talvivaara leffan jossa kaikki kaadettiin yhden insinöörin niskaan.
Ilmoita asiaton viesti